Arvosteluja - Recensioner.
Richard Sievers, 
Läkare under gångna tider. Medicinalchefer och arkiatrar i Finland under 1800-talet. Finska Läkaresällskapets Handlingar 1932, Januari. Sivut 30-110.
Suomen Lääkäriseuran Handlingar-sarjan tammikuun 1932 koko numero on omistettu pelkästään henkilöhistorialle, ja tästä johtuukin se harvinainen seikka, että puhtaasti lääketieteellisen aikakauskirjan eräs numero kokonaisuudessaan joutuu selostettavaksi genealogisen kirjallisuuden joukossa. Kyseessä oleva numero sisältää vain kaksi kirjoitusta, laajan ja antavan kuvauksen arkiaatteri Richard Sievers-vainajan (1852-1931) elämän aikaansaannoksista sekä toisena kirjoituksena vainajan »posthumuksena» julkaistun viimeisen tutkielman, jonka viimeistelyn hän sai valmiiksi vain joitain päiviä ennen kuolemaansa.
Sieversin entinen työtoveri, vanha lääkäri ja historiantutkija, maaherra L. W. Fagerlund on piirtänyt Suomen Lääkäriseuran vuosikokouksessa 23/1 1932 pitämässään muistopuheessa kauniin ja vaikuttavan kuvan kuulusta vainajasta, johon kymmenien vuosien aikuiset persoonalliset ystävyyssiteet liittivät hänet. Richard Sieversin elämänjuoksu kertoo lahjakkaasta, lämminsydämisestä, tarmokkaasta, monipuolisesta miehestä, aurinkoisesta henkilöllisyydestä, toimeliaasta organisaattorista, ekspansiivisesta työihmisestä, joka »etsi virkistystään työn vaihtamisesta toiseen». Ihmeteltävää onkin todeta, mitä kaikkea hän ehti aikaansaada elämänsä kuluessa ja kuinka elävä harrastus ei ollut häntä jättänyt viimeisinäkään aikoina lähes kahdeksastakymmenestä ikävuodestaan huolimatta. Ylioppilaana ja maisterina hän teki luonnontieteellisiä keräysmatkoja Ahvenanmaalle, Suursaareen ja Aunukseen, oli amanuenssina yliopiston kirjastossa ja eläintieteellisellä laitoksella. Lääkärinä hän toimi mm. tiedemiehenä ja yliopiston sisätautiopin dosenttina, Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalan, Marian sairaalan, henkivakuutusyhtiö Kalevan, Suomenlinnan vankileirin ja Hangon kylpylaitoksen ylilääkärinä sekä lääkintöhallituksen pääjohtajana (1906-11). Suomen tuberkuloosityön hän varsinaisesti pani alulle sen nykyaikaisissa muodoissa, perusti Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen (1907) ja Suomen Tuberkuloosilääkäriyhdistyksen (1924), sai toimeksi Nummelan parantolan avaamisen (1903) jne. Vielä hän toimi maamme raajarikkoisten huollon johtomiehenä, kaupungin valtuusmiehenä, komiteamiehenä, kongressimiehenä, keskeisenä henkilönä Suomen Lääkäriseurassa ja sen Handlingar-sarjan toimittajana v. 1913-28 jne. Joitain vuosia ennen kuolemaansa hän sai arkiaatterin arvonimen sekä vihittiin Upsalan ja Kööpenhaminan yliopistoiden kunniatohtoriksi. Sieversin laajasta kirjallisesta tuotannosta kiinnostavat genealogeja varmaan enimmin hänen henkilöhistorian alaan kuuluvat nekrologinsa arkiaatteri E. J. Bonsdorffista, professori G. J. Strömborgista, arkiaatteri J. I. Bjöskste'nistä ja eräistä pohjoismaisista lääkäreistä, Carpelanin »Finsk Biografisk Handbokissa» olevat 32 lääkärien elämäkertaa sekä alempana selostettava julkaisu. Viimeisinä elinvuosinaan Sievers työskenteli ahkerasti lääketieteen historiaan kuuluvien aiheiden parissa ja v. 1930 ilmestyivätkin hänen laajat tutkimuksensa »Hälso- och sjukvårdsförhållandena vid fånglägren i Helsingfors, på Sveaborg, Sandhamn och Mjölö vid frihetskrigets slut 1918 ja »Tyfusfarsoterna i Finland under nödåren på 1860-talet», joilla historiallisina todistuskappaleina on hyvin huomattava arvonsa.
On luonnostaan ymmärrettävää, että jokainen edes jonkinlaisellakaan historiallisella tajulla ja traditioitten kunnioituksella varustettu henkilö tuntee erikoista mielenkiintoa edeltäjiään kohtaan virkapaikallaan. Lääkintöhallituksen entinen pääjohtaja Richard Sievers sai jättäessään yli kahden vuosikymmenen kestäneen puheenjohtajan asemansa Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksessä harvinaisen ja kunniakkaan arkiaatterin arvonimen; viimeisen julkaisunsa kohteeksi hän valitsi Suomen lääkintöpäälliköt ja arkiaatterit. Tämä 80 sivun laajuinen, kymmenellä muotokuvalla varustettu esitys jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäinen sisältää seitsemän lääkintöpäällikön ja toinen kolmen arkiaatterin elämäkerran ja merkityksen selostukset. Kumpaankin osastoon liittyy lisäksi johdanto, edellinen esittäen lääkintötoimen johtoelimen ja jälkimmäinen arkiaatterin arvon ja arvonimen historiikkia Ruotsissa ja Suomessa. Itse elämäkerralliset selostukset eivät suinkaan ole vain kaavamaisia ansioluetteloita, vaan sisältyy niihin - osittain painettuihin lähteisiin, osittain taas omakohtaisiin muistoihin ja kokemuksiin perustuvia - muunkinlaisia tietoja ja koko elämäntyön sekä yksityisten toimenpiteiden ja julkaisujen merkityksen arviointeja laajempaa taustaa vastaan. Henkilöhistoriallisesta muodostaan huolimatta julkaisu sisältää joukon sekä lääkintölaitoksen että erinäisten lääketieteen haarojen historiaa Suomessa 1800-luvulla.
Sievers onkin ollut oikea mies tähän työhön: pitkällinen kokemus yliopiston opettajana, lääkinnöllisenä hallintomiehenä ja käytännöllisenä lääkärinä sekä elävä historiallinen harrastus eivät hänessä turhaan yhtyneet samassa persoonassa. - Collegium medicumin puheenjohtajat Gabriel Erik von Haartman ja Gabriel von Bonsdorff (arkiaatteri v. 1817), ensin Collegium medicumin puheenjohtaja ja sitten maamme lääkintöhallituksen ensimmäinen pääjohtaja Johan Agapetus Törngren (arkiaatteri I833) sekä pääjohtajat Carl Daniel von Haartman, Lars Henrik Törnroth (arkiaatteri 1844), Knut Felix von Willebrand ja Fredrik Saltzman sekä arkiaatterit anatomian professori Evert Julius Bonsdorff, patologisen anatomian professori, lääketieteen historian tutkijana tunnettu Otto E. A. Hjelt ja lääkintöneuvos Johan Isak Björkste'n muodostavat Sieversin hahmoittelemina elämäkerrallisten kuvien gallerian, johon henkilöhistoriaa harrastavien piirien kannattaa tutustua tai jonka olemassaolo ainakaan ei saa olla heille tuntematon.
Omituisena kohtalon oikkuna mainittakoon, että Suomen Lääkäriseuran Handlingar-sarjan selostamamme numero ei sisällä ainoastaan 1800-luvulla maassamme arkiaatterin arvonimen saaneiden elämäkerrat, vaan kaikkien Suomessa tällä arvonimellä kunnioitettujen. Richard Sievers itse oli nimittäin ainoa maassamme 1900-luvulla arkiaatterin arvonimen saanut henkilö.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1933 hakemisto | Vuosikertahakemisto