[ Artikkelin loppu ]
Enckellien laajan, mitä erilaisimpiin yhteiskuntaluokkiin ja -kerroksiin haarautuneen suvun kaikkien nykyään elävien jäsenten yhteinen lähin kantaisä oli Karkun 1739 kuollut kirkkoherra Johan Enckell. Tämä oikea oivallus oli jo BERGHOLMilla Sukukirjassaan; hän on antanut pääasiassa oikeat tiedot myös tämän kirkkoherran molemmista avioliitoista. Kirkkoherran lapset ja heitä seuraava polvi sen sijaan ovat Sukukirjassa esitetyt tavalla, joka uudempien tutkimusten valossa on osoittautunut perin virheelliseksi. Suvun huomattavan merkityksen vuoksi lienee syytä seuraavassa hieman selostaa ja pääasiassa tuomiokirjapoiminnoin valaista asiain oikeata tilaa.
Sukukirjan päätekstin mukaan Karkun kirkkoherralla oli 5 lasta, nim. 1. aviosta pojat Kristoffer, Johan ja Henrik sekä 2. aviosta poika Anders ja (kysymysmerkein) tytär Helena Sofia. On heti sanottava, että tämä on sikäli oikein, että sanotut lapset todella ovat olleetkin sanotuista avioista. Lisäksi on BERGHOLM lisäyksissään olettanut lapsiin (1. aviosta) kuuluviksi vielä Katarina- ja Maria-nimiset tyttäret. Tämä ei, kuten seuraavasta ilmenee, pidä paikkaansa; joltisellakin varmuudella nämä ovat Karkun kirkkoherran veljen, Kangasalan kirkkoherran Elias Enckellin tyttäriä.
Itse asiassa kirkkoherra Johan Enckellin lasten lukumäärä oli huomattavasti suurempi kuin edellä mainitaan eli yhteensä 16; näistä 1. aviosta 11, 2. aviosta 5. Paitsi tuomiokirjoista ilmeneviä sisältää Karkun säilyneen historiakirjan kopio 7 lasta, joista vanhin on syntynyt 1702, nuorin 1718.
Ensimmäisestä avioliitosta syntyneistä lapsista on jälkimaailmalle säilynyt varsin luotettava selvitys kirkkoherran itsensä Karkun pappilassa 23.9.1709 päiväämässä asiakirjassa, jolla hän toiseen avioliittoon menonsa yhteydessä jakaa ensi aviossa syntyneille lapsille heidän äidinperintönsä - irtainta ja rahaa. Asiakirjassa mainitaan lasten jo kerrottu lukumäärä 11; heistä oli silloin elossa 5 poikaa ja 3 tytärtä, jotka luetellaan pojat ensin ja tyttäret sitten. Näin jää lasten keskinen ikäjärjestys jossain määrin epäselväksi. Niihin kolmeen ensi aviosta syntyneisiin lapsiin, jotka 1709 olivat kuolleet, kuuluvat ilmeisesti Karkun historiakirjan mukaan 1704 syntynyt poika Cabriel ja 1705 syntynyt tytär Brita, joten nimeltäänkin toistaiseksi tuntemattomaksi jää kirkkoherran lapsista yksi ainoa.
Luettelen seuraavassa kirkkoherra Johan Enckellin oman ilmoituksen mukaan hänen ensi aviosta eloon jääneet lapsensa antaen kunkin kohdalla tarvittavia lisätietoja ja oikaisuja hänen sukuhaaransa vaiheisiin.
1. Kristoffer Enckell oli vanhin pojista, luult. 1690-luvun alussa syntynyt. Hänen vaiheensa, avionsa ja surullisen kohtalonsa on jo BERGHOLM oikein kertonut. Karkun 23.6.1729 pidettyjen välikäräjien pöytäkirjoista ilmenee sen riitaisan kohtauksen kulku, jonka aikana Kristoffer Enckell 23.5.1729 Nohkuan pellolla sai ampumahaavan, johon hän 2 päivää myöhemmin helluntaiaamuna kuoli.
Kristoffer Enckellistä polveutuva sukuhaara oli vielä elossa. Hänen vanhimmasta pojastaan Johan Enckellistä on kirjallisuudessa - jo BERGHOLMin lisäyksissä - eräitä harhaanjohtavia tietoja, jotka tässä saakoot oikaisunsa. Itse asia on oikein esitetty Sukukirjan päätekstissä: Johan Enckell (s. Kangasalla 1721) tuli 1745 ylioppilaaksi ja rupesi maanviljelijäksi, ts. hän peri Nohkuan ratsutilan Alanen nimisen osan, eli siellä ja kuoli korkeassa iässä 1807. Suku jatkui hänestä pari polvea, mutta sammui sitten. - Sukukirjan lisäyksissä hänelle annetut loppuvaiheet kuuluvat aivan toiselle Johan Enckellille, johon tulemme seuraavassa. - On mielenkiintoista todeta, että WÄINÖ SELANDERin »Karkun ratsutilat» (1944) sisältää kaikessa diletanttisuudessaan Johan Enckellistä suurin piirtein oikeat tiedot, kun taas JAAKKO PUOKAn akateeminen väitöskirja »Magnus Enckell» (1949) luottaen toisaalta vanhentuneeseen toisaalta kompilatoriseen aineistoon tulee panneeksi tunnetun taidemaalarin polveutumaan tästä väärästä esi-isästä - paha kyllä ei ainoa esimerkki genealogisen taustan käsittelemisestä biografisessa kirjallisuudessamme.
Kristoffer Enckellin sukuhaaran jatkuminen nykypäiviin on hänen toisen poikansa Hämeenkyrön kappalaisen Nils Enckellin (1723 - 91) ansiota; hänen jälkeläistensä vähälukuinen nykypolvi on pääasiassa Helsingissä asuvaa, pieni haara jopa ulkomailla - Belgiassa.
2. Karl Enckell oli nimeltään Karkun kirkkoherran toiseksi vanhin poika - sukutieteelliselle kirjallisuudelle tuntematon. Hän oli elossa 1709 ja ilmeisesti jonkin verran iässä varttunut, koska esiintyy allekirjoituksineen isänsä perinnönjakokirjan hyväksyjänä. Hän on kuollut ennen vuotta 1747, jolloin kirkkoherran perintö jaettiin, luultavimmin naimattomana. - Hänestä näyttää alkunsa saaneen suvun useiden tunnetuimpien jäsenten käyttämä etunimi, joka siis on karoliinisen aikakauden perua.
3. Johan Enckell oli kolmannen pojan nimi isänsä mukaan. Tämän Kauhavan kappalaisen (k. 1770) elämänvaiheet ovat Sukukirjasta tunnetut; hänen sukuhaaransa on sammunut.
4. Erityisen mielenkiintoinen tuttavuus on Johan Enckellin neljäs poika Abraham Enckell - hänkin uusi henkilö sukutieteellisessä kirjallisuudessa. Syntymäaikansa lienee vielä vanhan vuosisadan puolella. Elämänvaiheistaan tiedetään toistaiseksi suhteellisen vähän. Hänen varsinainen ammattinsa tuntuu olleen vaatimaton jahtivoudin virka ja senkin hän ilmeisesti menetti 1741, jolloin nimismies Essbjörn Karkun talvikäräjillä vaati häntä erotettavaksi toimettomuuden ja kelvottomuuden vuoksi. Seuranneena pikkuvihan aikana hän näyttäisi harjoittaneen jonkinlaista omakohtaista ulkopolitiikkaa, sillä kun hän Karkussa 1744 menee naimisiin neito Ingeborg Laxenian (Laxenius) kanssa, hän kantaa komeata titteliä »Ryska Kejserl. ExpeditionsLänsm.» - Karkkuun hän jää asumaan, esiintyy tuon tuostakin tuomiokirjoissa monenlaisissa pienissä velkomusjutuissa, pyytää todistusta suuresta köyhyydestään, jonka tuomioistuin auliisti antaakin ja riitelee sukulaistensa kanssa perintöasioista, jonka viimemainitun seikan ansiosta juuri esillä oleva selvityskin kirkkoherra Enckellin perhesuhteista on voitu laatia. Hänellä on ollut lapsia, mutta perheen myöhäisemmistä vaiheista ei vielä ole voitu saada täyttä selkoa.
5. Henrik Enckell, kirkkoherran viides poika, on epäilemättä sukuhistorialliselta kannalta katsoen pojista tärkein, sillä juuri hänestä polveutuvat kaikki ne suvun jäsenet, jotka pappeina, tiedemiehinä, sotilaina ja valtiollisen toiminnan alalla ovat niittäneet suvulle kunniaa ja mainetta; näihin jälkeläisiin kuuluu myös edellä ohimennen mainittu kuuluisa taidemaalari Magnus Enckell. - Henrikin omat elämänvaiheet eivät olleet merkilliset: oltuaan »trumpeettarina» eli signalistina hän 1748 siirtyi lukkariksi Lempäälään, jossa kuoli 1776. Iäksi mainitsee kuolleiden luettelo 71 vuotta, joka johtaisi syntymävuoteen 1705. Kun tämä vuosi kumminkin, kuten edellä mainitaan, on »varattu», lienee luultavampi syntymäaika rippikirjoissa mainittu 1708. On muuten varsin merkillistä, ettei tätä poikaa enempää kuin nuorempaa velipuoltaankaan Andersia mainita Karkun säilyneessä kastekirjassa. Filiatio on kuitenkin jo tuomiokirjan mukaan täysin selvä.
Henrik Enckell meni hyvin nuorena naimisiin 1727 ja hänellä oli ainoassa aviossaan 12 lasta. Sukukirja (lisäykset) tuntee miltei kaikki - paitsi vanhinta ja hänetkin tavallaan. Tämä vanhin poika, Hämeenkyrössä 1728 syntynyt Johan Enckell on nim. se henkilö, jonka Sukukirjan lisäteksti mainitsee väärässä polveutumisyhteydessä, mutta oikean kuolinajan (1765) ilmoittaen. Tämän rummunlyöjä Enckellin poika 1751 syntynyt Henrik Enckell (Sukukirja tuntee vain syntymän), joka torvensoittajana kuoli Janakkalassa 1803 kurjuuteen (historiakirjan merkintä »miserere»). Hänen poikansa oli Helsingin pitäjän 1851 kuollut lukkari Karl Enckell, josta polveutuvan haaran Sukukirja suurin piirtein oikein selvittää erillisenä sivusukuna.
Henrik Enckellillä oli muitakin poikia, joista suku jatkui. Kristoffer Enckell, s. 1731 k. 1806, oli korpraali Hämeenkyrössä; on epätietoista vielä, onko sukuhaara elossa. Henrik Enckell, s. 1736 k. 1808, oli pitäjänräätälinä Ilmajoella; hänen sukuhaaransa on aivan ilmeisesti elossa Pohjanmaalla. Karl Enckell s. 1740 k. 1813, oli Someron kirkkoherra hänestä polveutuvat, kuten tunnettua, suvun enimmät merkkimiehet Nuorin, Isak Enckell, s. 1751 k. 1809, oli isänsä virassa Lempäälän lukkarina; hänenkin sukuhaaransa, joka Sukukirjassa jää kesken tutkimisen, on elossa - Jyväskylässä.
6. Elisabet Enckell oli Karkun kirkkoherran vanhin 1709 elossa ollut tytär; kun perinnönjakokirja 1747 laadittiin, ei häntä enää perillisenä mainita.
7. Margareta Enckell, toinen tyttäristä, joka oli elossa vielä 1747, on hieman tunnetumpi. Perinnönjakokirjan on nim. hänen puolestaan allekirjoittanut miehensä vänrikki Johan Wendelin. Aviopari tavataankin vanhempina Tyrvään kastekirjassa 1720- ja 1730-luvuilla ja asuivat siellä Loorulla.
8. Anna Enckell mainitaan, paitsi tuomiokirjoissa, myös Karkun historiakirjassa 1702 syntyneenä. Vielä 1747 hän oli ilmeisesti naimaton, mutta lienee sitten mennyt naimisiin; otaksuttavasti hän nim. on se »rouva» Anna Enckell, joka historiakirjakopion mukaan haudattiin Lempäälässä (Waihma) 4.6.1758 ollen silloin 56-vuotias.
Kirkkoherra Johan Enckellin toinen avioliitto Elisabet Collinuksen kanssa solmittiin kuten edellisestä jo ilmenee 1709; siitä oli viisi lasta, joista 4 mainitaan Karkun historiakirjassa. Ennen 1747 tapahtunutta perinnönjakoa oli näistä yksi, 1711 syntynyt Erik-niminen poika, jo kuollut ehkäpä pienenä. Elossa olevina perillisinä mainitaan seuraavat:
9. Anders Enckell, joka kuolleiden luettelon ikäilmoituksenkin mukaan voidaan katsoa 1714 syntyneeksi. 21 vuotta kestäneiden yliopisto-opintojen jälkeen hänet 1759 vihittiin papiksi ja hän kuoli Ilmajoen pitäjänapulaisena 1784. Hänen lukuisista lapsistaan eräs Jalasjärvelle siirtynyt haaraus jatkoi sukua otaksuttavasti nykypäiviin saakka.
10. Kristina Katarina Enckell s. 1710 oli vanhin toisesta avioliitosta syntyneistä lapsista. Vielä 1747 hän oli naimaton. BJÖRKMANin julkaisemista Kokkolan perunkirjoituksista (SSJ XI) saamme tietää, että hän 1748 solmi avioliiton sikäläisen kauppiaan, raatimies Gabriel Forsellin kanssa ja kuoli jo 1749.
11. Maria Enckell syntyi Karkussa 1716 ja oli elossa 1747. Muuta ei hänestä toistaiseksi tiedetä.
12. Helena Sofia Enckell, joka syntyi 1718, on nuorin koko lapsiparvesta. BERGHOLMin hänen kohdalleen asettama kvsymysmerkki on tarpeeton. Toisaalta on todettava, että Sukukirjan mainitsema tarkka kuolinaika ja -paikka eivät saa tukea Nousiaisten historiakirian kopiosta. Kokkolan perunkirjoitusten tekstissä hänet mainitaan, ollen 1753 vielä neito. Hänen aviomiehenään mainittu rälssi-inspehtori Henrik Ytter ei ainakaan selvästi sovellu miksikään niistä henkilöistä, joita LANDGRÉN käsittelee Utter-sukua koskevassa selvityksessään (Släktbok N.f. 1 : 3).
Edellä annetut tiedot ovat, kuten helposti huomataan, sukukirjatyön yhteydessä pöydältä pudonneita lastuja. Yhtenä tarkoituksena niiden julkaisemisella on luonnollisesti ajatus, että toisilla tutkijoilla voisi olla annettavana näiden pulmien ratkaisuun tarvittavia lisätietoja, jotta lopputulos muodostuisi mahdollisimman aukottomaksi.
Lähteitä (tekstissä mainittujen lisäksi): Karkun 26.2.1746 ja 10.3.1747 alkaneiden talvikäräjäin pöytäkirjat (VA, nn 58 ja 59 a).
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1954 hakemisto | Vuosikertahakemisto