[ Artikkelin loppu ]
Tiedonantoja - Meddelanden
AXEL BERGHOLMin mukaan Stenbäck-suvun savolaisen sukuhaaran aloittaja Joosef Stenbäck syntyi Alahärmän kappalaisen Juhana Stenbäckin toisen avioliiton kolmantena lapsena Alahärmässä 9.7.1767 ja kuoli, vuodesta 1788 Rautalammin lukkarina toimittuaan, lähes 69-vuotiaana 25.4.1836. [1] V. A. SALOHEIMOn äskettäin ilmestyneestä pitäjänhistoriasta saamme mielenkiintoista joskaan ei erikoisemmin mieltäylentävää lisävalaistusta tämän runoilija Lauri Stenbäckin sedän elämänvaiheisiin. Käräjä-, piispantarkastus- ja pitäjänkokouspöytäkirjoista Saloheimo on poiminut tietoja, joiden perusteella hän on hahmotellut kuvan riitaisasta, epäystävällisestä, omastaan kiinnipitävästä ja kovaluontoisesta lukkarista, joka saattoi tukistella kirkonpenkissä torkkuvaa väsynyttä sanankuulijaa, antaa tarvittaessa korvapuustejakin, riidellä kohtuuttomasti saatavistaan ja periä niitä yli sen, mitä hänen palkakseen oli säädetty. [2] Myönteisenä toteamuksena on vuoden 1798 piispantarkastuspöytäkirjan maininta, että lukkari Stenbäckiä hänen kauniin käsialansa takia suositeltiin kirjoituksen opettajaksi pitäjäläisille. [3] Pari muutakin pikkutietoa Joosef-Iukkarin elämäkerran täydennykseksi on Saloheimo lukijoilleen tarinnut: Rautalammin isoapappilaa rakennettaessa vv. 1810-1813 Stenbäck piti (ainakin oli lupautunut pitämään) päivätyökirjaa, [4] ja pitäjän vaivaiskassan hoitajana hän toimi kuolemaansa asti jääden sille 130 riksin velkaan. [5] Kun Rautalammin historian kirjoittaja tässä kohdassa viittaa pitäjän kokouspöytäkirjoihin vuosilta 1822-1823, 1831 ja mainitsee seuraavan kassanhoitajan, kappalainen Aschanin, eronneen jo v. 1831, [6] olisi sen mukaan Joosef Stenbäck ollut vainajana jo v. 1822. Bergholmin ilmoittama Stenbäckin kuolinpäivä 25.4.1836 on kuitenkin luettavissa sekä Rautalammin historiakirjasta että Uudesta Sukukirjasta. [7] Kuolinvuosi 1836 esiintyy myös Kansallisessa elämäkerrastossa. [8]
Savo-Karjalan maakunta-arkistoon kevättalvella 1959 lahjoitetusta, kirkonkylän kansakoulun ullakolta Rautalammilta löydetystä vähäisestä paperinipusta saamme vielä muutaman lisätiedon lukkari Joosef Stenbäckin elämäkertaan. Käräjäpöytäkirjan otteen ja Stenbäckin viitasaarelaisen virkaveljen palvelustytön papintodistuspyynnön sisältävän kirjeen lisäksi löytyi nipusta 11 x 17 cm:n kokoinen, 15 kirjoitettua lehteä sisältävä Joosef Stenbäckin tilimuistikirja vuosilta 1784- 1791 sekä Iukkarimme nuorimmalta veljeltään Kuopion nimismieheltä Eerik Stenbäckiltä leskeytensä aikoihin (n. vv. 1814-20) saama päiväämätön kirje.
Muistiinpanojensa takakansilehdelle Stenbäck on merkinnyt: »Af mig betalte Räkningar. Jos. Stenbäck.» Tulojen sisältö on määritelty muistikirjan alkuosan otsikossa: »Notæ uppå det som jag erhållit af Herr HHöfd: Gadd ända ifrån den tid jag kom uti dess tjenst.» Tuloja koskevat, päivätyt muistiinpanot alkavat 21.5.1786 ja päättyvät 27.4.1791, ja ne mahtuvat kahdelle ensimmäiselle lehdelle. Viimeisen palkansaantimerkinnän kohdalle Stenbäck on lisännyt: »då jag med allone skilgde mig.» Loput muistikirjasta on omistettu »laskuille» vuosilta 1784-1790, ja päiväämättömät menoerät on Iueteltu peräkkäin ja laskettu vuosittain yhteen.
Tilimuistiinpanoista käy ilmi, että Joosef Stenbäck ennen lukkarinvirkaan astumistaan, ja loppuaikana mahdollisesti tämän viran ohessa, toimi Rautalammin tuomiokunnan tuomarin Jakob Herman Gaddin [9] kirjurina puolenkymmentä vuotta, ainakin toukokuusta 1786 huhtikuuhun 1791. Tilikirjan menoerittelyistä vuosilta 1784 ja 1785 ei käy selville, keneltä Stenbäck on noina vuosina palkkansa saanut, mutta runsaat kynä ja paperikulut antavat aiheen olettaa, että muistikirjan pitäjä on kirjanpitonsa aloittaessaankin kirjurintyöllä itsensä elättänyt.
Muistikirjan kyytikulunkimerkinnöistä ilmenee, että nuoren poikamieskirjurin Stenbäck solmi ensimmäisen avioliittonsa v. 1792 siteet kotipuoleen olivat kiinteät. Saamme lukea m.m., että hän on vuoden 1784 viimeisenä menoeränä tarvinnut rahat matkaan Kokkolasta Härmään, ja seuraavan vuoden ensimmäisenä merkintänä ovat paluumatkan kyytirahat. Kokkola on Joosef-kirjurin majapaikkana vielä vuoden 1785 lopullakin, kun hän taas matkustaa, ilmeisesti jouluksi, Härmään. Alkupuolella vuotta 1784 Stenbäck oli tehnyt matkan äidinisänsä hautajaisiin ja seuraavan vuoden puolivälissä tätinsä häihin. Kummankaan perhejuhlan viettopaikkaa ei muistikirjassa mainita, mutta kuluista päätellen matkat eivät ole olleet pitkiä. Kun kyytiin Kokkolasta Härmään on tarvittu ensimmäisellä kerralla 38 killinkiä 9 runstykkiä, toisella kerralla 34: 9 ja paluumatkaan 32 killinkiä, ovat hautajaismatkan meno-paluu-kulut vain 36 killinkiä ja tädin häiden kyytirahat 16: 6.
Vaikeasta elämänvaiheesta, johon Joosef-lukkari ensimmäisen vaimonsa Kristiina Sofia Tuderuksen kuoltua joutui, kun hänen oli 47-vuotiaana löydettävä uusi emäntä ja äiti seitsemälle orpolapselleen, antaa välähdyksen jo mainittu, Joosef Stenbäckin nuorimmalta veljeltään Kuopion nimismieheltä leskeytensä aikoihin saama kirje. Tämä päiväämätön kirje on kirjaimellisesti kulunut lukijakunnan käsissä, ja vaikeaa on saada selvää alkuperäisestä tekstistä, kun lukijat - ilmeisesti Rautalammin Iukkarilan nuori väki - ovat piirrelleet paperin täyteen omia, kirjoitusharjoitusten luontoisia merkintöjään. Kirjeen päähenkilö, jo vehreimmän nuoruutensa sivuuttanut kuopiolainen neito M.F. jää meille nimeltään tuntemattomaksi, sen vain tiedämme, ettei tästä kuopiottaresta Rautalammin kanttorilan emäntää tullut. [10] Muut kirjeessä mainitut henkilöt ovat nimismies Eerik Stenbäckin puoliso Ristiinan kappalaisen tytär Helena Amalia Calonius, Joosef-lukkarin Sanna-tytär v. 1799 syntynyt Susanna Stenbäck, joka kuoli »Raahen kaupungin maalarienvanhimman Jonas Holmbergin leskenä v. 1860, Lasse-veli Rautalammin nimismies, taloustirehtööri Lars Stenbäck (k. 1822), viimeksi mainitun puoliso henkikirjoittajantytär Maria Helena Forstén, sekä avioparin kolme lasta, ja kaksi tytärtä. Kirje on seuraavansisältöinen: »Gode Ällskade Broder! För sista sammansvarelsen, och kärliga bemötande, får jag nu härmedelst tacka dig af hjertat Måtte vår Syskonekärlek, äfven hädanefter, som hitintilis fortfara med lika värma och upriktighet. - Efter löfte, får jag nu gifva tillkänna, min och min hustrus tanka .. .angående M: F: sant är väl detta, att hon visserligen, i anseende till ållder, vore passande dig till maka - och skulle dit anbud icke heller kanskje blifva utan önskad verkan men härmed är ej nog - Utan att Kunna kallas til bakdantare, åligger mig Broderliga Kärieken gifva tillkänna, hennes Kända fel - Korteligen - Hon är väl, ehuru 40: år gammal, - snygg, munter och belefvad - Men är tillika slösaktig, arg sinnad, och ej allenast mindre Kunnig uti handa slögder, utan ock vårdslös att verkställa det Iilla hon lärt sig.- Sådan är den beskrifning jag inhämtat om henne, och det på ganska trvärdiga händer, så att jag ej har skäl att misstro densamma. - Denne målning torde hindra dig, att bevärdiga henne dit förtroende, men visserligen icke, att, efter gifvit löfte, i vinter, med flickorne hälsa på mig, samt låta då Sanna blifva här hos faster.- Underrätte mig gulle Bror, hvilken tid du Kommer, på det ej må gå med oss, som det, redan tvänne gånger inträffat mellan Broder Lasse och mig.- Hälsa Broder Lasse, svägerskan, och Barnen i bägge husen etc. från din redeliga Broder Ericus -».
[1] Sukukirja II s. 1235-1236, 1239-1240, 1242.
[2] VEIJO A. SALOHEIMO Rautalammin historia. Pieksämäki 1959. S. 200-201, 205.
[3] SALOHEIMO Mt. s. 202, 548.
[4] SALOHEIMO mt. 265.
[5] SALOHEIMO mt. s. 233.
[6] SALOHEIMO s. 548-549.
[7] ILMA ORKAMO Tuderus, Tudeer. Uusi Sukukirja 1. Helsinki 1946. S. 158.
[8] HEIKKI IMPIVAARA Stenbäck-suku. Kansallinen elämäkerrasto V. Porvoo 1934. S.224.
[9] Gadd oli syntynyt Karkussa 24.10.1747 ja tullut Rautalammin tuomiokunnan tuomariksi 13.12.1784. Hän kuoli e.m. tuomiokunnan jaossa v. 1796 syntyneen Pohjanmaan itäisen tuomiokunnan tuomarina Ähtärissä 19.10.1811. Ks. HÅKON HOLMBERG Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit. Vammala 1959. S. 91.
[10] Stenbäck solmi toisen avioliittonsa marttilalaisen talollisentyttären Kristiina Palmroosin (s. 1789, k. 1861) kanssa todennäköisesti v. 1820.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1960 hakemisto | Vuosikertahakemisto