[ Artikkelin loppu ]
"Genoksen" tämän vihon painoon mennessä saapuu yllättävä, lamauttava tieto siitä, että piispa Jaakko Gummerus marrask. 24 p:nä 1933 on poistunut elävien joukosta. Hän oli äskettäin siunannut haudan lepoon tuomiokapitulinsa asessorin ja sukulaisensa (puolisonsa serkun) teol. tohtori Lars Hugo Sandelinin.
Tässä ei ole tarkoitus piirtää mitään muistosanoja tästä maamme merkkimiehestä, nyt jo tunnustetusta suuresta piispasta ja oppineesta, joka avaranäköisenä ja suurpiirteisenä, päätä pitempänä muita on vaikuttanut keskuudessamme. Sellaisia miehiä, joille mikään inhimillisen tietämyksen ala ei ole vierasta ja joka näin moniharrasteisena vähimmässäkään määrässä ei silti ole laiminlyönyt varsinaista elämäntehtäväänsä, syntyy vain harvoin.
Sukututkimuksen harrastajat, joiden tehtäviin vainaja ei suoranaisesti puuttunut, ellei ota lukuun hänen kynästään lähteneitä monia elämäkerrallisia kuvauksia, mutta joiden pyrkimyksiä hän aina lämpimästi kannatti, surevat vilpittömästi hänen ennenaikaista poismenoaan. Lukuisissa tapauksissa on Suomen Sukututkimusseuran tehtävien edistäminen suorastaan riippunut piispa Jaakko Gummeruksesta. Kun niissä piireissä, joissa olisi selviönä odottanut ymmärtämystä, on kylmästi tai välinpitämättömästi asiaan suhtauduttu, on Jaakko Gummerus synnynnäisellä älyllään heti tajunnut sen merkityksen, ja auktoriteetillaan sekä taitavalla esiintymisellään tehnyt sen mikä toiselle ei olisi onnistunut. Niinpä hän piispainkokouksissa, täysin tietoisena työn tärkeydestä, on lämpimästi puhunut seurakuntain historiakirjain jäljentämistyön edistämisen puolesta. Hänen ansiotaan on ensi sijassa, että hiippakunnat kiertokirjeissään papistolle ovat kehottaneet seurakuntia osallistumaan työhön. Hän on kertomuksissaan hiippakunnan tilasta synodaalikokoukselle asiasta huomauttanut ja ainoana piispoistamme myös niissä tähän keskeiseen työhön seurakuntia nimenomaan kehottanut. Tuloksena onkin, että Tampereen hiippakunta koko sen ajan, jona jäljentämistyötä on suoritettu, on osoittanut parhaimman tuloksen. Viime kirkolliskokouksessa hän koko persoonallisen auktoriteettinsa voimalla pontevasti puhui kirkonarkistojen vanhimman osan siirtämiseksi maakunta-arkistoihin. Valitettavasti hän näki kuinka kirkolliskokouksen enemmistö tämän toimenpiteen merkitystä maamme koko kulttuurielämälle täysin tajuamatta teki päätöksen, joka jäi puolinaiseksi.
"Genoksena lukijat ja kaikki genealogian harrastajat tekevät kunniaa piispa Jaakko Gummeruksen vasta umpeen luodun haudan ääressä ja kiitollisina muistelevat häntä yleväluontoisena henkilönä, humanististen tieteenalojen suvereenisena tuntijana ja edistäjänä.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1933 hakemisto | Vuosikertahakemisto