[ Artikkelin loppu ]
Kaarlo Wirilanderin teoksessa Suomen armeijan sotilasvirkamiehistö 1718-1810 (s. 6) on Turun läänin jalkaväkirykmentin Loimaan komppanian katselmuskirjuriksi ajalla 13.8.1741-29.8.1747 merkitty Michel Laureen. Oikea nimimuoto on kuitenkin saman sivun alaviitteessä mainittu Saureen, joka esiintyy sekä vuoden 1741 palkkalistassa että vuoden 1743 pääkatselmusrullassa. Erottuaan palveluksesta 1747 hän asui Loimaalla ja Pöytyällä. Kaikissa sikäläisissä kirkollisissa lähteissä esiintyy nimi ainoastaan muodossa Saureen eli Saurén. Varhaisin kirkollinen maininta on Loimaan rippikirjajakson 1732-1738 yhteydessä olevassa sotilasrippikirjassa (aukeama 291). Sotilaiden osalta tämä rippikirja ulottuu siis 1740-luvulle. Loimaan henkikirjoissa on 1745 ja 1746 nimenä Michel Hauren, mutta vuonna 1747 Saurén.
Mikael Saureenista polveutuvaa sukua on Folke Landgrén selostanut teoksessaan Finländsk släktkalender I (1920). Hän ei esitä tietoja Mikaelin syntyperästä. Viitteen siitä antaa Loimaan rippikirja, jossa sanotaan hänen tulleen Perniöstä. Pöytyän rippikirjoissa syntymäajaksi on merkitty syyskuu 1720. Tuona vuonna on Perniön syntyneiden luettelossa 5.9. Mikael, jonka vanhemmat olivat rusthollari Risto Matinpoika Saurun (oik. Mäkisaurun) kylässä ja vaimonsa Anna Erkintytär. Ajan tavan mukaan muunnettuna nimestä Sauru tulee luontevasti Saurén.
Piikkiön tuomiokunnan arkistossa on säilynyt 13.1.1763 kuolleen Juho Ristonpojan 28.3. s.v. suoritetun perunkirjoituksen pöytäkirja. Siitä ilmenee, että Juho, joka oli Risto Matinpojan vanhin eloon jäänyt poika, oli Mikael Saureenin veli. Saurén-suvun polveutuminen Perniön Mäkisaurusta on näin ollen täysin todistettu.
Risto Matinpoika isännöi Mäkisaurussa Pyyntalon ratsutilaa, jolla sukua voidaan seurata hänestä kaksi sukupolvea taaksepäin. Seuraaviin tauluihin on koottu henki- ja kirkonkirjoista löytyvät tiedot Saurén-suvun varhaispolvista.
Taulu 1
Erkki Olavinpoika, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin torvensoittaja vuoteen 1650. Sai 1650 viljeltäväkseen Perniön Mäkisaurun Pyyntalon ratsutilan, josta edellinen omistaja Sipi Heikinpoika oli luopunut "suuressa köyhyydessään". Oli ikäloppu (uthgammal) 1670 ja mainitaan viimeisen kerran v:n 1674 henkikirjassa. - Puoliso ainakin v:sta 1651 Marketta, joka eli 1675.
Lapsia:
Kalle Erkinpoika, mainitaan v:sta 1678 Pyyntalon isäntänä, oli silloin itse talonsa ratsumiehenä, Kutsutaan siltavoudiksi 1699-1705 ja kievarinpitäjäksi v:sta 1706. Oli Pyyntalon isäntänä vielä 1708, ei mainita myöhemmin. - Puoliso ainakin v:sta 1681 Maria, eli 1707, ei mainita myöhemmin.
Matti Erkinpoika, renki. K. 1710. Taulu 2.
Taulu 2
Matti Erkinpoika (isä: Erkki Olavinpoika, taulu 1), oli isänsä jälkeen Pyyntalon isäntänä 1675-1677. Hän lienee talossa "renkinä" tämän jälkeen vuoteen 1708 saakka mainittu Matti. Haud. Perniössä 23.1.1710. - Puoliso ainakin v:sta 1675 Vappu Erkintytär, joka mainitaan Pyyntalossa emäntänä vuoteen 1677, piikana 1678-1707 ja äitinä v:sta 1709 alkaen. Haud. Perniössä 10.8.1712.
Lapsia:
Matti Matinpoika, tuli Pyyntalon isännäksi ja kievarinpitäjäksi setänsä jälkeen, mainitaan isäntänä 1709-1713, mutta ei enää 1719. - Puoliso Perniössä 8.3.1708 Vappu Abrahamintytär Eneroot Perniön Frillansista. Matti Matinpojan 4:stä Pyyntalossa syntyneestä lapsesta löytyy yksi haudattujen luettelosta, muun perheen myÖöhemmistä vaiheista ei ole löytynyt tietoja.
Risto Matinpoika, s. 4. 9. 1692, ratsutilallinen. K. 1768. Taulu 3.
Kaarina Matintytär, kast. Perniössä 7. 10. 1696. Näyttää olleen elossa 1722.
Taulu 3
Risto Matinpoika (isä: Matti Erkinpoika, taulu 2), s. Perniössa 4 9 1692. Mainitaan henkikirjoissa veljensä luona Pyyntalossa v:sta 1709 ja oli talon isäntänä ainakin v:sta 1719. Kirkon kuudennusmies. Luovutti talon vanhimmalle pojalleen jo eläessään. K. Perniössä 17.5.1768. - Puoliso Perniössä 30.10.1716 Anna Erkintytär, kotoisin Särkisalon Förbystä, s. 1688, k. Perniössä 23.12.1779.
Lapsia:
Antti Ristonpoika, s. Perniössä 25.10.1717, ei mainita myöhemmin, lienee kuollut lapsena.
Juho Ristonpoika, s. Perniössä 12.12.1718. Pyyntalon isäntä v:sta 1749 alkaen, kirkonisäntä. K. Perniössä 13.1. 1763. - Puoliso Perniössä 12.6.1750 Kirsti Erkintytär, (tämän 1. avio), s. Perniössä 23.4 1731, k. Perniössä 2.7.1789, vanhemmat Särkisalon Tessvärrin isäntä Erik Andersson ja Anna Henriksdotter. 2. puoliso Perniössä 1.10.1765 perämies, sittemmin Pyyntalon isäntä Johan Saxén, s. Perniössä 3.5.1737, k. siellä 25.4.1788, vht. ratsutilallinen Anders Saxén ja Maria Erkintytär. Juho Ristonpojalla oli useita lapsia. Näistä Juho Juhonpoika, s. 26.3.1761 ja Kalle Juhonpoika, s. 12.11.1762 saivat kumpikin puolet talosta hallintaansa äitinsä kuoleman jälkeen.
Mikael Saureen, s. 5.9.1720, katselmuskirjuri. K. 1802. Taulu 4.
Maria Ristontytär, s. Perniössä 10.3.1722, k. siellä 17.4.1743. - Puoliso Perniössä 19.10.1742 renki Heikki Erkinpoika.
Risto Ristonpoika, s. Perniössä 21.11.1724, haud. siellä 10.1.1725.
Marketta Ristontytär, k. Perniössä 26.8.1754 (ikä 28,5 v.) - Puoliso Perniössä 22.9.1752 ratsutilallisen poika Aisbölestä Reko Heikinpoika, s. Perniössä 3.12.1722, k. siellä 27.10.1778, vht. Heikki Rekonpoika ja Kristiina Leistenius.
Kustaa Ristonpoika, s. Perniössä 20.10.1729, tuli avioliittonsa kautta Bengtilän ratsutilan isännäksi. Lautamies. K. Perniössä 29.12.1795. - Puoliso Perniössä 12.10.1756 Maria Heikintytär (tämän 3. avio), s. 1719, k. Perniössä 23.2. 1789, vht Bengtilän isäntä Heikki Juhonpoika ja Grisilia Antintytär.
Pekka Ristonpoika, s. Perniössä 4.5.1732, haud. siellä 10.9.1738.
Taulu 4
Mikael Saureen (isä: Risto Matinpoika, taulu 3), s. Perniössä 5.9.1720. Turun läänin jalkaväkirykmentin Loimaan komppanian katselmuskirjuri 13.8.1741, erosi 29.8.1747. Sai avioliittonsa kautta osuuden Kolkkisten kruununtilaan, joka oli aikaisemmin kokonaisuudessaan hänen vaimonsa isän Johan Liliuksen hallussa. Myöhemmin siitä muodostettiin 4 tilaa, näistä Sipilä-nimisen Mikael Saureen lunasti perintötilaksi 11.1.1759. Hänet valittiin Pöytyän seurakunnan vanhimpien jäseneksi 1752. K. Pöytyällä 13.8.1802. - Puoliso Pöytyällä 16.6.1745 Elisabet Lilius, s. Pöytyällä 14.11.1721, k. Pöytyällä 23.1.1790, vht Pöytyän nimismies Johan Lilius ja Anna Bergius. Mikael Saureenista polveutuu pöytyäläinen Saurén-suku.
Lapsia:
Kristiina Johanna, s. Pöytyällä 20.3.1746, k. Säkylässä 19.11.1820. - Puoliso Pöytyällä 3.1.1764 Säkylän pitäjän kutoja Johan Lundgren, s. 23.6.1739, k. Säkylässä 7.10.1810.
Margareta Fredrika, s. Pöytyällä 22.4.1747, k. siellä 28.8.1747.
Johan, s. Pöytyällä 12.6.1748, k. siellä 15.6.1748.
Carl Fredrik, s. Pöytyällä 4.1.1750, k. siellä 23.6.1750.
Gabriel, s. Pöytyällä 17.3.1751, k. siellä 15.5.1751.
Petter Johan, s. 26.5.1752. Isänsä jälkeen Sipilän ratsutilan isäntänä. Loimaan vihittyjen luettelossa nimitetään veronkantokirjuriksi (uppbördsskrivare). K. Pöytyällä 1.11.1812. - Puoliso Loimaalla 24.2.1785 Maria Kristina Elers, s. Loimaalla 28.6.1765, k. Pöytyällä 25.9.1823, vht. vääpeli Gustav Elers ja Elisabet Sylvius.
Anna Lisa, s. Pöytyällä 5.4.1754, k. siellä 3.7.1755.
Aleksander, s. Pöytyällä 14.11.1755. Ylioppilas 15.6.1772. Julkaisi väitöskirjan 22.3.1775. Siihen sisältyy omistuskirjoitus isälle, sekä hänen tätinsä, Maria Liliuksen miehelle Johan Christopher Frenekellille, jota hän kutsuu "äidin veljeksi". Vih. papiksi 3.4.1776. Maisteri 30.6.1778. Tenholan kappalainen 1780. Kalvolan kirkkoherra 1798. K. Kalvolassa 1.9.1805. - Puoliso Tenholassa 25.3.1781 Hedvig Maria Dickman, s. Bromarvissa 10.2.1753, k. Espoossa 20.12.1816, vht. Bromarvin kappalainen Johan Dickman ja Anna Kristiina Sundelin.
Gabriel, s. Pöytyällä 7.8.1759, k. siellä 11.9.1764.
Mikael, s. Pöytyällä 23.8.1761, k. siellä 8.9.1764.
Adolf, s. Pöytyällä 15.8.1764, k. siellä 20.11.1764.
Helena Sofia, s. Pöytyällä 17.5.176,6, k. Tenholassa 8.5.1842. - Puoliso Tenholassa 4.6.1799 kirjanpitäjä Johan Adam Trdbom, s. Tenholassa 10.9.1743, k. siellä 25.5.1830. Vht. kirjanpitäjä Johan Träbom ja Brita Hax. Parilla ei ollut lapsia, mutta ottivat luokseen Helena Sofian veljen Petter Johan Saureenin lapset Maria Kristiinan (alk. Maria Justiina) ja Samuelin. Maria Kristiina sai perinnöksi kasvatusvanhempiensa omistaman Gretarbyn ratsutilan Tenholassa.
Referat
Släkten Sauréns äldre led. Pöytis-släkten Sauréns stamfar Mikael Saureen (död 1802) var mönsterskrivare vid Åbo läns infanteriregemente 1741-1747 och slutligen rusthållare på Sipilä i Pöytis. Han föddes 1720 i Bjärnå som son till rusthållaren på Pyyntalo i Mäkisauru by Krister Mattsson (1692-1768) och Anna Eriksdotter (1688-1779), hemma från Förby i Finby. Namnet Saurén återgår på Mäkisauru. Krister Mattssons föräldrar Matts Eriksson (död 1710) och Valborg Eriksdotter (död 1712) kallas dräng och piga på Pyyntalo, där Kristers farbror Karl Eriksson (levde 1708) under deras tid var husbonde. Karls och Matts' far Erik Olofsson (levde 1674) upptog Pyyntalo av öde 1650 och kan inte anknytas till gårdens tidigare ägare. Han var tidigare trumpetare vid Abo läns kavalleriregemente.
Pyyntalo övertogs av Krister Mattssons äldsta son Johan Kristersson (1718 -1763) och ärvdes av hans efterkommande. Johans bror Gustaf Kristersson (1729-1795) fick genom sitt gifte Bengtilä rusthåll i Bjärnå. Mikael Saurén och hans hustru Elisabet Lilius (1721-1790) hade två söner genom vilka namnet fördes vidare: rusthållaren på Sipilä, uppbördsskrivaren Petter Johan Saurén (1752-1812) och kyrkoherden i Kalvola, fil. mag. Alexander Saurén (1755-1805).
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1977 hakemisto | Vuosikertahakemisto