[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden

Antrean kappalaisen Andreas Saelanin syntymäaika ja paikka

KYÖSTI VÄÄNÄNEN

Arkkitehti BERNDT AMINOFFin ja fil. maisteri INGEGERD LUNDEN CRONSTRÖMin itäsuomalaista Saelan-pappissukua koskevan tutkimuksen johdantokappaleen alussa todetaan AKIANDERin esittäneen Antrean kappalaisen, varapastori Anders (Andreas) Saelanin syntymäajaksi 20.XI. 1741 ja syntymäpaikaksi Nousiaisten seuraktinnan. [1] Tähän ilmoitukseen eivät mainitut sukututkijat ole kuitenkaan syntymäajan osalta katsoneet voivansa yhtyä, koska he eivät ole löytäneet kenenkään Anders tai Andreas nimisen pojan syntymistä koskevia merkintöjä Nousiaisten historiakirjoista mainitulta vuodelta (»Någon Anders eller Andreas finnes emellertid icke i Nousis födelselängd för år 174»). Varapastori Saelanin syntyperää ja samalla myös koko Saelansuvun juuria koskeva selvitys pohjautuu näin ollen LAGUKSEN Turun akatemian ylioppilasmatrikkelin ilmoittamaan syntymävuoteen 1745, jota AXEL BERGHOLMkin näyttää pitävän todennäköisenä. [2] Mainittuna vuonna on - ei tosin Laguksen ilmoittamassa maaliskuussa - Nousiaisten kastettujen luettelon mukaan seurakunnassa syntynyt kaksi Anders nimistä poikalasta, toinen 2.XI. ja toinen 9.XI., joista sukututkimuksen laatijat ovat seurakunnan rippikirjoja lähemmin tutkittuaan valinneet ensiksi mainitun (»med största sannolikhet») tutkimuksensa kohteeksi, ja saaneetkin näin selvitettyä sukua kaksi polvea taaksepäin.

Lähes neljä vuotta käsitellyn tutkimuksen valmistumisen jälkeen on tässä aikakauskirjassa julkaistu fil.maisteri HUGO LAGSTRÖMin tiedonanto, jonka mukaan kuninkaallisen Turun akatemian boreaalisen kansakunnan jäseneksi 18.VI. 1766 otettu Andreas Saelan olisi ollut vuoden 1744 paikkeilla syntynyt, Turun katedraalikoulun matrikkelissa useaan kertaan mainittu nuorukainen Andr(eas) Portelius, jonka kotipaikka oli Masku. Tämänniminen civis academicus esiintyy näet boreaalisen kansakunnan uusien civiksien luettelossa vuosina 1765-1766 välittömästi ennen Andr(eas) Saelania, vieläpä ilman järjestysnumeroa. [3] Jos näin olisi, olisi tietysti mitä todennäköisintä, ettei Akianderin tieto Antrean kappalaisen syntymäseurakunnastakaan enää pitäisi paikkaansa ja samalla kaatuisi Aminoffin ja Lundén Cronströmin vaivalla Nousiaisiin pystyttämä Saelanien sukupuu. Aivan väistämättömäksi seuraukseksi Lagströmin tutkimustuloksesta tätä ei luonnollisestikaan voi väittää, onhan poika voinut muuttaa Nousiaisista sen naapuripitäjään Maskuun. Näin ainakin Släktbokin laatijat näyttävät arvelevan. [4]

Mistä sitten on Akiander tietonsa saanut? Tuulesta tämä uuttera tutkija ei ole niitä ainakaan temmannut, ja vakuuttavalta näyttävän todistuksen Itä-Suomen henkilöhistoriantutkimuksen uranuurtajan ainakin tässä tapauksessa käyttämien lähteiden luotettavuudesta saamme varapastori Saelanin ansioluettelosta, jonka tämä pappismies itse on laatinut ja allekirjoittanut Antreassa 4.IV.1797. [5] Maalliselle esivallalle lähetetyssä ansioluettelossaan »sacell (anus) et w(ice) P(astor) Andr: Saclan» näet kertoo syntyneensä »als ein schwedischer unterthan in Finnland und Nousis gemeine» »den 20:ten Nov:r 1741»., t.s. täsmälleen samoinkuin Akiander paimenmuistossaan. Släktbokin sukupuun pystyssäpysyminen vaatisi nyt, että osoitettaisiin Saelanin erehtyneen syntymäaikansa suhteen, joko niin, että hän on tehnyt kirjoitusvirheen vuosiluvun viimeisessä numerossa, tahi, että hänellä on ollut siitä väärä, ehkä virheelliseen muuttotodistukseen tms. perustuva tieto. Edellinen vaihtoehto ainakin kumoutuu heti varapastorin omaan ikäilmoitukseen, jonka mukaan hän 4.IV.1797 oli 56. ikävuodellaan (»mithin in 56:ten Jähre»), siis jo 55 vuotta täyttänyt.

Maskun ja Nousiaisten seurakuntien vuosien 1740-1745 historiakirjajäljennösten [6] tarkastelu ei ratkaise ongelmaa, mutta selvittänee kuitenkin joitakin mahdollisten jatkotutkimusten suuntaviivoja. Maskun syntyneidenluetteloista ei sopivaa Portelius Saelan sivistyssuvun alkajaa ole etsittäessä löytynyt, joten tämä mahdollisuus lienee jätettävä laskuista pois. Kun kaikki muut varapastori Anders Saelanin elämänvaiheiden tarkastelijat, varapastori itse mukaan luettuna, ovat sitä mieltä, että hän on Nousiaisissa syntynyt, on kai parasta uudelleen selailla tämän seurakunnan pikkuvihan aikaisia historiakirjoja. Släktbokin ilmoitus, ettei ketään Anders tai Andreas nimistä ole löydettävissä Nousiaisten syntyneidenluettelosta vuodelta 1741, ei tällöin osoittaudu sanatarkasti paikkansapitäväksi, vaan voidaan mainitun vuoden kastettujenkirjasta lukea merkinnät viiden loka ja marraskuussa 1741 syntyneen Andreas nimen saaneen poikalapsen ottamisesta tämän legendaarisen käsityksen mukaan Suomen mannermaan vanhimman kristillisen seurakunnan jäseneksi. Näiden poikien syntymäpäivä, kotikylä (-talo) ja vanhempien nimet mainitaan k.o. luettelossa seuraavasti:

Huomaamme, ettei kukaan näistä Andreaksista ole syntynyt Akianderin ja Saelanin itsensä ilmoittamana syntymäpäivänä 20.XI., mikä sinänsä ei tietenkään vielä tee mahdottomaksi olettamusta, että joku heistä olisi tutkimuksemme kohteena oleva myöhempi Vanhan Suomen seurakuntapappi, sillä eiväthän Släktbokin ja Laguksen matrikkelinkaan ilmoittamat vuoden 1745 päivämäärät ole yhtäpitäviä. Luettelomme ensimmäisen, 6.X.1741 syntyneen siltavoudinpojan, voimme kuitenkin jo alkuun jättää luvusta pois, koska sekä Akiander että Lagus ja Släktbok tietävät Antrean kappalaisena vuosina 1781-1813 toimineen pappismiehemme olleen talonpoikaista syntyperää. Silmäys Antrean seurakunnan vuoden 1813 historiakirjaan [7] näyttää pakottavan luettelostamme muut paitsi Valpperin Henrik Tuomaanpojan ja hänen vaimonsa Brita Matintyttären 13.XI.1741 syntyneen Andreaksen. Tätä silmäystä alkuperäiseen kuolleidenkirjaan eivät Saelan suvun selvittäjät ilmeisesti ole luoneet, sillä jos se olisi tehty, olisi ollut pakko ryhtyä etsimään varapastori Andreas Saelanille uusia »todennäköisiä» esi-isiä. Släktbokin tieto, että hänen isänsä olisi ollut Nousiaisten pitäjän Vainoisten kylän Huitin talon puolikkaan omistaja Eero Pekanpoika (Erik Persson) ei ole sopusoinnussa Antrean kuolleidenluettelon ilmoituksen kanssa, sillä tämän mukaan 27.IV.1813 (päivämäärä on sama kuin Akianderilla ja Släktbokissa) halvaukseen kuolleen varapastori-vainajan isän etunimi oli ollut Henrich. Syytä on myös huomioida Antrean historiankirjassa mainittu seurakunnan kappalaisen kuolinikä, 71 vuotta 6 kuukautta, sillä sattuuhan senkin mukaan laskien varapastori Andreaksen syntymä syystalveen 1741 (jos hän olisi syntynyt 20.XI.1741, olisi hän ollut kuollessaan 71 vuoden 5 kuukauden ja yhden viikon ikäinen). Näin ollen saattaa Nousiaisten Valpperin Raulan Andreas Henrikinpoika hyvinkin olla myöhempi Venäjän tsaarin alamainen ja Viipurin hiippakunnan Antrean seurakunnan kappalainen, jos kohta ei sovi unohtaa sitäkään mahdollisuutta, että merkintä tämän uuden pappissuvun alkajan syntymästä on syystä tai toisesta jäänyt tekemättä Nousiaisten seurakunnan kastettujenluetteloon.

[1] Släktbok, ny följd I: 4. Helsingfors 1955. Palstat 679-680. MATTHIAS AKIANDER Herdaminne för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift. II Delen. Helsingfors 1869. s. 283.

[2] VILH. LAGUS Åbo akademis studentmatrikel å nyo upprättad. Senare Afdelningen 1740-1827. Helsingfors 1895. S. 170. AXEL BERGHOLMin täydennyksistä Akianderin Herdaminneen (interfol.kpl. k.o. teosta VAssa) on Anders Saelanin syntymävuotta koskevana merkintänä luettavissa »174(5)».

[3] HUGO LAGSTRÖM Saelan. Genos 1958, s. 82. EMIL JALAVAN julkaiseman Liber Scholae Aboensis 1670-1825-1830 (SSJ IX Turku 1933) s. 263, 299 mukaan 15-vuotias »Mascuen sis» Andreas Portelius tuli Turun katedraalikouluun (»in cl.inf.») 24.VIII.1759 ja pääsi ylioppilaaksi 16.VI.1766.

[4] Släktbok ny följd I: Tillägg och rättelser. Helsingfors 1958. Palsta 844.

[5] Tämä saksankielinen ansioluettelo kuuluu Genoksessa 1961 sivulla 111 mainittuun Savo-Karjalan MAssa säilytettävään Viipurin kuvernementinhallituksen arkiston asiakirjavihkoon vuodelta 1797 (Consistorialia).

[6] Suomen Sukututkimusseuran kokoelma VAssa (mikrofilmit Turun MAssa).

[7] Antrean kirkonarkiston kuolleidenluettelo vuodelta 1813 lakkautettujen seurakuntien keskusarkistossa Mikkelissä.

  
Genos 33(1962), s. 68-70

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1962 hakemisto | Vuosikertahakemisto