Genos 34(1963), s. 73-96 (Grenquist)

Niiden monien Ruotsin Suomesta peräisin olevien miesten joukossa, jotka papinviran ehkä helpomman saamisen toivossa hakeutuivat Viipurin kuvernementtiin eli Vanhaan Suomeen, oli myös 1750-luvulla sinne siirtynyt hauholaissyntyinen Anders Grenqvist, josta sittemmin tuli Säkkijärven kappalainen. Hänen sukunsa, jonka jäsenet pääasiassa kirjoittivat nimensä Grenquist tai Grénquist, sai 1700-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa tyypillisen »vanhasuomalaisen» virkamies ja sotilassuvun leiman. Kuri suvun toisen säätyläispolven miesjäsenet parhaasta päästä kuolivat juuri ennen Vanhan Suomen palauttamista muun Suomen yhteyteen ja kun ainakin yksi tämän sukupolven jäsen, kihlakunnantuomari Johan Grénquist (1766-1835, taulu 7) joutui omakohtaisesti kokemaan sen karsauden, jolla länsisuomalaiset suhtautuivat itäsuomalaisiin virkamiehiin, johtui näistä molemmista syistä, että suvun jäsenet 1800-luvulla poikkeuksetta ainakin jonkin aikaa toimivat Venäjällä tai venäläisessä palveluksessa Suomessa. [29] Tämä on osittain vaikeuttanut sukuselvityksen laatimista. Venäjälle sotapalvelukseen menneistä useat menestyivät erittäin hyvin: Reinhold Leopold Grenqvist (1832-1890, taulussa 6) oli kuollessaan kontra-amiraali, Šipkan solan kuuluisaa »Vihreää vuorta» puolustanut Fredrik Leopold Grénquist (1821-1902, taulu 9) sai 1886 eron jalkaväenkenraalina ja hänen laillaan Turkin sodassa monin tavoin kunnostautunut Kristian Gustaf Grenquist (1852-1904, taulu 13) oli kuollessaan tykistön kenraalimajuri. Meidän päiviimme saakka on suku tiettävästi jatkunut vain yhdeltä haaraltaan ja toinen nyt elossa asuvista suvun miesjäsenistä on syntynyt ja elää Yhdysvalloissa.

Suvun alkuperästä kertovat varhaisimmat säilyneet tiedot, että kantaisä Andreas Erici Grenqvist oli syntynyt 1726 talonpojanpoikana Hauholla. Hauhon kastettujen luettelossa on valitettavasti aukko 1714-26, joten tätä tietä ei suvun alkuperän ongelma selviä. Hauhon rippikirjat ovat kuitenkin säilyneet jo vuodesta 1727 saakka ja niiden avulla näyttääkin kysymys olevan ratkaistavissa. Vuosien 1735-43 rippikirjasta on nimittäin löydettävissä yksi scholaris, Okerlan Mattilan poika Antti Eerikinpoika [1]; hän ei esiinny enää vv. 1749-56 rippikirjassa. Kun hän merkintöjen mukaan on päässyt ensi kerran Herran Pyhälle Ehtoolliselle juhannuksena 1740, on tästä laskettava syntymäaika siis juuri 1726. [26] Näin ollen lienee selvää, että Grenquist suku on Okerlan Mattilasta lähtöisin.

Anders Grenqvistin isä Eerik Matinpoika (1680-1748, taulu 3), on viljellyt tätä tilaa vasta vuodesta 1711 lähtien. Silloin hän oli ottanut Mattilan ilmeisesti autiosta viljelykseen ja saanut vapaavuosia vuoteen 1715 saakka. Maaherran päätöstä tai käräjien antamaa todistusta asiasta ei kuitenkaan löydy verifikaationiteistä muiden vastaavien joukosta ja tätä tietä ei siis käy selvittäminen, mistä Eerik Matinpoika on Okerlaan tullut. Rippikirjoista tiedetään, että Eerik Matinpojan vaimo oli nimeltään Kaarina Mikontytär, mutta Hauhon ja lähitienoiden säilyneistä vihittyjen luettelosta etsii turhaan tätä paria ennen vuotta 1710. Hauhon vihittyjenluetteloissa esiintyy kuitenkin vuonna 1709 muuan aviopari, jota mahdollisesti voi pitää etsittynä: 28.joulukuuta 1709 vihittiin avioliittoon Eerik Matinpoika Skyttälästä ja Karin Forsman Vitsiälästä. Vitsiälän Hannulaa hallitsi tuolloin nimismies Jöran Ryssin (k. 1706) leski Maria Forsman (s. 1668, k. 1750 oltuaan 2. avioliitossa ratsutilallisen Jeremias Bergmanin, k. 1750, kanssa). Kun hänet 1699 vihittiin avioliittoon Jöran Ryssin kanssa esiintyy hän Hauhon vihittyjenluettelossa Maria Mikontyttärenä, kotoisin Helsingistä. Näin ollen on täysin mahdollista, että Vitsiälästä miehelään mennyt Karin Forsman on hänen nuorempi sisarensa ja näin ollen siis Mikontytär hänkin. Vahvistus tälle olettamukselle on löydettävissä tuomiokirjoista. Hauhon kesäkäräjille 1726 oli yllämainittu Jeremias Bergman nimittäin haastanut vaimonsa sisarpuolen Kaarina Mikontyttären ja tämän miehen Eerik Matinpojan Okerlasta. Nimismies Jöran Ryss oli nimittäin 4.12.1703 tehnyt testamentin, jossa hän oli määrännyt 1/3 Hannulasta Kaarina Mikontyttärelle ja nyt halusi Bergman saada tämän mitättömäksi, vaikka hän samalla yritti pitää kiinni siitä saman testamentin säädöksestä, millä 2/3 Hannulasta oli joutunut hänen vaimolleen. Käräjöintiin yhtyivät Ryssin lähisukulaiset, jotka asuivat Tyrvännössä ja Pälkäneellä, haluten puolestaan testamentin mitättömäksi ja perinnön itselleen. Tässä tilanteessa Jeremias Bergman ja hänen vaimonsa Maria Forsman pitivät parhaana tehdä sovinnon Eerik Matinpojan ja Kaarina Mikontyttären (tuomiokirjoissa myös: Caisa Forsman) kanssa, joille piti maksettaman 350 talaria kuparirahaa, mikäli Jeremias ja hänen vaimonsa saisivat pitää Hannulan. Näin kävikin ja vuonna 1735 Eerik Matinpojalle maksettiin viimeinen erä sanotusta sovintosummasta. [4] Myöhemmin, 1740-luvun lopulla, kun Jeremias Bergman ja Maria Forsman tekivät testamentin korpraali Elias Bergstadiuksen hyväksi, jonka he kuitenkin peruuttivat ja laativat sen tilalle keskinäisen testamentin, käy asiakirjoista ilmi, että Bergstadius on Maria Forsmanin serkun poika (»Cousins son»); hänen vanhempansa olivat kruununvouti Elias Bergstadius (k. Pälkäneellä 1719) ja tämän vaimo Beata Gunnelius (k. Pälkäneellä 1741 yli 70-vuotiaana). [4] Näistä jompikumpi oli siis Maria Forsmanin serkku ja ilmeisesti tällaisten säätyläissukulaisten olemassaolo on omalta osaltaan ollut taustatekijänä Anders Grenqvistin koulutielle lähtemisessä.

Tieto Skyttälästä Eerik Matinpojan asuinpaikkana ei näytä avaavan juuri mahdollisuuksia jatkotutkimuksiin. Skyttälä oli nimittäin (v:sta 1694) kihlakunnantuomari, sitt. laamanni Erik Bosinin kartano, joka oli jaettu neljän lampuodin viljeltäväksi; yksikään heistä ei ollut nimeltään Matti. Vuosina 1707-08 mainitaan manttaaliluetteloissa Samuel nimisen Iampuodin veljenä Eerik, ja kun tämä Samuel ilmeisesti on se lampuoti Samuel Matinpoika, joka kuoli Skyttälässä 1735, on siis mahdollista, että tuo veli Eerik on etsitty, myöhemmin Okerlassa mainittu Eerik Matinpoika. Kun kuitenkin Okerlan Mattilan isäntä on sama mies kuin vuoden 1710 lopulla Okerlassa mainittu räätäli Eerik Matinpoika, [28] on tietysti mahdollista, että hän on Skyttälässä toiminut kartanonräätälinä tulematta herrasväen palvelusväkeen kuuluvana henkikirjoihin, jolloin hänen ei siis välttämättä tarvitse olla Vähämattilan lampuodin veli. Räätälin ammatti sopii kuvaan sikäli hyvin, että nimismies Jöran Ryss, josta edellä on ollut puhe, oli alkujaan hänkin räätäli, Gustaf Romanovitzin palveluksessa Pälkäneen Kantokylässä. [33] Vaikka Samuel Matinpoika olisikin Okerlan Mattilan Eerik Matinpojan veli, ei käytetyistä lähteistä kuitenkaan ole löydetty tietoja, joiden avulla sukua tämän perusteella voitaisiin seurata ajassa pitemmälle taaksepäin.

Vuosien 1727-43 rippikirjoissa mainitaan kuitenkin Okerlan Mattilassa asuvana »Anna, faster» [1] ja kun tämä kuolleittenluettelon merkinnän mukaan on drg. ean» (= renginleski) Anna Matintytär (s. n. 1656, k. Hauholla 6.5. 1737), voidaan patronyymeistä kuitenkin päätellä, että Anders Grenqvistin isoisän on täytynyt olla nimeltään Matti Matinpoika. Missä hän on vaikuttanut ja milloin elänyt, siitä puuttuvat toistaiseksi tarkemmat tiedot; Matti nimisestä suvun kantaisästä tiedetään vain, että hän on elänyt 1650-luvun puolimaissa.

Seuraavassa on esitetty selvitys tästä suvusta taulumuodossa. Sen laatimisessa on voitu käyttää hyväksi postimestari W. Grénquistin (taulussa 8) aikoinaan (1879) Suomen Muinaismuistoyhdistykselle Sukukirjaa varten lähettämää, mutta silloin painamatta jäänyttä osittain - etenkin hänen oman sukuhaaransa kohdalla biografisilta osilta - hyvinkin perusteellista sukuselvitystä. [2] Nykypolvista on tiedot antanut lehtori Pekka Grenquist (taulu 16), minkä lisäksi eräät muutkin henkilöt ovat tietoja täydentäneet.

Anna Matintytär, s. 1656, k. Hauholla 6.toukok.1737. Kuollessaan rengin leski.

II. Matti Matinpoika (Matin poika, taulu 1), s. 1600-luvun puolimaissa, elämänvaiheiltaan tuntematon.

? Samuel Matinpoika. Hauhon Skyttälän kartanon lampuoti viljellen Vähämattilan tilaa. Luovutti tilan luult. isonvihan aikana tai heti sen jälkeen Kustaa Danielinpojalle. K. Hauholla (haud. 16. jouluk.) 1735. - Puoliso Hauholla 26. jouluk. 1699 Liisa Simontytär, kotoisin Sotjalasta.

III. Eerik Matinpoika (Matti Matinpojan poika, taulu 2), s. 1680. Asui vuonna 1709 (jo 1707-08?) Hauhon Skyttälässä. Räätäli. Otti 1710 viljelykseensä Hauhon Okerlan Mattilan ja sai verovapautta v:een 1715 sekä isonvihan jälkeen vielä v:een 1725. [3] Luovutti isännyyden pojalleen Heikki Eerikinpojalle 1736 (jo 1730?). [5] K. Hauholla 2. elok. 1748. - Puoliso Hauholla 28. jouluk. 1709 Kaarina Mikontytär Forsman, s. 1683, k. Hauholla 21. syysk. 1766.

Heikki Eerikinpoika, s. Hauholla 12.elok.1710. Isänsä jälkeen koko Mattilan isäntä, jakoi talon veljensä Juhana Eerikinpojan kanssa 1750. [5] K. Hauholla 2.kesäk.1786, luovutettuaan hallitsemansa 1/2 Mattilaa 1757 vävylleen Antti Eerikinpojalle. [5] - Puoliso 1:o Hauholla 4.huhtik.1731 Valpuri Yrjänäntytär, s. [Hauholla 13.huhtik.?] 1709, k. Hauholla 20.helmik.1769, [vht Yrjänä Tanelinpoika ja Maria Matintytär, HyvikkäIästä]; 2:o Hauholla 28.lokak.1770 Sofia Aatamintytär, s. 1737, vihittäessä »Ieski Matkantaan kylästä». Molemmista avioliitoista lapsia.

Juhana Eerikinpoika, s. 1713 (1714?, 1717?). Sai 1750 haltuunsa 1/2 Mattilaa, jonka 1773 (jo 1769?) luovutti pojalleen Antti Juhananpojalle.[5] K. Hauholla 5.jouluk.1781. - Puoliso Hauholla 28.jouluk.1739 Anna Jaakontytär, s. 1726, talollisentytär Hyömäen Kämäriltä.

Kaisa Eerikintytär, häviää rippikirjoista 1744-48 (jolloin aukko). Puoliso Hauholla 2. helmik. 1738 Juntulan Penttilän talollisenpoika Antti Antinpoika, s. 1715, k. Hauholla 2. kesäk. 1736.

Antti Eerikinpoika = Anders Grenqvist, s. 1726, kappalainen, varapastori, k. 1796. Taulu 4.

IV. Anders Grenqvist (Eerik Matinpojan poika, taulu 3), s. Hauholla 1726. »Scholaris» vv. 1740-43 rippikirjassa jo, joten mahd. käynyt aluksi Hämeenlinnan koulua. Porvoon lukioon 1746, erosi 1748 »köyhyyden ja hitautensa vuoksi » [6] (mahd. heti isän kuoltua). Ylioppilas (häm.) Turussa tammik. 1749. Kotiopettajana Koiviston kirkkoherran Karl Ursinuksen luona 1752, Säkkijärven kappalaisen Fabian Oleanderin luona 1754. Vih. papiksi 30. marrask. 1755 sen jälkeen kun hän oli sitoutunut naimaan Oleanderin tyttären ja määrätty Säkkijärven kappalaisen apulaiseksi . [7] Säkkijärven kappalainen 1786. Varapastori 1787. K. Säkkijärvellä 11.heinäk.1796. - Puoliso 1:o Säkkijärvellä 17. syysk.1756 Maria Oleander, s. Säkkijärvellä 20.helmik.1738, k. siellä 18.elok.1770, vht Säkkijärven kappalainen, varapastori Fabian Oleander ja hänen 1. puolisonsa Susanna Polin; 2:o Säkkijärvellä 26.tammik.1783 Elisabet Ulrika Platan, s. Valkealassa 18.toukok.1762, katoaa Säkkijärven rippikirjoista, vht pitäjänkoulumestari Anders Platan ja Anna Maria Malm.

1. Anders, s. 17.heinäk.1757. Ylioppilas (viip.) Turussa 11.maalisk.1778. Vih. papiksi 1779. Räisälän kappalainen 1786. K. Räisälässä 26.marrask.1787. Naimaton.

1. Klara Katarina, s. 6.lokak.1761, k. Säkkijärvellä 19.syysk.1820. - Puoliso 1:o Säkkijärvellä 26.tammik.1783 Säkkijärven nimismies Fredrik Wilhelm Coupert, s. Lappeenrannassa 18.toukok.1757, k. n. 1790; 2:o Säkkijärvellä 15.elok.1792 Säkkijärven kappalaisenapulainen, sitt. appensa seuraaja kappalaisena Anders Wirenius [30], s. Virroilla 23.toukok.1762, k. Säkkijärvellä 7.marrask.1821.

1. Israel (Jakob), s. 11.tammik.1768, maakuntakanslian sihteeri, k. 1805. Taulu 10.

V. Fabian Grenqvist (Andersin poika, taulu 4), s. Säkkijärvellä 8.marrask.1758. Viipurin omantunnonoikeuden kanslisti, reistraattori ja arkistonhoitaja 1784, astui virkaan ja vannoi virkavalan 29.tammik. s.v., ero pyynnöstä 12. maalisk.1791 astuakseen käskynhaltijalaitoksen palvelukseen. [8] Sortavalan maakuntakanslian sihteeri 1791. Lappeenrannan raatimies ja maistraatinsihteeri (1800). [9] Kuvernementinsihteerin arvonimi. K. Lappeenrannassa 21. toukok. 1806. - Puoliso Räisälässä 29.helmik.1788 Kristina Fredrika Starck, s. Räisälässä 11.helmik.1768, k. Lappeenrannassa 18.tammik.1809, vht maakomissaari Gustaf Starck ja Anna Margareta Hoffman.

Anders Gustaf, s. Viipurissa 3.tammik.1789, kielenkääntäjä, kollegiasessori, k. 1834. Taulu 6.

Maria Fredrika, s. Sortavalassa 17.syysk.1795, k. Uudellakirkolla 16.helmik.1859. Puoliso (jo 1813) Raivolan sahan ja kruununmetsän hoitaja, kapteeni, nimineuvos Anders Gabriel Berg, s. Virossa, muutti äitinsä kanssa Suomeen 1791, [9a] k. 25.syysk.1837.

VI. Anders Gustaf Grenqvist (Fabianin poika, taulu 5), s. Viipurissa 3.tammik.1789. Viaporin sotasataman ylipäällikön esikunnan kielenkääntäjä (jo 1812). Nimineuvos, sitt. kollegiasessori. K. Viaporissa 1834. [2,10] - Puoliso Helsingissä 26.jouluk.1818 Maria Karolina von Burghausen, s. Viaporissa 1.maalisk.1800, k. Helsingissä 13.elok. 1868, vht armeijan laivaston kapteeni Carl Gustaf von Burghausen ja hänen 1. vaimonsa Johanna Rehberg.

Maria Emilia, s. 7. marrask. 1822, k. Helsingissä 1. jouluk. 1864. Puoliso Helsingissä 28. helmik. 1847 luutnantti, sitt. Hangon -Hyvinkään radan vt. liikennepäällikönapulainen, insinöörieverstiltiutnantti Adolf Appelberg (hänen 1. aviossaan), s. Haminassa 7. huhtik. 1823, k. Hangossa 15. helmik. 1886.

Gotthard Mauritz, [13] s. 9.toukok.1826. Haminan kadettikouluun 1836. Vänrikki 1. ratsastavassa kevyessä tykkipatterissa 25.kesäk.1848, siirto ratsastavaan kenttätykistöön 28.syysk.1848. Aliluutnantti 10.lokak.1852, luutnantti 5.jouluk.1854, ero alikapteenina 29.elok.1858. Suomen sotakomissariaatin kasööri 12.huhtik.1859, ero 18. huhtik.1860. Uudelleen palveIukseen luutnanttina Siperian kasakkajoukkojen 20. ratsastavassa tykistöpatterissa 13. kesäk.1860, alikapteeni 1.elok.1864, kapteeni 29.elok.1867. Siirto 1. ratsastavaan reservitykistöprikaatiin 1869. Everstiluutnantti ja Petrovin linnoitustykistön komentaja 1872. 22. tykistöprikaatin 4. patteriston komentaja 1873. Siirto kenttäjalkatykkiväkeen 27.toukok.1879. [12] Venäjän sisäasiainministeriön erikoistehtävissä 1879 -81. Ero palveluksesta sairauden vuoksi 30.tammik.1881 ylennettynä everstiksi. Asui Pietarissa. R. St. 2 1868, R. A. 2 1875. K. Vyšnij Volotšokissa (Tverin kuvernem.) 8. toukok. 1896. Puoliso N. N. (sekö Anna Logginovna Grenqvist, joka everstinleskenä asui 1905 ja vielä 1917 Pietarissa?) [11], josta tiedon mukaan eronnut.

Gustaf Robert [14] s. n. 1830. Alivänrikki. Vänrikki 6. suomenmaalaisessa linjapataljoonassa 11.helmik.1854, siirto 9. suomenmaalaiseen linjapataljoonaan 6.heinäk.1855. Aliluutnantti 21.lokak.1855, siirto 12. venäläiseen tarkk'ampujapataljoonaan 20.kesäk.1856. Luutnantti 11.toukok.1858, alikapteeni 21.toukok.1864, sitt. ero kapteenina. Luult. se kapteeni Grenqvist, joka tuli uudelleen palvelukseen alikapteenina Kronstadtin Iinnoitustykistössä toukok. 1872, kapteeni syysk. 1874, ero sairauden takia lokak. 1874. [12] Myöhemmät vaiheet ja perhesuhteet jääneet selvittämättömiksi.

Reinhold Leopold, [15] s. 29.jouluk.1832. Aleksanterin kadettikouluun Pietarissa vapaaoppilaana 1841. Gardemarin 30.elok.1850. Midshipman 27., 1. suomalaisessa meriekipaašissa 25.elok.1852. Luutnantti 8.lokak.1858. Siirto 15. meriekipaašiin 1859. Ruuvialus Šalunin päällikkö 1867-68, ruuvialus Vjadman 1868-69. Kapteeniluutnantti 2.toukok. 1869. Panssarifregatti Knjas Pošarskin vanhin upseeri 1869-72. Kadettieskaaderiin kuuluvan klipperi Almasin päällikkö 1873-75. 2. rangin kapteeni 13.tammik.1877. Korvetti Bojarinin ja klipperi Opritšnikin päällikkö 1877-83. 1. rangin kapteeni 13.tammik.1881. Fregatti Mininin päällikkö 30.elok.1882-13.tammik.1887. Kontra-amiraali ja Nikolajevskin sataman päällikkö 9.tammik.1888. Mustan ja Kaspian meren laivastojen ja satamien va. ylipäällikkö 1890. Nikolajevskin vankeinhoitokomitean hallinnon puheenjohtaja 1889-90. [12] R. St. 3 1863, R. A. 3 1865, R. St. 2 1871, R. St. 2 kkrk. 1873, R. A. 2 1876, R. VI. 4 rk. 1877, R. VI. 3 1886, R. St. 1 1890. K. Nikolajevskissa 29.jouluk. 1890. Nähtävästi naimaton (tai kuollessaan leski), koska Nikolajevskin satamahallinto sittemmin kuulutuksella etsi hänen perillisiään. [16]

V. Johan Grénquist [2] (Andersin poika, taulu 4), s. Säkkijärvellä 3.toukok.1766. Viipurin alilainkäyttöoikeuden alikanslisti 1.tammik.1784, kanslisti 19.jouluk.1784, protokollisti 30.kesäk.1788, sihteeri 12.huhtik.1795. Käkisalmen eteläisen kihlakunnanoikeuden notaari 1.syysk.1797. Viipurin ja Käkisalmen maakuntakanslian sihteeri 18.heinäk. 1801. Käkisalmen pormestari 26.elok.1801. Käkisalmen eteläisen kihlakunnan vt. kihlakunnantuomari 9.helmik.1809, vakinainen 20.toukok.1811, pidätti itselleen kihlakunnan jaon jälkeen Käkisalmen keskisen kihlakunnan 5.marrask. 1816. Käkisalmen koulun tarkastaja 1801-06. Kollegireistraattori 31.jouluk.1791, kuvernementinsihteeri 31.jouluk. 1795, kollegisihteeri 31.jouluk.1799. Vanhan Suomen muuhun Suomeen liittämisen yhteydessä kihlakunnantuomari Grénquist joutui erityisesti anomaan, että hän saisi pysyä virassaan edelleenkin. Tässä yhteydessä kenraalikuvernööri Steinheil antoi hänestä arvolauseen, että »Grenquist oli kylläkin virkakautenaan tullut tunnetuksi varsin rehellisenä ja uutterana virkamiehenä sekä käytökseltään säädyllisenä, mutta hän oli vähemmän perehtynyt Suomen oikeudenkäyttöön». Senaatin enemmistö esitti, että Grénquist saisi toistaiseksi ja kunnes hänet siirrettäisiin toiseen hänen kykyjään vastaavaan tehtävään, pitää tuomarinvirkansa kuitenkin velvoitettuna hoidattamaan sitä Turun hovioikeuden hyväksymällä sijaisella. Tämä tulikin sitten keisarin päätökseksi, vaikka Suomen asiain komiteassa väitettiinkin, että hänen virassa pysyttämiselleen ei olisi löydettävissä muuta syytä kuin se, että hän ei ollut tehnyt mitään suoranaista virkavirhettä. [17] Asetettiin kolmesta hakijasta toiselle sijalle ehdollepanossa Vanhaa Suomea edustavan asessorinviran täyttämisessä Turun hovioikeudessa 1812. [18] XXV 1835. K. Käkisalmessa 18. toukok.1835. - Puoliso Sakkolassa 9.syysk.1802 Hedvig Lovisa Lilius, s. V.l. Pyhäjärvellä 23.marrask.1784, k. Käkisalmessa 14.lokak.1860, vht Sakkolan kirkkoherra, rovasti Jakob Lilius ja Anna Martha Avenarius (tämän 2. aviossa).

Joakim Johan Wilhelm, s. 17.marrask.1810. Käkisalmen kouluun 1819, Viipurin lukioon 1824. Ylioppilas Tartossa 1828, opiskeli lääketiedettä v:een 1837, jolloin keuhkosairauden vuoksi keskeytti jo loppuvaiheessa olevat opintonsa. Käkisalmen koulun vt. 2. opettaja 1840. Toimi yksityisenä opettajana Käkisalmessa sekä Keski ja Etelä-Venäjällä. Postihallituksen ylim. kamarikirjuri 9. kesäk. 1854 toimi postihallituksen vt. venäjän kielen translaattorina. Sai 6.elok. 1855 erivapauden hakea ja tulla nimitetyksi postimestarin ja muihin postilaitoksen virkoihin.19 Haminan postikonttorin konttorikirjuri 11.helmik.1856. Postihallituksen kopisti 25.lokak.1856. Käkisalmen postimestari 17.marrask.1857, ero pyynnöstä 7.syysk.1881. Nimineuvos 12.huhtik.1874. K. Käkisalmessa 30.marrask.1884 »yleisesti kunnioitettuina». Naimaton.

Postimestari Joakim Johan Wilhelm Grénzquist (1810-1881).
Suomen Kansallismuseon kuvakok,.

Jakob Ludvig, [2] s. 24.toukok.1815. Käkisalmen kouluun 1824, Viipurin lukioon 1829. Ylioppilas Tartossa 1832. Lääkäri Bobruiskin sotahospitaalissa 26.maalisk.1838. Pataljoonanlääkäri Kaukaasiassa. Ahtin puolilasaretin ja sikäläisen vesikylpylän lääkäri. Haavoittui vaikeasti päähän vuoristolaisten piirittäessä Ahtin linnoitusta johtaessaan sairaista ja haavoittuneista kokoamaansa osastoa taistelussa 1848. Keisarin käskystä hänestä piirrettiin kuva, joka litografiana lähetettiin kaikkiin valtakunnan kadettikouluihin »innostavaksi esimerkiksi sankaruudesta». R. St. 3. K. Nuhassa (Kaukaasiassa) 30.lokak.1852. Naimaton.

Karl Ferdinand [2,13] s. 28.heinäk.1817. Käkisalmen kouluun 1827, Viipurin lukioon 1832, erosi 1833. Haminan kadettikouluun 1834. Vänrikki Nevan, H. M. Napolin kuninkaan merirykmentissä 11.syysk.1841. Aliluutnantti 15.elok. 1844, luutnantti 13.toukok.1848. Siirretty aliluutnanttina Aleksanterin kadettikouluun Brestissä 10.kesäk.1850, luutnantti 13.heinäk.1851, alikapteeni 7.heinäk.1853, kapteeni 11.syysk.1858. Pikkukadettien kasvatuskomppanian va. päällikkö 1857-58, vakin. 1858-61. Siirretty 1., Moskovan kadettikouluun (sitt. Moskovan sotilaslukio) 4.maalisk. 1863. Majuri armeijanjalkaväessä 15.lokak.1864. Ero everstiluutnanttina 9.lokak.1866. R. St. 3 1857, R. A. 3 1861, R. St. 2 1863, XV 1858, Mm. 1853-56. K. Käkisalmessa 21.jouluk.1869. Naimaton.

Everstiluutnantti Karl Ferdinand Grénquist (1817-1869).
Suomen Kansallismuseon kuvakok.

Georg August, [2] s. Käkisalmessa 12.lokak.1819. Käkisalmen koulussa 1829-37. Aliupseeri 1. suomenmaalaisessa linjapataljoonassa. Vänrikki 9. suonienmaalaisessa linjapataljoonassa 23.helmik.1842, ero 28.tammik.1843. Uudelleen palvelukseen vänrikkinä Tiflisin krenatöörirykmentissä 18.helmik.1845, aliluutnantti 3.kesäk.1853, ero Iuutnanttina 31.heinäk.1856. Opiskeli puutarhanhoitoa ja hedelmänviljelystä pomologi Lukas'in Iuona Hohenheimissa Württembergissä. Uudelleen palvelukseen aliluutnanttina 21. kaukaasialaisessa, Lenkoranin linjapataljoonassa 15. heinäk.1862, ero luutnanttina 29.maalisk.1865. Hedelmänviljelijä Kaukaasiassa. K. naimattomana.

Sofia Elisabet, s. 29.jouluk.1826, k. Käkisalmessa 11.marrask.1906. Naimaton.

Julia Vilhelmina, s. 27.jouluk.1829, k. Käkisalmessa 22.jouluk.1903. Naimaton.

VI. Anders Gustaf Grénquist (Johanin poika, taulu 7), s. Käkisalmessa 20.syysk.1812. Käynyt Käkisalmen koulua 1822-30. Aliupseeri. Vänrikki Nevan, H. M. Napolin kuninkaan merirykmentissä 26.maalisk.1836, aliluutnantti 31. elok.1838, luutnantti 11.kesäk.1839. Siirto 11. suomenmaalaiseen linjapataljoonaan 23.syysk.1843. [20] Alikapteeni 1.helmik.1849, kapteeni 4.heinäk.1850. [14] K. Helsingissä 25.toukok.1852. - Puoliso Räisälässä 25.maalisk.1846 Charlotta Emilia Bloum, s. 1.heinäk.1824, k. Helsingissä 7.toukok.1856, vht apteekkari Daniel Bloum ja Fredrika Maria Charlotta Jahn.

Lapset kuolleet pieninä [2] ennen vanhempiaan, sillä 1852 suree kapteeni Grénquistiä vain puoliso ja tätä taas 1856 vain äiti ja veli. [14]

VI. Fredrik Leopold Grénquist [2] (Johanin poika, taulu 7), s. Käkisalmessa 9.jouluk.1821. Haminan kadettikouluun 1836, merkitty koulun valkoiseen marmoritauluun erinomaisesti suoritetun oppikurssin johdosta. Vänrikki Henkikaartin Liettuan rykmentissä 14.elok.1843, aliluutnantti 12.jouluk.1845, luutnantti 23.huhtik.1848. Komennettu Haminan kadettikouluun 1849, komppanianupseeri 1849-51, historian opettaja 1851-56. Alikapteeni 11.huhtik.1852, kapteeni 3.syysk.1854. Komennettu Henkikaartin Liettuan reservirykmenttiin 12.jouluk.1855. Siirto Henkikaartin Liettuan rykmenttiin 6.lokak.1856, Henkikaartin Volhynian rykmenttiin 12.syysk.1859, sen tarkk'ampujakomppanioiden päällikkö 12.kesäk.1860. Eversti 15.huhtik.1860. 52., Vilnan jalkaväkirykmentin 4. reservipataljoonan komentaja 12. marrask.1860, tästä muodostetun reservirykmentin komentaja 1862 ja siitä muodostetun 130., Hersonin jalkaväkirykmentin komentaja 21.huhtik.1863. Kenraalimajuri määrättynä armeijan jalkaväen varaväkeen sijoitettuna 2. divisioonaan 28.maalisk.1871. 26. jalkaväkidivisioonan 2. prikaatin komentaja 30.elok.1873, 16. jalkaväkidivisioonan 2. prikaatin 26.helmik.1877. Kenraaliluutnantti urhoollisuudesta taistelukentällä 17.tammik.1879. Benderin rajalinnoituksen komentaja 1878. Ero palveluksesta jalkaväenkenraalina 11.maalisk. [12] 1886. Osallistui Itämaiseen sotaan 1855-56, Puolan kapinan kukistamiseen 1863 erillisen ryhmän komentajana sekä Turkin sotaan 1877-78 prikaatin ja va. divisioonankomentajana. Kunnostautui erityisesti Šipkan solassa, jossa hänelle oli uskottu »Vihreällä vuorella» olevien joukkojen päällikkyys ja josta hän sai kenraalien Skobelevin ja Kuropatkinin erittäin kiittävät lausunnot johtajataidostaan ja henkilökohtaisesta urhoollisuudestaan. Haavoittui vaikeasti Plevnan valloituksen loppuvaiheissa. R. A. 3 1857, R. St. 2 1860, R. A. 2 1866, R. A. 2 krkk. 1869, R. VI. 3 mrk. 1878 (»urhoollisuudesta Plevnan valloituksessa»), R. St. 1 mk. 1879, R. A. 1 1883. Kultasapeli »urhoollisuudesta ja miehuullisuudesta Šipkan solan puolustuksessa» 1877. K. Käkisalmessa 17. maalisk. 1902. - Puoliso 1:o Tsarskoje Zelossa 30. jouluk. 1849 Adelaide Emilia Avenarius, s. Tsarskoje Zelossa 30.jouluk.1830, k. 18.jouluk.1869, isä Vuoleen kirkkoherra Petter Gustaf Avenarius; 2:o Moskovassa 1870 Emilie Ferrein, k. 1874, isä apteekkari Ferrein; 3:o Marie Karoline Emmeline von Rieben, s. 1833, k. Käkisalmessa 1900-luvun alussa.

Jalkaväenkenraali Fredrik Leopold Grénquist (1821-1902)
Suomen Kansallismuseon kuvakok.

1. Henriette Louise Johanna, s. Haminassa 21.syysk.1850. Puoliso tilanomistaja Pultavan kuvernementissa, kollegisihteeri Aleksandr Iljašenko.

1. Hedvig Lovisa, s. Käkisalmessa 25.heinäk.1854, k. siellä 16.marrask.1871.

1. Adelaide Louise Emilie (Mila), s. Pietarissa 13.huhtik.1859, k. Helsingissä 26.tammik.1934. Puoliso Käkisalmessa 7.huhtik.1885 varatuomari, sitt. prokuraattori Johan Mårten Eliel Johnsson (aateloitu 1905 nimellä Soisalon-Soininen), s. Pielisjärvellä 23.toukok.1856, k. Helsingissä 6.helmik.1905.

2. Fredrik Wilhelm, s. Tauroggenissa 13.elok. 873, k. Mohilevissa 10.helmik.1875.

V. Israel (Jakob) Grenquist [21] (Andersin poika, taulu 4), s. Säkkijärvellä 11.tammik.1768. Viipurin kuvernementtihallituksen auskultantti 12.huhtik.1785, kopisti 1.tammik.1786, alikanslisti 1.tammik.1788, kanslisti 1. syysk.1789. Ufan kenraalikuvernöörinviraston reistraattori 7.helmik.1790. Lappeenrannan alilainkäyttöoikeuden protokollisti 16.marrask.1790, sihteeri 20.tammik.1792. Sen ohessa va. piirikunnanasianajaja. Kymin kihlakunnanoikeuden notaari 24.heinäk.1797. Viipurin Käkisalmen maakuntakanslian sihteeri 7.syysk.1801. Kuvernementinsihteeri 31.jouluk.1795, kollegisihteeri 31.jouluk.1792. K. Viipurissa 4.toukok.1805. - Puoliso Lappeenrannassa 9.jouluk.1792 Anna Margareta Wanén, s. Lappeenrannassa 3.elok.1771, k. Viipurissa 16.tammik. 1837, vht Lappeenrannan pormestari Mathias Wanén ja Anna Kristina Husgafvel.

Anna Maria, s. Lappeenrannassa 29.jouluk.1793. Kävi Töchterschule zu Wiborg-koulua 1805-07. K. Haminassa 31. elok.1831. - Puoliso Viipurissa 23.elok.1829 kapteeni, sitt. kenraalimajuri Franz Gonzago (room.-kat.).

Helena Vilhelmina, s. Lappeenrannassa 16. toukok. 1798. Kävi Töchterschule zu Wiborg-koulua 1809- 12. K. Viipurissa 14. kesäk. 1879. [21] - Puoliso 7. kesäk. 1836 maanmittarinapulainen Daniel Ollberg, s. 7. heinäk. 1806, k. 21. tammik. 1865. [27]

Alexander Wilhelm, s. posth. Viipurissa 23.syysk.1805, k. siellä 8.huhtik.1810.

V. Gustaf Grenquist [22] (Andersin poika, taulu 4), s. Säkkijärvellä 23.huhtik.1769. Viipurin kuvernementtihallituksen auskultantti 12.huhtik.1785. Viipurin alilainkäyttöoikeuden kanslisti 26.helmik.1786, arkistonhoitaja 30.kesäk.1788. Viipurin omantunnonoikeuden kanslisti, reistraattori ja arkistonhoitaja 12.maalisk.1791. Lappeen alimaaoikeuden sihteeri 23.toukok.1796. Viipurin maistraatinsihteeri 13.elok.1796. Viipurin laamanninoikeuden notaari 1.heinäk. 1797. Viipurin maistraatin raatimies 20.elok.1802, kämnerinoikeuden esimies 1.jouluk.1804. Vanhan Suomen laamanninoikeuden kielenkääntäjä 1.jouluk.1808, notaari 23.tammik.1809. Kollegireistraattori 31.jouluk.1793, kuvernementinsihteeri 31.jouIuk.1798, nimineuvos 31.jouluk.1801. K. Viipurissa 30.elok.1812. - Puoliso Viipurissa 23. huhtik.1797 Lovisa Ulrika Lädke (Lytken), s. Porvoon msk:ssa 31.maalisk.1779, k. Viipurissa 15.elok.1847, vht tilanhoitaja, luutnantti Carl Lytken ja Hedvig Lovisa Hästesko.

Fredrika Charlotta, s. 8.kesäk.1801. Kävi Töchterschtile zu Wiborg-koulua 1813-15. Omisti 1850-luvulla pienen talon Viipurissa. Muutti 1860 Säkkijärvelle ja 1868 Haminaan. K. Haminassa 26.helmik.1876. Naimaton.

Peter Gustaf, s. 17.jouluk.1803, everstiluutnantti, pankinjohtaja, valtioneuvos, k. 1875. Taulu 12.

VI. Peter Gustaf Grenquist [13] (Gustafin poika, taulu 11), s. Viipurissa 17.jouluk.1803. 1. suomal. jääkärirykmentin kersantti 22.tammik.1819, lippujunkkari 5.syysk.1822, ero 31.lokak.1822. Viipurin rykmentin aliupseeri 24.jouluk. 1822, vänrikki 10.lokak.1823, aliluutnantti 20.kesäk.1827, luutnantti 15.maalisk.1829. Haminan kadettikoulun adjutantti 31.tammik.1850, sen ohessa vt. kanslianhoitaja 1830-45, kasööri 1846-47Alikapteeni 18.jouluk.1833, kapteeni 15.lokak.1838. Everstiluutnantti 1. kadettikouluissa 27.lokak.1847, ero 7.maalisk.1848. Suomen Pietarissa olevan passiviraston 1. sihteeri 30.maalisk.1848, useaan otteeseen vt. päällikkö. Suomen Pankin Pietarin vaihtokonttorin johtaja 23.huhtik.1859, ero 12.lokak.1861. Valtioneuvos 5.toukok.1861. R. A. 3 1832, R. VI. 4 1837, R. St. 2 1841, R. St. 2 kkrk. 1843, R. A. 2 1846, R. A. 2 kkrk. 1854. XXX 1854. K. Haminassa 29.jouluk.1875. - Puoliso 1:o Haminassa 24.toukok.1848 Nathalia Bruun, s. Haminassa 5.helmik.1824, k. siellä 3.elok.1855, vht kauppaneuvos Kristian Bruun ja hänen 2. puolisonsa Anna von Daehn; 2:o Vehkalahdella 28.syysk.1856 Katarina Anna vojn Daehn, s. Vehkalahdella 7.huhtik.1832, k. Haminassa 19.tammik.1874, vht tilanomistaja, kuvernementinsihteeri Alexander Gustaf von Daehn ja Maria Charlotta Amalia von Wilde.

1. Kristian Gustaf, s. Pietarissa 28.tammik.1852, kenraalimajuri, k. 1904. Taulu 13.

2. Maria Natalia, s. Pietarissa 6.lokak.1857, k. St. Gallenissa, Sveitsissä 20.lokak.1918. Naimaton.

2. Peter Alexander, s. Pietarissa 25.maalisk.1859, alikapteeni, postiekspeditööri, k. 1927. Taulu 14.

2. Alexander Gustaf, s. Pietarissa 29.toukok.1860. Haminan kadettikouluun 1874, erosi 1880. Tarjokas 147., Samaran jalkaväkirykm. 1880. Pietarin junkkarikouluun 1881, erosi 1882. 4. lk. lennätinvirkamies Haminassa 13. tammik.1883, Viipurissa 20.toukok.1884, ero 27.toukok.1887. Lennätinvirkamies Moskovassa 1889. [13] 6. lk. lennätinvirkamies Uudenkaupungin raja ja kontrolliasemalla 6.maalisk.1895, ero 13. lokak. S.V . [12] K. Lappeella 5. syysk.1917. Naimaton.


Lennätinvirkamies Alexander Gustaf Grenquist (1860-1917).	Lennätinvirkamies Nikolai Karl Grenquist (1861-?).

2. Nikolai Karl, s. Haminassa 27.marrask.1861. Haminan kadettikouluun 1876, ero 1882. 4 lk. lennätinvirkamies Haminassa 23. helmik. 1885, Viipurissa 17.heinäk.1885, 3 lk. lennätinvirkamies 5.helmik.1887, siirto Odessan posti ja lennätin piiriin toimipaikkana Odessan lennätinkonttori 1887. [12] Elossa 1902 ja vielä 1906, jolloin mainitaan Pietarissa, hunningolla, lienee passitettu Suomeen 1906. [23] K. Iuult. 1910-luvulla, nähtävästi Venäjällä. [13]

VII. Kristian Gustaf Grenquist [13] (Peter Gustafin poika, taulu 12), s. Pietarissa 28.tammik.1852. Haminan kadettikouluun 1863, Paašikuntaan 1869, kamaripaasi s.v. Vänrikki Henkikaartin Liettuan rykmentissä 1870, siirretty 3. Kaartin- ja krenatööritykistöprikaatin kaartinpatteriin 1871. Aliluutnantti huhtik.1872, luutnantti 1875. Komennettu Kertšin linnoitustykistöön 1876. Alikapteeni jouluk.1878. Siirretty 1. reservitykistöprikaatin 5. patterin kaartinplutoonaan 7.huhtik.1885. Kapteeni 11.syysk.1886. Everstiluutnantti ja Länsi-Siperian tykistöprikaatin 1. patterin päällikkö 19. heinäk. 1888. Eversti 11.syysk.1893. 3. krenatööritykistöprikaatin 6. patterin komentaja 28. helmik.1895, 14. tykistöprikaatin 1. patterin 31.elok.1897. Turkestanin tykistöprikaatin va. komentaja 24.elok.1900, kenraalimajuri ja prikaatin vakin. komentaja 19.helmik.1901. 8. tykistöprikaatin komentaja 24.elok.1902. Osallistui Turkin sotaan 1877-78, jossa kunnostautui mm. Plevnan, Gornyj Dubniakin ja telišin luona sekä Balkanin vuorten ylittämisoperaatiossa saaden useita kunniamerkkejä henkilökohtaisesta urhoollisuudestaan. [12] R. St. 3 1873, R. St. 2 mk. 1878, R. A. 4 urh. 1878, R. VI. 4 mrk. 1878, R. A. 3 mrk. 1881, R. A. 2 1885, R. VI. 4 1896. K. Viipurissa 15. elok. 1904. - Puoliso Pietarissa elok.1888 (kr.kat.) Natalia von Daehn, s. (Pietarissa?) 2.toukok.1852, k. Viipurissa 29. toukok.1928, vht tullipiirin päällikkö, tod. valtioneuvos, eversti Karl Leopold von Daelin ja Natalia Prasolov.


Nuoruuden kuva Suomen Kansallismuseon kuvakokoelmista
Kenraalimajuri Kristian Gustaf Grenquist (7852-1903).

Boris, s. Malo-Almatinskissä (läh. Vjernojen kaupunkia, Turkestanissa) 30.elok.1889. Insinööriteknologi Venäjällä. Elossa 1917. [24] julistettu kuolleeksi Viipurin raastuvanoikeudessa 1928.

Olga, s. Vjernojessa (?) 20.maalisk.1893. Eli äitinsä kanssa Pietarissa vielä 1917, [11,24] kadoksiin vallankumouksen yhteydessä ja julistettu kuolleeksi Viipurin raastuvainoikeudessa 1928.

VII. Peter Alexander Grenquist (Peter Gustafin poika, taulu 12), s. Pietarissa 25.maalisk.1859. Haminan kadettikoultiun 1872. Vänrikki 3. Kaartin- ja krenatööritykistöprikaatissa 20.elok.1879, aliluutnantti 30.jouluk.1880. Siirto 2. reservitykistöprikaatiin 13.maalisk.1883. Luutiiantti 16.jouluk.1883. Sijoitettu kenttäjalkatykkiväen varaväkeen 6.kesäk.1885, ero alikapteenina 28.helmik.1898. Harjoittelija rautateillä (1886). [31] Viipurin postikonttorin eri tehtävissä 10.elok.1891 alkaen, Turun postikonttorin va. konttorikirjuri 1.tammik.1892, otettu harjoittelijaksi postilaitokseen 4.helmik.1893. Saanut 27.marrask.1893 erivapauden hakea ja tulla nimitetyksi ekspeditöörinvirkoihin postilaitoksessa [25]. Postivirkamiestutkinto 17.toukok.1897. Turun postikonttorin vt. ylim. konttorikirjuri 1.tammik. 1894, vt. ekspeditöörinapulainen 1.tammik.1897, vakin. 24.toukok.s.v., vt. ekspeditööri 15.lokak.1898, Helsingin postikonttorin ekspeditööri 18.syysk.1900, Turun postikonttorin vanh. (sitt. 1.) ekspeditööri 27.tammik.1904, ero 12. lokak.1926 siirtyen eläkkeelle 1.marrask.1926. R. St. 3 1916. [31] K. Turussa 10.elok.1927. - Puoliso Turussa 20. marrask.1898 Maria Matilda Nordgren, s. Kemiössä 13.heinäk.1864, k. Turussa 2.heinäk.1942, vht talollinen Erik Johan Nordgren ja Maria Kristina Isaksdotter.


Postiekspeditööri, alikapteeni Peter Alexander Grenquist (1859 -1927).	Karl Fredrik Grenquisi (1902-1923).

Ernst Alexander, s. Turussa 6.huhtik.1899, dipl.insinööri, k. 1940, Taulu 15.

Karl Fredrik, s. Helsingissä 23.heinäk 1902. Kävi 5 lk. Svenska Lyceum i Åbo-koulua 1921. K. Turussa 30.maalisk 1923.

VIII. Ernst Alexander Grenquist (Peter Alexanderin poika, taulu 14), s. Turussa 6.huhtik.1899. Ylioppilas Svenska Lyceum i Åbo koulusta 1918. Dipl.insinööri Åbo Akademistä 1923. Puolustusministeriön kemiallisen laboratorion palv. 1923-24. Siirtyi 1924 Yhdysvaltoihin. Highland Hospitalin (Rochester, N.Y.) Department of Laboratoryn palv. 1924-26, American Medical Associationin (Chicago, III). 1926-27, Fisk Rubber Companyn (Chicopee Falls, Mass.) 1927-30 ja American Celluloid Corporationin (Newark, N.J.) 1930-40. Julk. tutkimuksia kuusipuun koostumuksesta, kataforeesimetodin käytöstä bakteeritutkimuksissa, pigmenttiaineiden dispersiosta kumissa, kumin struktuurimuutoksista käsittelyn aikana sekä selluloosa-asetaattimuoveista. Osallistui vapaussotaan 1918 Uudenkaupungin suojeluskunnan (»Nystadskåren») mukana Ahvenanmaalla sekä Turun pataljoonassa ja Porin rykmentissä pohjoisarmeijan länsilohkolla (Kyröskoskella, Epilässä, Karkussa, Kauvatsalla, Pälkäneen Laitikkalassa ja Hauhon Alvettulassa). Mm. 1918. K. Bioomfieldissä, N. J., 12.lokak.1940. - Puoliso New Londonissa, Conn., 6. heinäk.1929 Carinela Anastasia, s. 31.heinäk.1902, k. Bloomfieldissä 6.marrask.1940.


Dipl. insinööri Ernst Alexander Grenquist (1899-1940).	Peter Carl Grenquist, Ph.D. (1931-).

Peter Carl, s. East Orangessa, N.J., 15.helmik.1931. Ylioppilas Glen Ridge High Schoolista 1949. Bachelor of Arts Dartmouth Collegessa (Hanover, N. H.) 1953, Master of Arts Columbia Universityssä (New York) 1957, Doctor of Philosophy 1963. Columbia Universityn American Assemblyn sihteeri 1957-59, sihteeri-rahastonhoitaja 1959-61, varapresidentti ja sihteeri 1961-62. Kustannusliike Prentice-Hall. Inc.'in (Englewood Cliffs, N. J.) Spectrum Books departement'in johtaja v:sta 1962. Yhdysvaltain laivaston reservin midshipman 1949- 53, laivaston vänrikki 1953, palveluksessa taistelulaiva Missourilla 1953- 54, aliluutnantti 1954, palveluksessa rask. risteilijä Northamptonilla 1954-56, laivaston reservissä 1956-62.

VIII. Pekka Gustaf Grenquist (Peter Alexanderin poika, taulu 14), s. Turussa 31.tammik.1907. Ylioppilas Svenska Lyceuin i Åbo-koulusta 25.toukok.1925. Fil. kandidaatti Turun yliopistosta 10.marrask.1930, fil. maisteri 14. jouluk. 1932. Kemin yhteislyseon Luonnonhistorian ja maantieteen tuntiopettaja 1935-40. Savonlinnan lyseon luonnonhistorian ja maantieteen vanh. lehtori 10.helmik.1941, Hämeenlinnan lyseon 23.tammik.1947 (ei astunut virkaan), Svenska Lyceum i Helsingfors-koulun 26.maalisk.1947, koulun vararehtori 1954-59, vt. rehtori 1957-58. Suomen Riistanhoitosäätiön vesilintuspesialisti v:sta 1947. Tehnyt opintomatkoja Norjaan 1949, 1960, Ruotsiin 1950, 1957, 1963, Tanskaan 1956, 1957, 1959, Hollantiin 1959, Sveitsiin ja Italiaan 1950, Yhdysvaltoihin 1962, Ranskaan 1963. Julkaissut lukuisia ornitologisia tutkimuksia ja kirjoituksia, mm. »Studien über die Vogelfauna des Schärenhof-Kirchspiels Kökar, Aland» (1938) ja »Die Nistvogelfauna des Vogelschutzgebiets Klåvskär auf Åland» (1938), erityisesti saariston vesilinturiistasta. Osallistunut sotaan 1939-40 koulutusupseerina Kajaanissa sekä joukkueenjohtajana Kuhmon rintamalla, sotaan 1941-45 Kemin kaupungin komendanttina. Res. vänrikki 19.jouluk. 1931, luutnantti 1.lokak.1941. VR. 4 mk. 1940, Nim. 39-40, Mm. 41-45, SaksKR. 3 mk. 1943. - Puoliso Turussa 25. jouluk. 1938 Saimi Maria Kujala, s. Paraisilla 11.kesäk.1900, vht työnjohtaja Samuel Kujala ja Ida Johansson.

Brita Linnéa Maria, s. Turussa 18.toukok.1941. Ylioppilas (nyl.) Nya Svenska Samskolan i Helsingfors-koulusta 31. toukok.1960. Opiskelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

V. Fredrik Grettqvist (Andersin poika, taulu 4), s. Säkkijärvellä 18.jouluk. 1783. Savonlinnan koulumestari 1.tammik. 1803. Vih. papiksi 4.syysk.1803. Käkisalmen koulun opettaja 8.helmik.1806, ero 31.toukok.s.v. Kuolemajärven kappalaisenviran väliajansaarnaaja 19.lokak.1806, kappalainen 6.helmik.1807. K. Kuolemajärvellä 17.toukok.1817. - Puoliso Viipurissa 4.kesäk.1808 Maria Elisabet Hawemann, s. Viipurissa 16.maalisk. 1794, k. siellä 24.maalisk. 1879 [27], vht kauppias Carl Hawemann ja Elisabet Gröning.

Amalia Maria, s. 24.tammik.1810. Kävi Töchterschule zu Wiborg-koulua 1819-24. K. mielisairaana (elossa 1882). - Puoliso Viipurissa 26.kesäk.1833 Johanneksen kappalainen Efraim Hollmén, s. Ulvilassa 8.helmik.1796, k. Johanneksessa 8.elok.1847.

Natalia Helena, s. 12.helmik.1812. Kävi Töchterschule zu Wiborg-koulua 1819-26. K. Viipurissa 3.marrask.1882. Naimaton.

[2] Postimestari W. GRÉNQUISTin 17.10.1879 Suomen Muinaismuistoyhdistykselle lähettämä sukuselvitys (ks. kirjettä, Sukukirjan ainekset IV: 385, VA), Sukukirjan ainekset, 1 201-213, VA.

[4] Hauhon kesäkäräjät 23-26.kesäk.1726, ja syyskäräjät 21-25.marrask.1726, VA: ee 18: 453-454, 558-560, Hauhon talvikäräjät 7-10.maalisk.1727 ja kesäkäräjät 26-29.kesäk.1727, VA: ee 19: 47v-48v, 140v-143, Hauhon talvikäräjät 16.maalisk.1749 ja syyskäräjät 30.lokak.-2.marrask.1749, VA: ee 28: 275-282 ja ee 27: 949v-955v.

[4a] Hauhon talvikäräjillä 16.maalisk.1749, § 9, esitettiin Maria Forsmanin ja Jeremias Bergmanin 20. tammik.1749 päiväämä testamentti korpraali Elias Bergstadiuksen hyväksi, mutta syyskäräjillä 30.lokak.-2.marrask.1749 tämä peruutettiin, koska heidän hyväksymisensä oli saatu heidän ollessaan heikkoina sairaina, ja oikeuden pöytäkirjoihin otettiin heidän 19.huhtik.1749 tekemänsä keskinäinen testamentti. Kun Hollolan kihlakunnan tuomiokirjat näyttävät puuttuvan vv. 1750-59, ei ole voitu todeta, aiheuttiko Maria Forsmanin ja Jeremias Bergmanin kuolema muutaman kuukauden väliajalla vuonna 1750 jotain käräjöintiä; kun Kaarina Mikontytär kuitenkin eli vuoteen 1766 saakka ei näistä pöytäkirjoista luultavasti sittenkään olisi löytynvt vahvistusta rippikirjoista tehtävään päätelmään Anders Grenqvistin syntyperästä.

[6] BIRGIT LUNELUND-GRÖNROOS, Matriculum Gymnasii Borgoensis 1725-1809, 31. SSJ 17.Helsinki 1946.

[7] A. R. CEDERBERG, Vanhan Suomen ja muun Suomen välinen yhteys Uudenkaupungin rauhan jälkeen, 12-13. SSV 17. Helsinki 1936.

[8] Viipurin omatunnonoikeuden pöytäkirjat 1784, 1791. VA: Vanhan Suomen tuomiokirjat 263, 269.

[9] Fabian Grenqvist mainitaan vaimoineen Lappeenrannan rippikirjassa »sihteerinä» ja ripilläkäyntimerkinnät alkavat 1800, VA rnikrofilmi TK 950-951.

[9a] O. SEITKARI, Suomen rautatiesantarmiston perustamisvaiheita, 12. Historiallinen Arkisto 43:8. Helsinki 1937.

[10] Maria Karolina von Burghausenin anomuskirjelmä kenraalikuvernöörille 20.huhtik.1840, Valtiosihteerinviraston akti 140 v. 1841, VA. Siinä hän mm. mainitsee jääneensä leskeksi neljän lapsen kanssa. Maria Karolina Grenqvistin, os. von Burghausen, peruluettelo 1868 (n:o 5065), Helsingin raastuvanoikeuden arkisto.

[12] Suomen Sukututkimusseuran kokoelmat: Finlands Allmänna Tidning 1868-1918 (kortisto).

[13] HUGO SCHULMAN - SIGURD NORDENSTRENG, Fredrikshamns kadettkår 1812-1912. Helsingfors 1912, sekä sen täydennysosat 1922, 1941 ja 1961.

[15] E. PIKOFF, Landsmän i ryska marinen 1809-1918, 76-77. SSJ 14.Helsingfors 1938.

[17] Valtiosihteerinviraston akti 194. GG. 1812, VA. KEIJO T. KORHONEN, Suomen asiain komitea 1811-1826, 113. HistTutk 65. Helsinki-Turku 1963.

[19] J. J. W. Grénquistin erivapausanomus 1855, VA: Senaatin talousos. AD akti 470/54 1855.

[22] Valtiosihteerinviraston aktit 19. GG. 1813, 48. GG. 1815 ja 62. SD. 1824, VA.

[23] Suomen Pietarissa olleen passiviraston aakkosellinen kortisto, kansio 21 (Grönqvist!).

[24] Suomen Pietarissa olleen passiviraston aakkosellinen kortisto, kansio 21 (Grönqvist!), sekä passiasiakirjat 1421/1915, VA.

[25] P. A. Grenquistin erivapausanomus 1893, VA: Senaatin talousos. AD akti 1576/65 1893.

[26] PENTTI LEMPIÄINEN, Rippikäytäntö Suomen kirkossa uskonpuhdistuksesta 1600-luvun loppuun, 264, KHSToim 64. Helsinki-Forssa 1963, josta käy ilmi, että ensi kertaa ripille laskettavien laissa mainittu ikä oli 13-14 vuotta.

[27] Lehtori, fil.maist. Pekka Grenquistin antamia tietoja virkatodistuksista (mm. Viipurin ruots. srk:sta) hänen hallussaan.

[29] RAGNAR ROSÉN, Vanhan Suomen säätyläistö, 23-24, 35-36. SSV 32. Helsinki 1948.

[30] SVEN-ERIK ÅSTRÖM, Pohjalaisen osakunnan nimikirja III, 150. Vaasa 1948. Kappalainen Anders Wirenius ei siis kuulunut tunnettuun Vanhan Suomen pappis- ja virkamiessukuun.

[32] Suvun puitteisiin ei ole voitu millään tavoin sijoittaa sitä Suomen kaartin aliupseeri Grenqvistiä, joka k. Viipurin kruununhospitaalissa 21.huhtik.1856 (Viipurin kaupunki ja maaseurak. vierasseurakuntal. kuolleet); mitään genealogista yhteyttä ei liioin näytä olevan Yhdysvalloissa asuvien alkujaan Ruotsista peräisin oleviin Grenquisteihin: Otto B. Grenquist, s. Ruotsista muuttaneen Hugo G:n ainoana poikana Portlandissa, Me., luult. 1888, k. Wolfeborossa, Mass. 31.maalisk.1962, hänen vaimonsa Angelina La Voie (k. ennen miestään) sekä heidän lapsensa Earl C., Otto B. Jr ja Vernon L. Grenquist. Mahdollista on, että tässä on kysymys alunperin Grönqvist-nimestä.

[33] YRJÖ BLOMSTEDT, Hallinto- ja oikeuslaitos. Osallistuminen valtiopäiviin, 243. Hämeen historia II:2. Hämeenlinna 1960.

Grenquist

Dosentti YRJÖ BLOMSTEDT, Helsinki