GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Montan-suvuista

Toimistopäällikkö HARRY W. WALLI, Helsinki

Suomessa on elänyt useita Montan- (Montanus-) nimeä käyttäneitä sukuja. Useimmat nykyään elävistä Montan-nimisistä henkilöistä polveutuvat Laukaan pitäjän Nurmijärven kylän Mannilan talon isännästä Abraham Paulinpoika Montanista. Tämän suvun alkuperää koskevien tutkimusten yhteydessä, joista tässä kirjoituksessa on tarkoitus tehdä selkoa, on myös selvitetty muiden Isoa vihaa edeltäneeltä ajalta peräisin olevien Montan-sukujen varhaisimmat polvet 1700-luvun keskivaiheille saakka, jotta voitaisiin todeta niiden mahdollinen yhteys Laukaan-sukuun.

Laukaan vanhin säilynyt rippikirja käsittää merkintöjä vv:lta 1726 ja 1729-31. Nurmijärven kylän Mannilan tilan asukkaista kerrotaan seuraavaa:

Isäntä Abraham Påhlsson (Abrah Påhls) Litteratus, vaimonsa Maria, tyttäret Helena, Hedvig ja Maria, lanko Gustaf (ripillä vain 2.3.1729) ja Helena Argilander (anoppi seuraavan rippikirjan mukaan). Ei tässä eikä seuraavissakaan rippikirjoissa mainita perheen sukunimeä Montan. Rippikirja vv:lta 1764-69 on ensimmäinen, jossa mainitaan henkilöiden syntymä- ja kuolinvuodet, mutta tällöin Abraham Påhlsson oli jo kuollut. Merkinnästä "Litteratus" hänen nimensä kohdalla voitaneen päätellä, että hän oli luku- ja kirjoitustaitoinen, mutta ei hoitanut sellaista tointa, joka olisi edellyttänyt näitä taitoja.

Laukaan historiakirjat alkavat v:sta 1737, eikä syntyneiden luettelossa mainita ketään Abraham Paulinpojan lapsista - he olivat niin muodoin kaikki syntyneet jo ennen mainittua vuotta. Syntyneitten luettelosta ilmenee, että tämän perheen jäsenet useimmiten esiintyvät luettelossa sukunimettöminä. Ainoastaan 15.12.1761 on Abrahamin pojasta Johanista käytetty nimeä Johan Montan sekä 20.7.1764 ja 16.8.1767 Johan Mannila.

Laukaan historiakirjojen vihittyjen ja kuolleiden luettelot poikkeavat rakenteeltaan maamme muista vastaavista luetteloista. Silloiset kirkkoherrat Karl Tuderus (1729-1745) ja hänen poikansa Johan Tuderus (1746-1785) ovat tehneet sukututkimukselle suuren palveluksen merkitsemällä vihittyjen luetteloon sekä sulhasen että morsiamen vanhemmat ja kuolleittenluetteloon vainajan vanhemmat. Näin ollen esiintyy vihittyjen luettelossa Abraham Paulinpoika vaimoineen säännöllisesti, kun heidän lapsensa vihitään, ja vastaavasta kuolleitten luettelossa näiden kuollessa. Vihittyjen luettelossa merkinnän muoto vaihtelee seuraavasti:

7.5.1744 Abr. Påhlss. Maria Johansdr.
4.4.1748 Abr. Måntoin Maria Joh.dr.
10.12.1749 Abr. Pohlss. Maria Johansdr.
23.3.1753 Abrah. Montan Maria Storckovia
2.2.1755 Abr. Måntan Elisab. Storckovia
7.10.1758 Abram Montan Maria Storckovia

Kuolleiden luettelossa on heidän lastensa kuolinmerkintöjen kohdalla säännöllisesti Abraham (tai Abram) Montan ja Maria Storckovia. Heidän omat kuolinmerkintänsä ovat seuraavat:

30.5.1758 Mannila h. (isä) Påhl Måntan (äiti) Maria (vainaja) Abram, 78 vuotias.
23.4.1769 Nurmijärvi Mannila (isä) Johan Storckovius (äiti) Helena Argillandra (vainaja) Maria, 73 vuotias.

Näiden merkintöjen mukaan olisi Abraham Paulinpoika syntynyt 1680 ja vaimonsa Maria 1696. Rippikirjassa on Marian syntymävuodeksi merkitty 1700. Laukaan kirkonkirjat eivät näinollen kerro mitään muuta uutta Abraham Påhlssonin vanhemmista (että hänen isänsä oli Påhl Montan, lankeaa itsestään) kuin että hänen äitinsä nimi olisi Maria. Kirkonkirjamerkintöjen perusteella voimme kuitenkin tehdä eräitä johtopäätöksiä.

Laukaan kirkkoherrat pyrkivät merkitsemään kuolleiden luetteloon vainajan vanhemmat mahdollisimman täydellisesti. Niinpä Abraham Paulinpojan vaimon Marian kuolinmerkinnän kohdalla mainitaan hänen isänsä Johan Storckovius ja äitinsä Helena Argillander - mutta nämä olivat ilmeisesti kirkkoherralle tuttuja, sillä edellinen oli Rautalammin kappalaisen Simon Erici Storckoviuksen poika ja jälkimmäinen Saarijärven kirkkoherran Israel Erici Argillanderin tytär.- Mutta yleensä on varsin vaatimattomistakin henkilöistä täydelliset tiedot. Kim Abraham Paulinpojan äidistä oli vain lyhyt merkintä Maria, se osoittaa, ettei kirkkoherra tuntenut hänen isänsä nimeä tai hänen sukunimeään, ja näin ilmeisesti sen takia, ettei perhe ollut alunperin Laukaasta tai entisen Rautalammin hallintopitäjän (Rautalampi, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari) alueelta. Näiden pitäjien eräiden kirkkoherrojen jälkeläisiä oli 1700-luvun alussa talollisina Laukaassa (Storckoviuksia ja Jemsoniuksia) ja heitä mainitaan säännöllisesti historiakirjoissa ja usein myös rippikirjoissa sukunimellisenä. Abraham Paulinpoikaa ei sensijaan rippikirjassa mainita lainkaan sukunimellisenä. Historiakirjoissa esiintyy useimmiten nimi Montan, mutta myös Måntoin (1748) ja hänen pojallaan nimi Mannila talon mukaan (1767). Tämä osoittaa, että sukunimi Montan ei liity Abraham Paulinpoikaan yhtä itsestään selvällä ja luontevana kuin Rautalammin suurpitäjän entisten säätyläisten jälkeläisillä heidän sukunimensä.

Abraham Montanin sukulaisuussuhteiden selvittämiseksi on tarkastettu myös manttaaliluettelot Laukaan osalta, mutta niissä on vv. 1714-1726 aukko, eli juuri sinä aikana, jolloin hän on todennäköisesti saapunut Laukaaseen. Myös ajalta ennen Isoa vihaa puuttuu runsaasti näitä luetteloita. V:sta 1674 lukien niitä on Laukaasta vv:lta 1674, 1675, 1678, 1680, 1682, 1684, 1691, 1693, 1694, 1707, 1710-1713. Niistä ilmenee, että Mannilan tilalla piti tänä aikana isännyyttä Isach Manninen (v:een 1678), hänen poikansa Clemet Isachsson Manninen (1680-1694) ja tämän poika Simon Clemetsson Manninen (1707-1773). Vv.1707-1713 tilalla asui myös Christer Thomasson Kaisa-vaimoineen - näyttää siltä, että hänen hallitsemastaan tilanosuudesta on käytetty nimeä Finni. Vv. 1710-1713 tilalla on myös Anders Mickelsson (1713: Pirckalainen) Kirsti-vaimoineen. Hänellä on v. 1710 lanko Johan, joka vv. 1711-1712 mainitaan yhtiömiehenä (bolagsman).

V:sta 1727 lähtien mainitaan manttaaliluetteloissa Mannilan isäntänä Abram Påhlsson Maria-vaimoineen aina v:een 1744. V:sta 1745 On isäntänä Johan Abrahamsson, vv. 1745-1747 mainitaan vielä hänen äitinsä Maria, v. 1748 hänen morsiamensa Kirstin, joka v:sta 1749 lukien on merkitty hänen vaimokseen. Muut tätä perhettä koskevat merkinnät v:een 1750 ovat seuraavat: 1729 lanko Gustaf, 1735 lanko Henrik, 1736-1741 vävy Jacob, vaimonsa Helena, 1743-1744 tytär Maria ja 1749 tytär Caisa. Nämä merkinnät vastaavat kirkonkirjoista saatuja tietoja.

Manttaaliluetteloista ilmenee näin ollen, että Abraham Montan ei ainakaan mieskannalta liity Mannilassa ennen Isoa vihaa eläneeseen sukuun.

Laukaan käräjäkunta kuului 1623-1776 Sääksmäen tuomiokuntaan, mutta Turun kaupungin palossa 1827 tuhoutuivat mm. tämän tuomiokunnan puhtaaksikirjoitetut varsinaisten asioiden pöytäkirjat. Tuomiokirjojen konsepteja on tästä tuomiokunnasta säilynyt ennen vuotta 1760 vain seuraavilta vuosilta: 1696, 1699, 1706, 1724, 1726-27, 1729-33, 1735-43, 1747 ja 1753-60. Sen sijaan on säilynyt Sääksmäen tuomiokunnan lainhuudatuspöytäkirjat v:sta 1703. Perunkirjoja on tuomiokunnasta säilynyt v:sta 1737 alkaen.

Tuomiokirjojen konseptit ovat kuitenkin usein puutteelliset. Laukaan käräjäkunnan pöytäkirjoja tavataan yllämainituilta vuosilta vain v:lta 1742-1743, joissa ei Abraham Påhlssonia eikä yleensäkään Montaneja mainita. Tuomiokirjojen liitteenä on sattumalta vuoden 1732 käräjien haasteluettelo (Hämeen maakunta-arkisto, Sääksmäki 6, s. 234-35).

Tässä luettelossa mainitaan, että piika Karin Simonsdotter vaatii Nurmijärven Abraham Montanilta piianpalkkaansa ja että Abraham Pålsson vastaa asiassa. Toisessa kohdassa mainitaan Abraham Montan kantajana kaskenpolttoa koskevassa asiassa.

Sääksmäen kihlakunta kuului Etelä-Suomen laamannikuntaan, jonka pöytäkirjat ovat säilyneet. Vv. 1673-1736 pöytäkirjat on tähän mennessä läpikäyty, mutta niissä on vain seuraava merkintä, jonka voisi asettaa Abraham Montanin kanssa yhteyteen: v:n 1703 Pöytäkirjassa (s. 96 v) kerrotaan, että Christer Thomasson esitti laukaan kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan 25.1.1701, josta ilmeni, että hänen vaimonsa isä Simo Klemetinpoika Manninen Nurmijärveltä oli tehnyt testamentin ja siinä määrännyt Christerille irtaimistostaan veljen osan, s.o. kaksi kertaa enemmän kuin tyttärille ja että Christerin tuli ottaa tila hallintaansa. Paikalla ollut Laukaan kirkkoherra Paulus Jemsonius todisti Simo Klemetinpojan pysyvän testamentissaan.

Tässä mainittu Christer Thomasson eli Risto Tuomaanpoika on henkilö, joka mainitaan vv. 1722-1723 Abraham Paulinpojan kanssa Mannilan haltijoina. Risto Tuomaanpoika oli siis perinyt tilanosansa Iisak Mannisen suvulta. Koska Simo Klementinpojalla näinollen todistettavasti oli muitakin tyttäriä kuin Risto Tuomaanpojan vaimo, voisi olettaa, että tilan toinen osa olisi samalla tavalla joutunut Abraham Paulinpojan haltuun, t.s. että Abraham Paulinpoika olisi ollut naimisissa Simo Klemetinpojan tyttären kanssa. Tiedämme kuitenkin, että Abraham Paulinpoika oli jo n. 1720 naimisissa Maria Storckovian kanssa. Olisihan Abraham Paulinpoika voinut olla vuosien 1714 ja 1720 välillä naimisissa Simo Klemetinpojan jonkun tyttären kanssa, joka olisi aikaisin kuollut. Tämä ei kuitenkaan ole todennäköistä, koska siinä tapauksessa Simo Klemetinpoikaa ei olisi merkitty rippikirjaan talon asukkaiden joukossa viimeiseksi ilman merkintää sukulaisuussuhteestaan talon isäntään. Todennäköisempää on, että Simo Klemetinpoika oli suurina nälkävuosina 1694-1697 tai Ison vihan vaikeina aikoina köyhtynyt siinä määrin, että oli pakotettu luovuttamaan tilansa vieraalle, ainakin kohtalaisen varakkaalle Abraham Paulinpojalle.

Sääksmäen tuomiokunnan lainhuudatuspöytäkirjoissa vv:lta 1704-1756 ei Abraham Paulinpoikaa tai muita Montaneja mainita. Ainoana tutkimukseemme liittyvänä merkintänä näissä pöytäkirjoissa mainittakoon, että käräjillä 28.-29.1.1709 Nurmijärven Simo Klemetinpoika toimi lautamiehenä.

Perunkirjoitusten joukossa on sekä Abraham Paulinpoika Montanin perunkirja (21.12.1758) että poikansa Abraham Abrahaminpoika Montanin perunkirja (13.2.1770). Edellisestä ilmenee mm., että hänen vaimonsa Maria Storckovius ei ollut kirjoitustaitoinen, koska hän piirsi vain puumerkkinsä perunkirjoituksen alle. Abraham Paulinpojan pesä oli huomattavan varakas - sitten kun velat oli vähennetty omaisuudesta, jäi n. 1316 talaria kuparia vastaten n. 100 lehmän hintaa. Erityisesti on huomattava runsaat hopeaesineet ja kaksi kultasormusta - näiden esineiden arvo yhteensä oli ainakin sama kuin 20 lehmän. Hopeaesineiden joukossa merkittäköön lusikka, jossa on nimikirjaimet H: C: A: ja S: M:. Sama lusikka mainitaan vielä Abraham Abrahaminpojan perunkirjassa. Voisi olettaa, että lusikka on kulkenut perintönä, ja nimikirjaimet olisivat jonkun sukulaisen tai esivanhempien nimikirjaimia, esim. viimeinen kirjain "M" voisi osoittaa Montan-nimeä. Näitä nimiä on koetettu tulkita, mutta tuloksetta. C-kirjain voisi olla taidokkaasti piirretty I-kirjain, jolloin H.I.A. voisi merkitä Helena Israelsdotter Argillander, mutta hänen miehensä oli Johan Storckovius, johon S.M. ei sovi. On kuitenkin huomattava, että k.o. aikana usein sijoitettiin varoja hopeaesineisiin, joita sitten tarpeen tullen joko myytiin tai pantattiin. Abraham Paulinpoika on tälläkin tavalla voinut saada lusikan haltuunsa - sopivathan viimeiset kirjaimet tilan entiseen haltijaan Simo Mannilaankin!

Jälkimmäisessä perunkirjoituksessa mainitaan myös eräitä kirjoja, jotka ilmeisesti jo aikaisemminkin ovat olleet perheen hallussa. Sellaisia ovat mm. "psalmbok" ja "finsk psalmbok", edellinen ilmeisesti ruotsinkielinen. Vielä mainitaan "Gerhardi bok", jolla tarkoitetaan Johan Gerhardin hartauskirjan joko suomenkielistä laitosta "Pyhät Tutkistelemuxet ... " tai ruotsinkielistä laitosta "Gudelige betraktelser ... ". Yliopiston kirjaston asiantuntijan käsityksen mukaan tässä on kyseessä ensinmainittu ruotsinkielinen laitos, koska suomenkielisestä laitoksesta yleensä käytetään perunkirjoituksissa toisenlaista nimitystä.

Abraham Paulinpoika Montanin vaimon Maria Storckovian sukulaisuussuhteita on pyritty selvittämään siinä mielessä, että sen kautta mahdollisesti voitaisiin saada selvitystä Abraham Paulinpojan oleskelupaikasta ennen hänen Laukaaseen tuloaan.

Maria Storckovian isä Johan Storckovius mainitaan v. 1709 Rautalammilla rykmentinkirjuri Conrad Bildstenin veronkantomieheliä (Sääksmäen lainhuudatuspöytäk., s. 117). V. 1710 kerrotaan, että entinen katselmuskirjuri Storckovius oli k.o. vuoden vaiheilla paennut puustellistaan Puumalan pitäjän Lampilasta (Vähän-Savon tuomiok., 00 31, s. 459-60). Puumalan Lampila oli Savon ja, Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurin puustelli (Roos, Uppkomsten av Finlands Militieboställen, s. 423) Puumalan Honkaniemessä syntyikin hänen ja vaimonsa Helena Argillanderin poika Gustaf 13.3.1710. Vuonna 1712 mainitaan Saarijärven Hännisen talossa luutnantti Storckovius ja vaimonsa Helena sekä 1713 Saarijärven Tarvaalan luutnantinpuustellissa Johan Storckovius ja vaimonsa Helena. Tarvaala oli Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Rautalammin komppanian luutnantin puustelli (Wirilander, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810). Johan Storckoviusta ei kuitenkaan mainita Adam Lewenhauptin teoksessa "Karl XII:s officerare". Johan Storckovius on todennäköisesti kuollut ennen V. 1726 koskei häntä mainita Laukaan vanhimmassa rippikirjassa.

Johan Storckoviuksen ja Helena Argillanderin lapsia tunnetaan: Maria, s. n. v. 1696, Abraham Paulinpoika Montanin puoliso, Elisabet, s. n. v. 1701, k. 7.2.1785, Anders Stolpen puoliso laukaan Puralassa, Birgitta, s. n. v. 1706, k. 24.5.1776, Laukaan Ilveslahden Matti Paatelaisen puoliso, edellä mainittu Gustaf, s. 13.3.1710, mainitaan Mannilassa 1729 ja Henrik, s. n. V. 1713, k. 22.5.1778, talollinen Laukaan Rikalassa. Viimeksimainitun kolmesta pojasta jatkuu Storckovius-suku Laukaassa.

Johan Storckoviuksen isä Simon Erici Storckovius mainitaan teininä Turussa 1645 ja ylioppilaana siellä 1648-1651 ja ilmoitetaan turkulaiseksi. Hän toimi sitten Rautalammin kappalaisena vuosina 1653-75; vaimonsa Anna mainitaan vuosina 1654-76.

Rautalammin kappalaisen Simon Storckoviuksen tytär oli ilmeisesti Gertrud Storckovius, s. n. v. 1656, k. Keuruulla 15.10.1738 Keuruun kappalaisen Johannes Horteliuksen leskenä. Kappalainen Hortelius tuomittiin v. 1710 kuolemaan kaksinkertaisesta aviorikoksesta ja erotettiin virasta. Hän selvisi kuitenkin raipparangaistuksella ja istui Hämeenlinnan vankilassa, mistä vapautui Ison vihan aikana ja toimi jälleen Keuruun kappalaisena vuoteen 1735.

Helena Argillanderin isä oli Saarijärven kirkkoherra Israel Erici Argillander, kotoisin Helsingistä, kuollut n. 1687-88. Hänen puolisonsa Kirstin mainitaan 1663, Brita 1682. Hänen lapsiaan tunnetaan Helenan lisäksi: Henrik, Rautalammin apulaispappi 1682, puoliso Gertrud, main. 1691, Elisabet, k. 1737, Saarijärven kappalaisen Henrik Isaaci Silanderin puoliso, Israel, mainitaan v. 1691 ja Carl, vaimo Karin main. 1676. Jälkimmäisistä polveutuu Saarijärven Taipaleella asunut talonpoikaissuku Argillander. (AKIANDER, Herdaminne, JALKANEN, Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia, BERGHOLM, Sukukirja: Argillander, manttaaliluettelot).

Johan Storckovius ja hänen perheensä, vanhempansa ja vaimonsa vanhemmat ovat siis Rautalammin vanhan hallintopitäjän asukkaita, joita ylen harvoin tavataan muualla. Näinollen oli todennäköistä, että Abraham Montan tutustui tulevaan vaimoonsa vasta Laukaaseen tultuaan.

Yhteenvetona on todettava, että Abraham Paulinpoika Montan oli ensimmäinen Montan-sukuun kuuluva henkilö Laukaan Mannilassa eikä hän ole ottanut sukunimeään omistamansa tilan mukaan, vaan hänellä lienee ollut tämä sukunimi jo Laukaaseen tullessaan. Hän ei ollut mikään vaatimaton talonpoika, koska hän oli luku- ja kirjoitustaitoinen ja ilmeisesti osasi myös ruotsia, omisti huomattavan varallisuuden ja meni naimisiin säätyläisneidon kanssa.

Rippi- ja historiakirjojen pohjalla on Abraham Montanista polventuvan suvun varhaispolvista laadittu seuraava selvitys:

Laukaan Montanit

Taulu 1.

I. Abraham Paulinpoika Montan, s. n. 1680. Laukaan Nurmijärven Mannilan tilan omistaja. K. Laukaassa 30.5. 1758 78-vuotiaana. - Puoliso Maria Storckovius, s. n. 1696-1700, k. Laukaassa 23.4.1769 n. 73-vuotiaana, vht luutnantti Johan Storckovius ja Helena Argillander.

II. L a p s i a:

Helena, s. n. 1720. Puoliso ennen 1737 Jaakko Tuomaanpoika, vävynä Mannilassa, sitt. talollinen Äänekoskella.

Johan, s. n. 1723, talollinen, k. 1769. Taulu 2.

Hedvig, s. 1724. Sokea jo 1758. K. Laukaassa 9.11.1796, paleltui kuoliaaksi ("frusit på marken").

Maria, s. 1725, k. Laukaassa 18.12.1800. Puoliso Laukaassa 7.5.1744 talollinen Juho Yrjänänpoika Moisio.

Abraham, s. 1727, talollinen, k. 1769. Taulu 3.

Karin, s. 1733? Puoliso Laukaassa 10.12.1749 Vatialan talollinen Tuomas Matinpoika.

Lisa, s. 1732, k. Laukaassa 16.3.1795. Puoliso Laukaassa 25.3.1752 talollinen ja lautamies Adam Erikinpoika Valkonen.

Anna, s. 1735, k. Laukaassa 9.5.1800. Puoliso Laukaassa 7.10.1758 Mattilan talollinen Erik Malinpoika Hämäläinen.

Jacob, s. ennen 1737, talollinen, k. 1816. Taulu 4.

 

Taulu 2

II. Johan Montan (Abrahamin poika, taulu i), s. n. 1723. Laukaan Nurmijärven Mannilan talollinen. K. Laukaassa 2.5.1769. - Puoliso Laukaassa 4.4.1748 Kristina Finni, s. rippikirjan mukaan 1736, pitänee olla 1726, vht Finnin talollinen Paul Finni ja Elisabet Juhontytär.

III. L a p s i a (syntyneet Laukaassa):

Maria, s. 16.5.1749, k. 1.12.1752.

Johannes, 8. 4.7.1750, k. 10.7.1754.

Elisabet, s. 18.10.1753, k. 8.7.1754.

Johan, s. 1.1.1757, k. 6.11.1825. Mannilan talollinen. Puoliso Maria Henrikintytär Taipale, s. Laukaassa 13.1.1758, k. siellä 11.2.1834. Useita lapsia.

Adam, s. 2.4.1755, k. 18.4.1769.

Anna, s. 20.4.1759.

Maria, s. 15.12.1761, k. 25.2.1769.

Jacob, S. 20.7.1764, k. 15.2.1792.

Elisabet, s. 16.8.1767, k. 20.2.1769.

 

Taulu 3

II. Abraham Montan (Abrahamin poika, taulu 1.), s. n. 1727. Mannilan talollinen. K. Laukaassa 28.2.1769. - Puoliso Laukaassa 2.2.1755 Anna Erikintytär Parkkonen (Parckoin) Brusilasta, s. 1732, vht Erik Parkkonen ja Anna Jaakontytär.

III. L a p s i a (syntyneet Laukaassa):

Maria, s. 29.7.1757, k. 2.5.1769.

Anna, S. 27.12.1760.

Abraham, s. 8.1.1764.

Elisabet, S. 26.3.1767, k. 21.2.1769.

 

Taulu 4

II. Jacob Montan (Abrahamin poika, taulu I), s. ennen 1737. Rautalammin Iso-Hytölän talollinen. K. Rautalammilla 21.4.1816. Puoliso Rautalammilla 9.3.1763 Maria Pietiläinen Kerkkelästä.

III. L a p s i a ainakin seuraavat:

Justina, s. Rautalammilla 1.1.1764. Puoliso Rautalamniilla 27.5.1787 talollinen Henrik Westerinen Häyrilästä.

Elisabet, s. 9.3.1765. Puoliso Rautalammilla 31.8.1783 renki Paul Häyrinen.

Johannes, s. 26.2.1769. Iso-Hytölän talollinen. Puoliso Laukaassa 28.4.1787 Maria Erikintytär Kautto Laukaan Syvälahdelta. Useita lapsia.

Jacob, s. Rautalamniilla 8.8.1771. Iso-Tiitilän talollinen. Puoliso Anna Rossi. Useita. lapsia.

Helena. Puoliso Rautalammilla 20.9.1795 Matoniemen talollinen Matti Juhonpoika Hindikka.

Abraham. Mainitaan rengiksi mennessään Rautalammilla 26.12.1802 naimisiin Kaisa Pellisen kanssa Hankasalmelta.

 

Leppävirran Montanit

Koska Leppävirroilla tavataan Montanus-Montan-sukua jo 1600-luvun alkupuolella, on tämän siivun selvittämiseen kiinnitetty erityistä huomiota siinä toivossa, että Laukaan Abraham Paulinpoika Montan voitaisiin liittää siihen. Leppävirtain rippikirjat alkavat vasta n. 1700 ja rippikirjat 1743 monin aukoin. Mutta Leppävirta kuului Vähä-Savon tuomiokuntaan, jonka puhtaaksikirjoitetut tuomiokirjat säilyivät Turun palossa ja alkavat jo 1649. Näitä tuomiokirjoja läpikäymällä on saatu kohtalaisen tarkka selvitys tästä suvusta.

Tämän suvun ensimmäinen jäsen Leppävirroilla oli kirkkoherra Matthias Henrici Montanus, kirkkoherrana vuosina 1639-1676. Hänen veljensä oli Liperin kirkkoherra Laurentius Henrici Berg, kirkkoherrana 1650-1670. Tästä ilmenee, että tämän Montanus-suvun nimi on johdettu Berg-nimestä. Kun Matthias Montanuksen eri lähteissä mainitaan omistaneen maata Kuopion pitäjässä oli mahdollista, että veljesten kotipaikkaa oli etsittävä sieltä. Näitä maanomistuksia on tämän takia tutkittu ja tuomiokirjoista on käynyt ilmi, että Matthias Montanus oli 1630-luvulla ostanut Pekka Korhoselta tämän 2 veromarkan suuruisen tilan Tarvolan, jonka Matthias Montanuksen poika 14.1.1685 myi Nliilo Korhosen pojanpojille (Kuopion käräjät 1681, 1685). Näinollen tämä maanomistus ei osoita muilta, kuin että Matthias Montanus oli, samoin kuin monet muutkin aikakautensa papit, kiinnostunut maahankinnoista. Niinpä Matthias Montanus hankki itselleen myös maata Leppävirtain Nikkilänmäeltä.

Itä-Suomen sukujen tutkijat ovat lausuneet käsityksenään, että tämä suku olisi kotoisin Viipurista ja liittyisi sikäläisiin Berg-sukuihin.

Matthias Henrici Montanus oli kaksi kertaa naimisissa, mutta ensimmäisen vaimon nimeä ei tunneta. Toisen kerran hän meni naimisiin v.1659 Rantasalmen nimismies Lauri Sigfridinpojan lesken Margareta Jeremiaantyttären kanssa (Leppävirtain käräjät 1665, s. 1, Rantasalmen käräjät 1666, s. 131-32).

Matthias Henrici Montanuksella oli kolme tytärtä: Anna, kotona vielä 1675, meni naimisiin Ristiinan kirkkoherran Michael Canuti Savanderin (1661-78) kanssa, Beata Leppävirtain kirkkoherran Clemens Bartholdi Bosphoruksen eli Oxmannin (1677- n. 1701) kanssa ja Ingeborg, todennäköisesti se Ingeborg Montana, joka kuoli Kiteen apulaispapin Joachim Neiglickin leskenä Rantasalmella 6.6.1711 40-vuotiaana. Poikia tiedetään Matthias Henrici Montanuksella olleen kaksi, Casper ja Johan.

Casper Matthias Montanus oli jo v. 1673 yhdeksän vuoden ajan hoitanut sairaan isänsä puolesta papintehtäviä Leppävirroilla ja toimi Leppävirtain kappalaisena 1676-1690. Hänen puolisonsa oli Margareta Cajanus, joka leskeksi jääneenä meni uudelleen naimisiin nimismies Samuel Afleckin kanssa. Margareta Cajanuksen vanhemmat olivat Sotkamon kirkkoherra Erik Cajanus ja Kristina Eerikintytär Montanus, joka kuului Pohjois-Pohjanmaan Montanus-sukuun. Casper Montanus omisti Kauppilanmäen tilan, joka v. 1701 myytiin luutnantti Christoffer Böljalle. Tyttäriä tiedetään Casper Montanuksella olleen kaksi: Brita, s. n. 1683, k. 1.5.1742, puoliso talollinen Tuomas Immonen, s. 1692, -. 1740-43 -vaiheilla ja Beata, s. myös n. 1683, Puolisot 1) Johan Marberg, 2) Olof Glumerus. Hänen poikiaan tunnetaan vain yksi, Johan.

Johan Casparii Montanus toimi Leppävirtain kappalaisella v:sta 1693 ja kuoli 6.12.1740 oltuaan kuusi vuotta mielisairaana. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli aatelisneito Anna Margareta Böllia, toinen, vuodesta 1709 Katarina Poppius, Juvan kirkkoherran Henrik Poppiuksen ja Elisabet Reuterin tytär, k. Leppävirroilla 1767. Kun Johan Casparii Montanuksen lapsille Leppävirtain käräjillä vuonna 1742 oli määrättävä holhooja todettiin, että Johan Montanuksella ei ollut elossa miespuolisia sukulaisia. Nämä lapset olivat seuraavat: Kristoffer, s. 1707, k. 15.4.1762, maanviljelijä Leppävirroilla (hänestä jatkuu Leppävirroilla talonpoikaissuku Montan), Casper ylioppilas 1736, mutta mainitaan sittemmin mielisairaana, Henrik, s. 1710, k. 1776, Joroisten kappalainen ja Johan, s. 1726, k. 1776, Sulkavan kappalainen (hänestä polveutuu Sulkavan pappis- ja sotilassuku Montan). Tyttäriä oli Elisabet, s. 30.9.1710, puoliso verokirjuri Hjelmman, Margareta, s. 1715, puoliso Leppävirtain kappalainen Henrik Ekström ja Beata Katarina, s. 1728.

Matthias Henrici Montanuksen toinen poika Johan Matthiae Montanus oli vuodesta 1660 kappalaisena Savitaipaleella sekä kirkkoherrana siellä 1670-1682. Puolisonsa Elisabeth Rachlitia mainitaan leskenä vielä v. 1688. Heidän lapsiaan tunnetaan tytär Beata, puoliso korpraali Georg Dannenberg Savitaipaleen Korholassa, elossa vielä 1702, sekä pojat Matthias, Henrik ja Johan.

Matthias Johannis Montanus, s. 1653, k. 1.4.1738, oli Savitaipaleen kappalainen v. 1683. Hän oli viimeiset 8 elinvuottaan sokea. Hänellä tiedetään olleen vain kolme tytärtä Brita, Maria ja Sofia.

Henrik Montan oli Savitaipaleen Pöntylän ratsutilallinen vielä 1706 ja Johan Montan armeijan katselmuskirjuri asuen Savitaipaleella. jommankumman poika oli vääpeli Montan, vainaja 1722, jolla oli kaksi poikaa Johan ja Jöran, jotka molemmat mainitaan v. 1722 Savitaipaleen Pöntylässä. (vrt. T. G. MURTO, Savitaipaleen pitäjän historia).

Liperin kirkkoherra Laurentius Henrici Bergillä tiedetään olleen vain yksi poika, vääpeli Anders Berg, joka mainitaan Rantasalmella v. 1666. Hänen puolisonsa oli Agneta Tönnentytär Boisman. Kirkkoherra Bergin eräs tytär joutui v. 1656 sotamiesten pahoinpitelemäksi pakomatkallaan Liperistä Lappeenrannan ja Viipurin välillä. (Lappeenrannan raastuvanoik. pöytäk. 1656 4/9).

Rantasalmesta puheen ollen mainittakoon, että Rantasalmen kirkonkylän räätäli Matts Hymbyrä vihittiin Rantasalossa 30.9.1718 Magdalena Montanan kanssa, joka kuoli 6.1.1720 26 vuotiaana, ollen siis syntynyt n. v. 1694. Mihin sukuun hän kuului, ei ole selvinnyt.

Seuraava taulukko selvittää Leppävirtain Montanus-suvun ensimmäisten sukupolvien miespuoliset jäsenet:

sukutaulu1

Laukaan Abraham Paulinpoika Montanin isää Påhlia tai Paulusta ei siis esiinny tässä suvussa. Kun Abraham Paulinpoika oli syntynyt n. v. 1680 on hänen isänsä täytynyt syntyä viimeistään n. v. 1660. Näinollen voisi Paul Montan olla Matthias Henrici Montanuksen poika, mutta myös Johan Matthiae Montanuksen poika, vaikka häntä ei syystä tai toisesta mainita manttaaliluetteloissa tai tuomiokirjoissa. Casper Matthiae Montanuksen jälkeläinen hän ei varmastikaan ole, koska tämän perheestä on tuomiokirjoissa tarkat tiedot. On kuitenkin huomattava, että käräjillä 1742 todettiin, ettei ketään Johan Casparii Montanuksen miespuolisia sukulaisia ollut elossa. Tähän aikaan teki lautakunta parhaansa löytääkseen sukulaismiehiä holhoojiksi hyvinkin kaukaa, mutta mikään ehdoton todistus ei tämä kuitenkaan ole siitä, etteikö Abraham Montan voisi olla Johanin serkku tai serkun poika, josta Leppävirroilla ei ollut tietoa.

Todettakoon, etteivät Laukaan Montanien perunkirjoituksissa mainitun lusikan nimikirjaimet sovellu kehenkään tämän Leppävirtain Montan-suvun jäseneen.

 

Pohjois-Pohjanmaan Montanukset

Paltamon, sittemmin Sotkamon kirkkoherran Mansvetus Jacobii Fellmannin poika oli ilmeisesti Matthias Mansvetii Montanus Paldamoensis, Oulun kappalainen 1613, ei enää 1623. Tämän poika oli Jacob Matthiae Montanus, ylioppilas Turussa 1650, sittemmin sotilaspappi, kuoli Tallinnassa 1658.

Toisen Pohjois-Pohjalaisen Montanus-pappissuvun alkaja oli Ericus Georgii Montanus, kotoisin Turusta, Oulun koulun rehtori 1628-31, Pyhäjoen kirkkoherra 1631, Iin kirkkoherra 1636, kuoli 1640. Puoliso Margareta Pärttylintytär Kallio. Hänellä tiedetään olleen kaksi tytärtä: Margareta, puoliso Henric Josefi Lithovius, Oulun kappalainen 1645, kirkkoherra 1672, kuoli 1677, ja Kristina, puoliso Sotkamon kirkkoherra Eric Cajanus, k. 1691. Viimeksimainittujen tytär Margareta Cajanus oli Leppävirtain kappalaisen Casper Matthiae Montanuksen puoliso.

 

Keski-Pohjanmaan sotilassuku Montan

Pohjanmaan rykmentissä palveli v. 1672 lippumies Anders Montan, kohosi vääpeliksi 1675, osallistui Landskronan taisteluun 1677, nimitettiin vänrikiksi 1687 ja luutnantiksi 1700, kaatui Hummelhoffin taistelussa 1702. Hänen veljensä lienee ollut Lorenz Montan, luutnantti Pohjanmaan rykmentissä 1677, kuoli 1701, puoliso Hedvig Bring, joka jäi leskeksi neljän lapsen kera. Anders Montanin lapsia lienevät olleet Lorenz Montan, Pohjanmaan rykmentin vänrikki, 1706, luutnantti 1709, kuoli 1710 ja Johan Montan, s. Riiassa 1690, katselmuskirjuri Pohjanmaan rykmentissä 1705, kersantti 1707, vänrikki 1708, luutnantti 1709, joutui vangiksi Riian antautuessa 1710, palasi 1722, kapteenin arvo 1722, kuoli 1734. Ilmoitti, että hänen isänsä, isoisänsä, setänsä ja kolme veljeänsä oli palvellut samassa rykmentissä. Sukua näille oli ilmeisesti Jacob Monthan, Pohjanmaan rykmentin Ilmajoen komppanian majoittaja 23.8.1718, Kalajoen komppanian lippumies 25.10.1718, katosi sotaretkellä Norjan tuntureille.

 

Viipurin Montaneja

Valerian Jönsinpoika Montanus oli sotarahastonhoitaja, kuoli 1626. Puoliso Brita Pärttylintytär, jonka toinen puoliso oli Olof Pentinpoika Gadd, kamreeri Narvassa, k. 1664 Valerian Montanuksella Oli 4 lasta:

Katarina Montanus, s. 1619. 1:o puoliso Viipurin pormestari Hans Schmedeman, haud. Viipurissa 6.4.1655, 2:o 1660 Viipurin raatimies Mårten Mums, haud. Viipurissa 22.6.1662. jälkimmäisestä avioliitosta, polveutuu joukko kuninkaallisiakin henkilöitä (vrt Genos 1934, S. 45.)

Valerian.

Margareta, p:o Anders, poika Vallerian, kersantti 1672.

Bertel. Puolisonsa Maria Börielintytär Roman jäi leskeksi, ainoa lapsi, tytär kuoli ennen isää.

 

Virkatoimistaan kuuluisan Viipurin lääninkamreerin ja sotaviskaalin Alexander Anderssonin jälkeläiset käyttivät Montan-nimeä. Hän kuoli ennen 19.8.1705 ja meni toisen kerran naimisiin 11.11.1677 Anna Katarina Gripenbergin kanssa, s. 29.7.1663. Hänen poikansa, ilmeisesti aikaisemmasta avioliitosta, oli kihlakunnankirjuri Johan Montan, k. 1704. Tältä jäi kaksi poikaa, jotka 1706 olivat alaikäisiä, toinen heistä asui 1707 Tukholmassa. Sotakomisaarin poika oli ilmeisesti myös Alexander Montan, s. Viipurissa 1690, Jämtlannin rakuunarykmentin vänrikki 1718, sai eron 1719 mutta palveli uudelleen Pikkuvihan aikana ja erosi jälleen 1745. Hänen puustellinsa oli Tyrvään Ojansuu. Sotakomisaarin poikia oli mahdollisesti myös Carl Alexander Montan, joka aluksi palveli liiviläisissä ja ruotsalaisissa joukoissa kohoten kapteeniksi, ero 1720. Asui Lammilla 1724, Sysmässä 1725 ja omisti Kreivilän rusthollin Hattulassa 1732, eli vielä 1735. Puoliso Rebecka Elisabet de Morienne. Lapsista tunnetaan Charlotta Elisabet, s. Hattulassa 13-9.1726, Adam Reinhold ja Magnus. - Sotakomisaarin veli oli Viipurin nimismies Jakob, joka kuoli ennen 17.10.1700, puoliso Margareta Barckhusen. Tähän sukuun kuului mahdollisesti myös Anders Montan, ylioppilas 1698, sitten Käkisalmen koulun rehtori, kuoli sotavankeudessa Moskovassa 1711.

 

Uudenkaupungin Montan-suku

Ruotsista muutti Vehmaan kihlakunnan voudiksi v. 1636 Anders Persson, jonka jälkeläiset ovat käyttäneet Montanus-Montan nimeä. Hän toimi Uudenkaupungin raastuvanoikeuden jäsenenä asuen kaupungissa ja kuoli kevättalvella 1646. Puoliso Anna Martintytär, jonka isäpuoli oli tullinvuokraaja Hans Compact, meni myöh. naimisiin kirkkoherra Elias Nicolain kanssa. Lapsista tunnetaan kaksi poikaa: Martinus Montanus, ylioppilas Turussa 1655, ja Johannes Montanus, ylioppilas 1653, kuoli Seilin hospitaalin pappina 1674. jälkimmäisen lapsia olivat: Maria, s. n. v. 1663, k. Uudessakaupungissa 28.2.1743, puoliso 1691 lukkari Henrik Lentz, s. 1662, k. 16.5.1733, Anna, s. 21.1.1668, k. Uudessakaupungissa, puoliso tullipalvelija Nils Escholin, k. Uudessakaupungissa 10.6.1703, Philip, mainitaan 1698 ja Johan Montan, s. 1670. Porvari Uudessakaupungissa, k. siellä 8.10.1705, puoliso n. 1698 Maria Bursman, k. Uudessakaupungissa 1.5.1706, lapsia Maria, s. 9.10.1698 ja Sofia, Puoliso 1.5.1728 porvari ja vouti Carl Pihlman.

 

Sääksmäen Sexmontanit-Montanit

Usealla Sääksmäen papilla on ollut sukunimenä Sexmontanus ja on heistä käytetty myös lyhennettyä nimeä Montanus. Ensimmäinen oli Nicolaus Sigfridi Sexmontanus, kirkkoherrana 1635-. Gabriel Sexmontanus mainitaan 1654, hänen leskensä Lisbet 1662. Viimeksimainitun poika oli Nicolaus Sexmontanus tai Montanus, Sääksmäen kappalainen 1662-1687, puoliso Hedvig, mainitaan leskenä vielä 1691, Sääksmäen kirkkoherran Thomas Paltheniuksen tytär. Ylioppilas Eric Michaelis Sexmontanus mainitaan 1666.

Tähän sukuun kuului mahdollisesti Kalvolan kirkkoherra 1703-1708 Gustaf Montanus, jonka puoliso oli Hedvig Kustaantytär Speitz, vanhaa sääksmäkeläistä sukua. Heidän lapsiaan tunnetaan: Lisa, s. 2.1.1688, Margareta, s. 12.1.1691, Gustaf, s. 7.10.1693 ja Gabriel, s. ja k.1696. Näistä on Gustaf ilmeisesti sama kuin vapaaehtoinen Gustaf Montan, k. ennen 1741, joka asui Urjalan Nuutajärvellä ja oli naimisissa aatelisneito Catharina Juliana Bäckin kanssa. Heidän lapsiaan tunnetaan: Catharina Juliana, s. 19.12.1719, Maria Elisabet, s. 9.8.1722 ja Carl Gustaf, k. 2.7.1722.

 

Muita Montaneja

1.

Georgius Johannis Montanus, ylioppilas Loimaalta, 1663.

2.

Kangasniemen nimismieheksi Ison vihan jälkeen tulee Anders Montan. Hän on varmaankin sama Anders Montan, joka mainitaan v. 1719 pääkatselmusrullissa: Karjalan ratsurykmentin korpraali, ikä 25 vuotta, 8 virkavuotta, tullut tähän virkaan 1715, karjalainen. Varusmestariksi saman rykmentin Ylä-Savon kompaniaan hän tuli 1722, majoittajaksi 1724 ja asui Ristiinan Lintuniemessä. Hän kuoli n. v. 1759, puolisonsa oli Margareta Indrenia tai Ingrenia, s. n. v. 1701, k. 17.2.1772. Heidän lapsiaan olivat: Anna Sofia, s. Ristiinassa 3.1.1725, Margareta, puoliso 2.3.1751 Matts Molander, Brita Juliana, s. Lintuniemessä 30.3.1728, puoliso 1:o Anders Tujulin, 2:o kersantti Gabriel Hoffren, Erik, s. 1731, sitt. Kangasniemen nimismies, Anna Catharina, s. 1734, k. 1735, Maria Elisabet, s. 1738, k. 1754, Per, s. ja k. 1740, Arvid, s. 1745 ja Margareta, s. 1759, k. 1772 sekä todennäköisesti myös Adam, Kangasniemen nimismies, josta kangasniemeläinen Montan-suku polveutuu.

On merkillepantavaa, että kolmessa naapuruussuhteessa olevassa pitäjässä, Laukaassa, Kangasniemellä ja Leppävirroilla oli 1700-luvun alkupuolella Montaneja.

3.

Mynämäen kihlakunnan valtiopäivämies Matz Montan, 1731.

4.

Asianajaja Turun hovioikeudessa 1749 Olof Montan.

5.

Mellinin rykmentin vänrikki 1706 Casper Andreas Montan.

6.

Hämeen läänin jalkaväkirykmentin lippumies Sigfred Monthan 1717-21, Virkatalo Kärkölän Iso-Sattila.

7.

Adam Montan, astui sotapalvelukseen 1699, linnoitusupseeri Edan linnakkeessa 1717, ero 1721, k. Tukholman vankilassa 1747. Ehkäpä sama Adam Montan joka 1711 oli kersanttina Uudenmaan jalkaväkirykmentissä ja josta tiili linnoitusluutnantti, mainitaan Kirkkonummella 1726. Puoliso 1:0 14.2.1711 Elisabet Forssten, 2:o Elisabet Loffman, kotoisin Stavnäsin pitäjästä Värmlandissa, 3:o Katarina Granbom. Poika 1. aviosta Henrik, s. Helsingissä 7.11.1711. Porvoossa mainitaan 1731 tullikirjuri Adam Montan, liekö sama?

Adam Reinhold Monthan oli 1742 Kymenläänin jalkaväkirykmentin lippumies.

8.

Haminan ruotsalaisessa seurakunnassa vihittiin 1737 "Lärkonstapeln" Henrik Montan ja Maria Strandberg.

9.

Somerolla kuolee v. 1761 siltavouti Henrik Johaninpoika Montan, s. 1678, vaimonsa oli Katarina Gabrielintytär Svahn.

 

Montonen

Koska on mahdollista, että Abraham Paulinpojan isän sukunimi ei ollutkaan Montan vaan Montonen-Mondonen-Mondoin, on ensiksi läpikäyty Savon mantaaliluettelot v. 1697, jolloin Abrahamin pitäisi 16 vuotiaana esiintyä luettelossa ja samalla on etsitty Montosia, joiden etunimi on Påhl. Tällöin on Mikkelin Mondolassa tavattu perhe, joista verotodisteiden perusteella on laadittu seuraava sukutaulu:

sukutaulu2

Abraham Paulinpoikaa ei mainita tässä suvussa, mutta aikamääräisesti sekä etunimensä ja isännimensä puolesta hän vallan hyvin sopisi Paul, Josef ja Jaakko Paulinpoika Mondoisen veljeksi. Koska Suur-Savon tuomiokirjat ovat Turun palossa tuhoutuneet, ei suvusta voida saada tarkempia tietoja.

 
Genos 29(1958), s. 85-101

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1958 hakemisto | Vuosikertahakemisto