[ Artikkelin loppu ]
Johan Homeen, s. Kalvolassa, vanhemmat kaiketi ratsutilallinen Keikkolan kylästä Olavi Olavinpoika Hommoinen ja hänen vaimonsa Maria. Yliopp. (tav.) Turussa 1710. Vihittiin papiksi 15.10.1721, määrätty Euran vt. kirkkoherraksi. Euran kirkkoherra appensa kuoltua. K. Eurassa 27.4.1725. - Puoliso Eurassa 27.7.1722 Margareta Gottleben (hänen 1. aviossaan), s. Porissa 28.2.1698, k. Eurassa 27.6.1755, 2. puoliso Euran kirkkoherra Isak Rothovius, k. 1746. Margareta Gottlebenin vanhemmat: Euran kirkkoherra Gregorius Gottleben ja Katarina Wallaeus, (Blomstedt - Matinolli: Turun hiippakunnan paimenmuisto, Hki 1963).
Ylläoleva tieto on viimeisin ja tuorein painetuissa lähteissä olevista tiedoista Johan Homénin alkuperästä, ja siinä on tietyllä varauksella ("kaiketi") palattu Bergholmin sukukirjassa esiintyvään tietoon Johan Homénin vanhemmista.
Aikaisimmat painetut matrikkelitiedot eivät kerro Johan Homénin alkuperästä mitään (Strandberg: Herdaminne över Åbo stift, v. 1832, ja Lagus: Åbo Akademis Matrikel, v. 1889). Bergholmin Sukukirja (Helsinki 1901) mainitsee suvun alkajana ratsutilallinen Olof Hommoisen Kalvolan pitäjän Keikkalan kylästä. Hänellä olisi ollut kaksi poikaa, joista toinen, Johan, lähti opintielle ja toinen, Erik jäi ratsutilan isännäksi.
V. 1920 julkaistiin Folke Landgrénin Släktkalenderissa suppea selvitys Homén-suvusta jatkoksi Bergholmin selvitykseen. Siinä mainitaan Johan Homénin alkuperästä: "antagligen icke son till Olof Hommoinen". Syy, minkävuoksi Folke Landgrén epäili Bergholmin tietoa Johan Homénin isästä, ei ole tiedossa.
V. 1925 julkaisi Vilho Selinheimo osan poiminnoistaan Turun kämnerioikeuden pöytäkirjoista Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa n:o IX. Siinä hän esittää arvelun, että Johan Homén olisi ollut se teini Johannes Jeremiae, joka mainitaan oikeuden pöytäkirjoissa 1709 tattari Jeremias Hommosen pojaksi. Tämä tieto on ilmeisesti ollut Harald Hornborgin lähteenä hänen kirjoittaessaan Homén-suvun alkuperästä Kansalliseen elämäkerrastoon vuonna 1929. Siinä hän pitää Johan Homénin todennäköisenä isänä Jeremias Hornmosta. Kalvolan Olof Hommoista hän ei ilmeisesti ole voinut hyväksyä Johanin isäksi, koska kaikki todisteet siitä, että Olof Hommoisella olisi Turun koulussa ollut Johan-niminen poika, puuttuvat kokonaan. Sensijaan tattari Jeremias Hommosen poika oli todistettavasti teininä Turun koulussa v. 1707.
Bergholmin tieto Johan Homénin alkuperästä perustuu todennäköisesti siihen ruumissaarnaan, joka pidettiin Euran kirkkoherran Jakob Johan Homénin hautajaisissa 27.3.1840, ja jonka professori J. M. af Tengström painatti Turussa v. 1841. Jakob Johan Homén oli ensimmäisen Johan Homénin pojanpoika. Ruumissaarnassa sanotaan: "Tästä meidän Wainajamme Sugusta mahdan vielä muistuttaa, että tämä Suku, niinkuin enin osa Suomen pappillisesta ja korkeimmastakin Säädystä, on saanut alkunsa Talon-Miehistä. Niin siis, jo Kuningas Kaarle XII:nen aikana, se äsken mainittu Kirkkoherra J O H A N N E S HOMÉN oli yhden Rysthållarin Hommonen nimisen poika, Keikkalan kylästä ja Kalwolan Pitäjästä Hämen-Läänisä, jonka Talon muistoksi Sukunimi Homén wielä pidetään, ja on taas meille kehoittawa muistutus lempiämpään rakkauteen Isäin maata ja koko Maan-wiljelijäin Säätyä niin kuin yhteistä Perisukuamme kohtaan." - Kun sitten Kalvolan Keikkalan kylässä henkikirjoista löytyi ratsutilallinen Olof Hommoinen, jonka pojaksi Johan Homén sopi ikänsä puolesta, niin asia oli selvä.
Todennäköisesti myöskin Harald Hornborg on tuntenut edellämainitun ruumissaarnan. Mutta kriittisenä tutkijana hän ei varmaankaan voinut ilman muuta pitää todistuskelpoisena tätä ajan hengen mukaista vahvan fennomaanisen tendenssin värittämää tietoa. Kun Turun koulun matrikkelista (jonka käsikirjoitus oli valmiina jo 1928) ei löytynyt ketään Johan Olai'ta, joka olisi ollut Kalvolasta kotoisin, mutta tuomiokirjatietojen mukaan teini Johan Jeremiae Hommosen identiteetti oli varma, niin tämä tieto painoi vaa'assa enemmän.
Turun kämnerioikeuden pöytäkirjoissa v. 1709 esiintyy jutussa, joka oli esillä 12.4.1709, joukko teinejä syytettynä siitä, että olivat eräänä iltana rikkoneet krouvin ikkunat. Kaikista teineistä mainitaan isän nimet ja useimmista vielä kotipaikat. Teini Johannes Jeremiae, joka kiisti rikkoneensa ikkunoita, mutta myönsi olleensa joukon mukana soihtuja kantamassa, ilmoitetaan tattari Jeremias Hommosen pojaksi, mutta kotipaikkaa ei mainita. Tämä maininta mustalaisen pojasta Turun koulun teinien joukossa saattaa herättää kummastusta. Jeremias Hommonen ei kuitenkaan ollut aivan tavallinen sen ajan mustalainen. Hollolan syyskäräjillä v. 1702 esiintyy "Signeur och Tattaren" Jeremias Johansson Hommonen esittäen oikeudelle kirjelmän, jonka hänelle oli antanut maaherra, kreivi Carl Bonde, 9 p. heinäkuuta 1696. Tämän kirjelmän mukaan Jeremias Hommoselle sekä hänen isälleen Johan Hommoselle ja apelleen Henrik Mårtenssonille oli annettu oikeus saada torppa Vihdin Olkkalasta, sekä lisäksi oli näille mustalaisille annettu lupa saada esteettä kulkea ympäri maata perimässä oikeutettuja velkojaan. Nyt Jeremias Hommonen pyysi, että oikeuden pöytäkirjoihin merkittäisiin, että hän Jeremias haluaa olla aivan erillään kaikista muista maata kiertävistä mustalaisista, joilla ei ole tätä lupaa, ja jotka vuonna 1700 annetun määräyksen mukaan on seurueineen vangittava. Myöhemmin oli Jeremias joukkonsa kanssa muuttanut Helsingin pitäjän Tuomarilan ratsutilan torppaan. Tähän oli maaherralta saatu lupa v. 1701. (Porvoo ja Hollola KO a 22, s. 192, v. 1702). Jeremias Hommonen oli siis oikeastaan jonkinlainen heimonsa luopio. Asuinpaikkaansa hän lienee kuitenkin yhtämittaa vaihtanut, eikä häntä seurueineen löydy Vihdin Olkkalasta eikä Helsingin pitäjän Tuomarilastakaan henkikirjoista, vaikka hän käräjillä lupasi maksaa manttaalirahansa. Vuonna 1701 hän esiintyy Helsingin pitäjän ja Nurmijärven käräjillä erään hevoskaupan yhteydessä (Porvoo ja Hollola KO a 21, s. 474). - Helsingin triviaalikoulun matrikkelissa esiintyy v. 1699 oppilas Johannes Jeremiae, joka on Hollolasta kotoisin, ilmeisesti hän on myöhemmin Turun koulussa ollut Johannes Jeremiae Hommonen. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tästä koulua käyneestä mustalaispojasta tuli, sillä ilmeisestikään hän ei ole Johan Homén.
Vuosina 1730 - 1733 esiintyy Jeremias Hommonen jälleen perheineen käräjillä, tällä kertaa Espoossa, missä hän vanhoilla päivillään asui. Käräjäjutuista ilmenee, että hänellä on vaimo Valborg Nilsdotter (ilmeisesti toinen vaimo) ja kaksi tytärtä, Maria, joka oli piikana Lohjalla, ja Rosina, joka oli naimisissa Espoon Skrakabyn sotamiehen, Abraham Axelssonin kanssa. Nimismies Hans Lundberg tiedusteli käräjillä 1733, voisiko hän häätää Jeremias Hommosen vaimonsa kanssa Espoosta, "efter den utkomna högre befallningen," ja samalla nimismies vetosi Jeremias Hommosen aikaisempaan lupakirjaan. Jutun käsittelyssä sanotaan Hommosesta: "är med sin hustru så gamla, att de måste mäst hålla sig hos sin dotter i Skrakaby, ägandes de och en annan dotter, som tjent här i socknen och nu skall vara i L,ojo i tjänst." Oikeuden päätös oli: "The kunna uti sin ålderdom blifva odrefna så vida the eljest ställa sig wäl och intet giöra någon skade, eller bedraga folck." (Raasepori II, KO a 31, s. 1016-1017 ja 1019-1020, sekä KO a 33, s. 92.) Koko jutussa ei siis mainita sanaakaan siitä, että heillä olisi ollut poika, joka olisi ollut pappina. Jos todella Johan Homén olisi ollut heidän poikansa, niin luulisi, että tähän papilliseen sukulaiseen olisi viitattu, jotta Hommosen perheen kunniallisuus olisi tullut varmasti todetuksi. Tämä siitä huolimatta, että Johan Homén oli silloin jo kuollut. Tämän tapaiset viittaukset pappis- ja virkamiessukulaisiin olivat oikeusjuttujen yhteydessä näihin aikoihin tavallisia, kun henkilö tahtoi todistaa maineensa hyväksi. Nähtävästi Jeremias Hommosen maineelle oli sekin hyväksi, että hänellä oli tytär naimisissa sotamiehen kanssa, joka kirkonkirjojen mukaan oli Skrakabyn talollisen poika.
Johan Hom6nin isäksi on kuitenkin löytynyt kolmas ehdokas, joka tähän saakka on jäänyt varteenotettavana mahdollisuutena huomioonottamatta. Kalvolan pitäjänapulaisena oli vuosina 1676 - 1708 Thomas Pauli Homman eli Homén. Hän tuli opiskelemaan Turun akatemiaan v. 1667 kotipaikkanaan Kalvola. Hän oli ilmeisesti Kalvolan Kutisten kylän Hommoisen tilan poika. Tilan isäntänä oli vuodesta 1634 Paavo Antinpoika (Påhl Andersson), jonka puoliso oli Valpuri Perttelintytär (Valborg Bertilsdotter). Vuodesta 1655 tilalla oli jo isäntänä vaimon toinen mies, Johan Olavinpoika (Johan Olofsson), ja vuodesta 1668 isäntänä oli Martti Paavonpoika (Mårten Påhlsson), ilmeisesti Thomas Pauli Homénin veli. Thomas Hommoinen eli Homman eli Homén omisti Kalvolassa Saviniemen yksinäistilan vuodesta 1689 kuolemaansa asti v. 1708. Hänen vaimonsa oli Elisabet, jonka leskenä ilmoitetaan jääneen rutiköyhäksi (Suomen Asutuksen Yleisluettelo, Kalvola). Vuonna 1700 on Turun katedraalikoulun matrikkelissa mainittu oppilas Johannes Thomae, jonka kotipaikaksi mainitaan Kalvola. Tämä Johannes voisi olla Thomas Hommanin eli Homénin poika ja kenties juuri Homén-suvun kantaisä. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa n:o 40 on prof. Yrjö Blomstedtin toimittamat Turun koulun teinirahaluettelot, jotka osaltaan korvaavat puuttuvat matrikkelitiedot isonvihan ajalta. Niissä esiintyy vuonna 1703 Johannes Thomae, joka oli saanut teiniraha-avustuksen Urjalasta, mutta myöskin Johannes Olai, teiniraha Akaalta. Koska Kalvolaa ei esiinny lainkaan teinirahaluetteloissa, ovat nämä pitäjät teinirahan maksajina lähinnä mahdolliset.
Kuka näistä kolmesta Hommoisesta sitten on Johan Homénin isä? Tutkimusta vaikeuttavat monet seikat. Johan Homénista ei kertaakaan mainita etunimen jälkeen isännimeä (patronyymiä), kuten yleensä oli tapana, vaikka sukunimeä käytettiinkin. Johan Homén opiskeli vuosina 1712-13 stipendillä Turun akatemiassa, mutta akatemian konsistorin pöytäkirjat vuosilta 1709-19 eivät kertaakaan mainitse Johan Homenin isän nimeä stipendiluetteloitten yhteydessä. Sensijaan niissä mainitaan hänen saaneen stipendin ilman keskustelua asiasta. Olisiko niin käynyt, jos hän olisi ollut mustalaisen poika? Jorma Vallinkoski on toimittanut luettelon Turun akatemian ylioppilaista 1640 - 1722/23 (moniste, Hki 1969), jossa Johan Homén esiintyy seuraavasti: Johannes (Olai) Homen (Tav.). "Olai" on siis epävarmana sulkumerkeissä. Johan Homenin yhteydessä kuitenkin aina esiintyy maininta siitä, että hän on hämäläinen (= "Tav."), joten varmasti hänen kotipaikkansa on jossain silloisen Hämeen läänin alueella.
Jos luotamme ruumissaarnan antamiin tietoihin Johan Homénin isästä, päädymme ilman muuta Kalvolan Keikkalan kylän Olof Hommoiseen, ratsutilalliseen, joka vuonna 1701 on merkitty rutiköyhäksi, "mycket fattig rusth. äger hvarken koo eller soo". Mistään ei kuitenkaan selviä, että hänellä olisi ollut koulussa Johan-niminen poika. Toisaalta, jotain arvoa olisi annettava ruumissaarnassakin esiintyvälle tiedolle, joka epäilemättä oli perimätiedosta lähtöisin.
Mustalainen Jeremias Hommosesta tiedämme, että hänellä varmasti oli Johan-niminen poika Turun koulussa sopivaan aikaan, ja että hän oli poikkeuksellisessa asemassa oleva mustalainen. Mutta miksei Jeremias olisi tarvittaessa käräjillä kertonut, että hänellä oli ollut hyvässä asemassa oleva poika? Johan Homén tosin vihittiin papiksi isonvihan aikana Tukholmassa, aikana, jolloin papeista kotimaassa oli huutava pula. Mutta olisiko syntyperältään tuntematon pappi, mustalaisen poika, saanut Euran kirkkoherran tyttären puolisokseen heti seurakuntaan tultuaan?
Jos oletamme, että Johan Homén on Kalvolan kirkkoherran apulaisen Thomas Pauli Hommanin eli Homénin poika, niin monet asiat saavat selityksensä. Ilmeisesti hänellä oli poika Turun koulussa. Ruumissaarnan tieto kalvolalaisesta talonpoikaisperusta saa selityksensä, Keikkalan kylän Hommoisen mainitseminen saattaa johtua siitä, että talo oli tuttu puheen pitäjälle tai jollekin sukulaisista. Keikkalan kylän Hommoinen oli vielä suuri, itsenäinen tila vuonna 1840, kun taas Kutisten kylän Hommoinen alkoi menettää merkitystään Kutisten kartanon sulatettua useita kylän taloja itseensä, ja Hommoinen menetti itsenäisyytensä 1800-luvun loppupuolella.
Kun oli kysymyksessä stipendin saaminen Turun akatemiassa, niin lienee köyhän ratsutilallisen poika ollut kutakuinkin samassa asemassa kuin köyhän papinlesken poika. Ehkä kuitenkin papin pojalla olisi ollut jonkin verran parempi mahdollisuus opintojensa jatkamiseen. Kenties papin pojan henkiset voimavarat paremmin olisivat kestäneet isonvihan vaikeat ajat. Sen ajan vaikeuksiin varmaankin sortui mustalaisen pojan opintie.
Ehdottoman varmaa tietoa Johan Homénin isästä tuskin koskaan löytyy. Tällaisissa tapauksissa ovat tuomiokirjat perinnönjakojuttuineen ja mahdollisine perintöriitojen selvittelyineen sukututkimuksen parhaita lähteitä. Sääksmäen tuomiokunnan tuomiokirjat ovat kuitenkin kokonaan palaneet siltä ajalta, jolta asiaan voisi saada selvyyttä. Samoin Euran käräjien pöytäkirjat Ala-Satakunnan tuomiokunnan alueelta ovat palaneet, joten Johan Homénin kuoleman jälkeiset mahdolliset perintöjutut ovat myöskin kadonneet.
Puuttuva tieto voi tosin vielä olla kätkössä jossain asiakirjassa, mistä se ei ole tutkijan silmään osunut, tai voi piiloutua jonkun tutkijan pöytälaatikkoon.
Referat
Om släkten Homéns ursprung. Släkten Homiéns stamfar Johan Homeen, vars patronymikon är okänt, var från Tavastland, blev student i Åbo 1710 och avled 1725 som kyrkoherde i Eura. De samtida uppgifterna stöder inte den i litteraturen gängse uppgiften att han var son till rusthållaren Olof Olofsson Hommoinen i Keikkala by, Kalvola. Hypotesen att Johan är den djäkne i Åbo Johannes Jeremiae, vars far 1709 sägs vara tattaren Jeremias Hommonen, verkar inte heller trolig i ljuset av de uppgifter som har kunnat framletas om Jeremias' familj.
Författaren framhåller en tredje möjlighet, att Johan Homeen var den Johannes Thomae Kalvolens. som 1700 inskrevs i Åbo katedralskola samt son till Thomas Pauli Homman eller Homén, sockenadjunkt i Kalvola från 1676 till sin död 1708. Denne härstammade från Hommonen i byn Kutinen i Kalvola och ägde Saviniemi enstaka hemman i samma socken. Hans änka Elisabet var utfattig efter mannens död. Inte heller för denna filiation har klara bevis stått att finna.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1977 hakemisto | Vuosikertahakemisto