[ Artikkelin loppu ]
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erään karjalaisen suvun, Pulli-suvun, esiintymistä Sortavalassa ja seurata suvun leviämisen alkuvaiheita. Kirjoittaja ei ole löytänyt aikaisemmista tutkimuksista mainintoja Pulli-nimen esiintymisestä Sortavalassa paitsi kaupungin historiateoksissa (Karttunen 1932, Kuujo ym. 1970) maininnan rankkuri (hungubben) Tuomas Pullista. Esim. Lopmeri (1947) luettelee paikan- ja talonnimiä Viroa myöten mutta ei mitään Sortavalasta, ja Nissilän nimistötutkimuksessa (1975) sanotaan: "Pulli(nen), Pulla, Pullo, sukuja Kannaksella".
Aineistona ovat olleet Sortavalan historiakirjat (syntyneet 1723-1735, 1755; vihityt 1723-1735, 1740-1744, 1755; kuolleet 1723-1746, 1755-), rippikirjat (lyhennetty: rpk) 1757 alkaen Otsoisten kymmeneksen rpk:t puuttuvat 1764-1790), Käkisalmen läänin maakirjat 1638-1651, henkikirjat 1681-1696 ja 1722, verorevisiokirjat (lyhennetty: vrk) 1727, 1754 ja 1764, tuomiokirjat 1638-1710 (Sortavalan osalta puutteelliset etenkin 1650-1680), Sortavalan kaupungin raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1673-1706, Sortavalan maarekisteri (1857-) ja maanmittauskartat 1830-luvulta.
Näistä asiakirjoista on pyritty poimimaan tiedot kaikista Pulli-nimisistä 1600- ja 1700-luvulta, osittain myös 1800-luvulta. Käräjäasioita selostetaan vain milloin se on henkilöiden identifioinnin kannalta katsottu tarpeelliseksi. Asiat näyttävät olleen sen ajan rutiinijuttuja. - Nimi esiintyy Sortavalassa aina tässä lyhyessä muodossa paitsi vrk:ssa 1764, jossa muoto Pullin(en) on selvästi kirjurin virhe.
Käkisalmen läänin asiakirjoissa nimi esiintyy ensimmäisen kerran v. 1646 (Nimiarkisto), jolloin Sortavalan pogostan maakirjassa on Riekkalan kylässä populina (tilattomana) seppä Pulli (Pulli Smedh).
Seuraavan kerran nimi tavataan Sortavalan kreivikunnan talvikäräjillä 1660, jolloin lautamiehen valansa vannoi mm. Antti Tuomaanpoika Pulli. Hänet mainitaan tässä pöytäkirjassa vielä kahdesti. Ensin käsiteltäessä kreivikunnan tilanhoitajan Herleek Jönssonin (Törne) lesken luetteloa hevosista ja nuoresta karjasta, joita tilanhoitaja oli toimittanut talonpoikien ruokittaviksi. Antti oli saanut lehmän, jonka ruotsalainen sotaväki oli kuitenkin todistettavasti vienyt, joten Antti vapautettiin vastuusta. Toiseksi valitettiin kapteeni Per Anderssonista, joka luettelon mukaan oli vienyt useilta talonpojilta viljaa ym., mm. Antti Tuomaanp. Pullilta Otsoisten kylästä 3 tynnyriä ruista. Tapahtumat viittaavat ns. ruptuurisotaan 1656-1658.
Syyskäräjillä 1667 oli lautamiehenä mm. Antti Tuomaanpoika Loplansalmelta. Maakirjoista selviää, että Lopla(la)nsalmella, joka oli pieni Otsoisiin liittyvä kylä, oli 1644-1651 talollisena Antti Tuomaanpoika. Antti ja Konaika Pimenoff olivat tähän aikaan suurimmat veronmaksajat Loplansalmella, jossa em. vuosina oli 5-6 tilaa. Antilla ja Konaikalla oli 5 arvioruplan tilat v. 1644 (vastaavasti 7 ja 12, v. 1651), kun muilla asukkailla oli 1-2 (2-4) arvioruplan tilat. Ilmeisesti kysymyksessä on kaikissa em. tapauksissa sama Antti Tuomaanpoika Pulli, Otsoisissa jo ennen ruptuurisodan aikaa. Etu- ja isännimi osoittavat, että hän oli luterilainen ja siten lännestä päin muuttanut.
Muuttoliikkeestä Käkisalmen lääniin ei ole tarkkoja asiakirjatietoja. "Se oli kuin virta, joka tuli jostain Jääsken suunnasta Tiuralan pitäjän läpi Kurkijoelle ja Jaakkimaan ja siitäkin edelleen pohjoista kohti." (Kuujo ym. 1958). Lähin pitäjä, jossa Pulli-nimi esiintyy, on Jääski; siellä oli jo v:n 1543 maakirjan mukaan Pullilan kylä ja siinä kaksi taloa, Pullinen ja Jaatinen (Ylönen 1957). Voidaan olettaa, että Sortavalan Pulli-suvun kantaisä olisi lähtöisin Jääskestä.
Sortavalan kaupungin raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa 1678-1681 mainitaan porvari Antti Pulli, mm. kolmasti raadin jäsenenä. Kaupungin asukasluettelosta selviää, että Antti kuoli v. 1681, ja raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 1684 nähdään, että hänen leskensä oli avioitunut Paavo Marttisen kanssa. Sortavalan henkikirjoissa 1681-1696 esiintyvät kruununtalonpoikina Otsoisten kylässä seuraavat:
Yrjö Pulli 1681-1696. Hänet mainitaan myös Sortavalan hovissa työskennelleiden talonpoikien luettelossa 1682 ja syyskäräjillä 1696.
Pärttyli Pulli 1682-1689 ja 1691-1696 (populina 1681). V. 1685 hänet on merkitty rutiköyhäksi. Hänet mainitaan syyskäräjillä 1696 ja talvikäräjillä 1701, hänen vaimonsa Kaisa Eerikintytär ja tyttärensä syyskäräjillä 1695.
Pekka Pulli 1681-1683. Rästiluettelon 1689 mukaan Pekka Pulli oli karannut Otsoisista joitakin vuosia aikaisemmin (numero on epäselvä). Sortavalan kaupungin asukasluetteloon on v. 1685 merkitty "vasta kaupunkiin tullut" populi Pekka Pulli, joka ilmeisesti on sama henkilö. Raastuvanoikeudessa hänet mainitaan kolmasti: 1687, 1689 ja 1693.
Paavo Tuomaanpoika Pulli 1694-1696. Hänestä ei ole mitään muuta tietoa.
Tuomas Pulli 1682 ja 1689-1696. Katkosta huolimatta on kysymyksessä todennäköisesti sama henkilö, sillä rästiluettelosta 1689 ilmenee, että Tuomaalla oli maksamattomia rästejä ainakin vuosilta 1684-1685. Talvikäräjillä mainitaan 1697 kirkkoväärti Tuomas Pullin poika Antti ja 1701 Tuomas Pulli. Sortavalan raastuvanoikeuden pöytäkirjassa 29.4.1696 kerrotaan, että "hungubben" Tuomas Pulli oli koettanut vetää Simo Heikinpojan lesken nuoremman tyttären pois kirkonpenkistä, johon tämä oli kuitenkin ehtinyt livahtaa. Muita tietoja hänestä ei kaupungin asiakirjoista löydy, joten näyttäisi luontevalta, että tässä olisi ollut kirkkoväärti Tuomas Otsoisista virkaansa hoitamassa. Kun rankkuri kuitenkin oli kaupungin puhtaanapitolaitoksen virkamies, lienee varmempaa olettaa, että rankkuri Tuomas oli porvari Antti Pullin poika.
Pellotsalossa on kruununtalonpoikana 1682-1696, Tuomas Pulli ja populina 1694-1695 Yrjö Pulli, joka jälkimmäisenä vuonna oli rutiköyhä.
1600-luvun asiakirjoissa mainittujen Pullien sukulaisuuden selvittämistä vaikeuttaa se, että isännimiä esiintyy vain poikkeuksellisesti ja että henki- ja maakirjat puuttuvat vuosilta 1652-1680 sekä 1697-1721. Kootuista tiedonsirpaleista voidaan tosin tehdä johtopäätöksiä ja puhua todennäköisyyksistä. Varmana voitaneen kuitenkin pitää, että he ovat samaa sukua.
Kirjoituksen lopussa ovat taulut kolmesta sukuhaarasta, joita tässä nimitetään Otsoisten A- ja B-suvuksi sekä Haavuksen (H-) suvuksi ja joista myöhemmät Sortavalan Pullit polveutuvat. - Tauluista puuttuu neljä naimisissa olevaa Pulli-sukuista naista, jotka esiintyvät kirkonkirjoissa 1700-luvun alkupuolella, mutta joiden sukulaisuussuhteista ei viitteitä ole löytynyt.
Seuraavassa pyritään selvittelemään 1600-luvun Pullien yhteyksiä A- ja B-sukuihin. Olettamuksia sukulaisuussuhteista voidaan tehdä ensinnäkin etunimien perusteella. Tunnettu vanha tapahan oli, että vanhimmat lapset saivat isovanhempiensa etunimet. Kun on laskettu tauluissa esiintyvät ja vielä seuraavan polven etunimet, on käynyt selville, että isänisän nimi on melkein 90-prosenttisesti siirtynyt pojanpojille, useimmiten vanhimmille.
Näin ollen näyttäisi varsin mahdolliselta, että lautamies Antti Tuomaanpojan poikia olisivat kirkkoväärti Tuomas Otsoisista ja kaupungin porvari (kauppias) Antti. Nämä etunimet sekä Yrjö toistuvat A-suvussa ainakin viime vuosisadan lopulle asti.
Toinen peruste on asuinpaikan sijainti. Antti Tuomaanpoika asui Lopla(la)nsalmella, joka Sortavalan pogostan kartassa v. 1648 (Karttunen 1932) sijaitsi Otsoisten (Otson) lahden pohjoisrannalla lähellä salmea, jonka nimi myöhemmin on Rötsön (Rösön) salmi. Tämä tila näyttäisi henkikirjoista 1681-1696 päätellen kuuluneen Yrjö Pullille, joka pysyy luettelossa samalla sijalla riippumatta siitä, onko Otsoisten kylää käsitelty yhtenä yksikkönä tai pienempiin kyliin jaoteltuna. Voitaisiin olettaa, että Yrjö on Tuomas Antinpojan vanhin eloon jäänyt poika (nimi äidinisän mukaan?), jolta tila olisi siirtynyt nuoremmalle veljelle Tuomaalle ja aikanaan tämän pojalle Antille (taulu 1 A).
Vv. 1836-1838 laadituista maanmittauskartoista (XIV karttaosa) käy selville, että Otsoisten n:o 16 ilmeisesti sijaitsee muinaisen Loplansalmen paikkeilla lähellä Rötsön salmea, joskin sillä on tällöin maita lahden etelärannalla ja muuallakin Otsoisten kymmeneksen alueella. Sortavalan tilojen maarekisterinumerot esiintyvät ensimmäisen kerran vrk:ssa 1764. N:o 16 vastaa tällöin rpk:ssa 1757 -1763 numeroita 53 ja 54. Maarekisterissä 1857 on n:on 16 nimenä Suntionmäki (Sontiinmäki), joka selittyisi Tuomas Pullin toiminnasta kirkkoväärtinä, samoin peltokappaleen nimi 'Sakastinkolkka' (Nimiarkisto), joka isojakokirjassa (1857) on kirjoitettu 'Sokastenkolkanpelto'. N:osta 16 lohkottujen tilojen omistajat olivat vielä ennen sotia suurimmalta osalta A-suvun jälkeläisiä.
Vastaavasti etunimien perusteella voitaisiin päätellä, että Pekka ja Pärttyli kuuluvat samaan sukuhaaraan (B-suku), mutta asiakirjoista ei selviä, olivatko he veljeksiä ja kuka oli heidän isänsä vai olivatko he isä ja poika. Pärttylin jälkeläiset joka tapauksessa asuivat Otsoisten n:ossa 17, joka vastaa rpk:ssa 1757-1763 numeroita 50 ja 52 ja jonka nimi maarekisterissä on Pärtynlahti. Em. maanmittauskartassa n:o 17 sijaitsee n:on 16 vieressä ja silläkin on maita lahden etelärannalla, jossa on myös Pärtynlahti-niminen lahdelma.
Täysin avoimiksi jäävät tässä kysymykset, mitä sukua Riekkalan seppä Pulli (v:lta 1646) sekä Pellotsalon Tuomas ja populi Yrjö olivat Otsoisten Pulleille ja toisilleen. Sensijaan Paavo Tuomaanpoika (1694-1696) on otaksuttavasti kirkkoväärti Tuomaan poika. - Pulli-nimeä ei enää 1700-luvun puolella esiinny sen enempää Riekkalassa kuin Pellotsalossakaan, ei myöskään Sortavalan kaupungissa.
Kysymykseksi jää myös, onko rpk:ssa 1757-1763 mainituilla talojen numeroilla (50, 52, 53 ja 54) yhteyttä v:n 1682 henkikirjassa peräkkäin mainittuihin neljään kruununtalonpoikaan (Tuomas, Pekka Yrjö ja Pärttyli), vaikka kolmea heistä (Tuomas, Pekka, Pärttyli), ei seuraavana vuosina luetellakaan aina samassa järjestyksessä eikä aika ajoin mainita lainkaan.
Suvun "alkukoti" tai ainakin keskeinen asuinpaikka näyttää olleen Otsoisten kylä. Oletettavasti Haavuksenkin suku on lähtöisin Otsoisista ja siirtynyt 1720-luvun alussa saarelleen, josta poikia ja pojanpoikia muutti 1750-luvulta lähtien pääasiassa kauemmas Sortavalan saaristoon. Mantereen puolella muuttoliike oli sangen vähäistä koko 1700-luvun ajan; ensimmäinen muutto Otsoisista tapahtui 1750-luvulla Rautalahteen, seuraavat todennäköisesti vasta 20-30 vuotta myöhemmin.
Sortavalan maalaiskunnan Muistojenkirjassa (1954) luetellaan eri kylien talot ja viimeisten asukkaiden nimet. Otsoisissa oli 16 Pullia, Rautalahden suunnassa 8, Niemisissä 2, Sammatsaaressa 2, Haavuksessa 6; kaikki nämä kylät kuuluivat aikanaan Otsoisten kymmenekseen. Lisäksi Airanteella oli 5 Pullia ja muutamassa muussa kylässä yksi tai kaksi. Maarekisteri- ja rippikirjatietojen vertailu osoittaa, että saman suvun jäsenet vielä ennen viime sotia runsaslukuisina kansoittivat niitä tienoita, joille heidän esivanhempansa olivat asettuneet asumaan ainakin 300 vuotta aikaisemmin.
Mainittakoon lopuksi eräiden tutkimuksessa esiintyvien kylien sijainti: Otsoinen n. 15 km Sortavalan kaupungista etelään vanhan Viipurin maantien varrella, Rautalahti ja Nieminen Otsoisten eteläpuolella, Haavuksen saari Otsoisten ja Riekkalan saaren välillä, Riekkalan kylä samannimisessä saaressa kaupungin edustalla, Pellotsalo Sortavalan saariston itäisin saari, Sammatsaari Otsoisten edustalla ja Airanteen kylä kaupungin naapurissa.
Otsoisten A-suku
A- ja B-tauluissa syntymä- ja kuolinpaikka Otsoinen, vihkimäpaikka Sortavala, ellei muuta mainita.
Tämä sukuhaara näyttää jokseenkin varmasti polveutuvan Antti Tuomaanpoika Pullista (asiakirjoissa 1644-1667) ja hänen pojastaan Tuomaasta (1682-1701).
Taulu A 1.
Antti Tuomaanpoika Pulli. Talollinen, elossa 1731. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran tuomiokirjoissa 1694 ja 1697. Henkikirjassa 1722 ei sukunimeä, mutta vrk:ssa 1727 nimi on Antti Pulli. Henkikirjassa ikä 72 v, mikä lienee todellista korkeampi. - Puoliso Helena (Elina) Rusintytär, elossa 1731. Henkikirjassa ikä 44 v. Iästä päätellen saattaa olla toinen vaimo. Osa alla mainituista lapsista voisi olla ensimmäisestä avioliitosta.
Lapsia:
Yrjö, s. 1693?, Taulu A 2.
Matti, s. 1694?. Taulu A 3.
Antti, s. 16~96?. Taulu A 4.
Maria, k. 17.12.1732 Hakalassa. - Puoliso ennen 1724 Paavo Lamber Hakalasta. (Asiakirjoissa tämä nimi kirjoitetaan myös Lambert, joka on alkuperäinen muoto, ja Lamberg, joka on myöhemmin yleistynyt muoto).
Kaarina, s. 1711?, k. 1743 Jaakkimassa. - Puoliso 4.2.1728 Yrjö Matinpoika Jääskeläinen Jaakkiman Rukolasta.
Taulu A 2.
Yrjö Antinpoika Pulli (isä: taulu A 1), s. 1693?, k. 24.4.1768. Vrk:ssa 1754 talollinen veljensä Matin (taulu A 3) kanssa; rpk:ssa 1757-1763 n:ossa 53. Verotuslautakunnan jäsen ja kuudennusmies vrk:ssa 1754. - Puoliso 1) 1723? Kaarina Lambert, k. 1737?; 2) 1738? Riitta Kinanen Airanteelta, s. 1707 t. 1715?, k. 22.12.1775 Airanteella.
Lapsia:
1. Lapsi, s. 22.3.1724. Ei muita tietoja.
1. Yrjö, s. 28.3.1725, k. 10.4.1726.
1. Maria, s. 26.2.1727. Ei muita tietoja.
1. Kirsti, s. 14.8.1729; luultavasti Riitta, k. 12.5.1731 (2 v).
1. Antti, s. 22.3.1732, k. 15.6.1765. Mainitaan vrk:ssa 1754. - Puoliso 1752? Anna Pylkkönen, s. 1739?, k. 26.8.1801 Lahdenkylässä. - Heidän poikansa Juho muutti Lahdenkylään ennen v. 1791.
1. Niilo, s. 29.5.1734, k. 30.8.1760. - Puoliso 25.2.1756 Liisa Mikontytär Lamber Putsinlahdesta, jonka 2. puoliso 14.2. 1763 Olli Ollikainen. Tämä on ensimmäinen tieto Pulli-sukuisten välisestä avioliitosta; Liisan äiti oli Judit Pulli (taulu H 1). Seuraavat Pullisukuisten avioliitot solmitaan vasta v. 1791.
2. Yrjö, s. 1739?, k. 12.9.1805. Talollinen, vrk:ssa 1764 n:ossa 16. - Puoliso 9. 4. 1767 Katri Antintytär Tiainen Otsoisista, s. 1742?, k. 3.11.1802.
2. Helena, s. 1740?, k. 8.5.1788 Melloisissa. - Puoliso 1.11.1771 Juho Juhonpoika Rinkinen Melloisista.
2. Tuomas, s. 1744?, k. 5.2.1810. Talollinen. - Puoliso 13.10.1773 Jaakkimassa Maria Kiukkonen Jaakkiman Miklistä, s. 1747?, k. 29.1.1820.
2. Matti, s. 1748?, k. 21.1.1810. Talollinen. - Puoliso 28.5.1777 Anna Paavontytär Kukko Kasinlahdesta, s. 12.1.1758 Riekkalassa, k. 8.4.1809.
Taulu A 3.
Matti Antinpoika Pulli (isä: taulu A 1), s. 1694?, elossa 1754. Henkikirjassa 1722 ikä 28 v. Vrk:ssa 1754 talollisena veljensä Yrjön (taulu A 2) kanssa. - Puoliso 1) 1715? Anna Juhontytär Roiha (Kiila?), s. 1697?, k. 13.11.1732; 2) 11.1. 1733 Maria Ollintytär Lamber Hakalasta, s. 1709?, k. 4.9.1777.
Lapsia:
1. Antti, s. 1716? Henkikirjassa 1722 Antin ikä 6 v. - Puoliso 30.11.1740 Jaakkimassa Kaarina Simontytär Jääskeläinen Jaakkiman Rukolasta. Antti on todennäköisesti kuollut pian tämän jälkeen, koska hänestä ei ole muita tietoja ja koska v. 1742? syntynyt poika on kastettu Antiksi. Antti Lajusen leski, Kaarina Simontytär Jääskeläinen, joka vihittiin 1.3. 1758 Antti Eerikinpoika Iäksen kanssa ja kuoli 63-vuotiaana 13.9.1789, on ilmeisesti Antti Matinpojan leski.
1. Juho, k. 1.11.1729 (yli 9 v., putosi jään alle).
1. Elina, k. 5.5.1726 (4 v. 5 kk.)
1. Tuomas, k. 24.4.1726 (1 v. 1 kk.)
1. Taneli, s. 16.2.1727, k. 8.7.1785. Mainitaan vrk:ssa 1754. Rpk:ssa 1757-1763 talollinen n:ossa 54; vrk:ssa 1764 n:ossa 16 neljän veljensä kanssa. - Puoliso 1753? Riitta Pelli, s. 1732?, k. 13.12.1815.
1. Yrjö, s. 8.9.1729, k. 30.7.1793. Talollinen. - Puoliso 3.6.1756 Liisa Pekantytär Pulkkanen Soukanrannasta, s. 1735?, k. 12.4.1810.
2. Olli, s. 1.3.1735, k. 28.8.1803. Talollinen. - Puoliso 1) 7 2.1770 Liisa Jaakontytär Pitkänen Pitkäsenlahdesta, s. 1750?, k. 30.12.1781; 2) 5 6.1782 Helena Salomonintytär Pesu (Juho Pullin leski, taulu B 2) Otsoisista, s. 1726 t. 1736?, k. 4.8.1789.
2. Antti, s. 1742?, k. 19.10.1815. Talollinen. Naimaton.
2. Maria, s. 1743?. - Puoliso 25.5.1777 Heikki Antinpoika Tenka Ihakselasta. Maria on ehkä pitäjänvaivainen Maria Pulli, joka kuoli 84-vuotiaana Tuokslahdessa 15.2.1827.
2. Jaakko, s. 1749?, k. 14.8.1790. - Puoliso 22.9.1773 Jaakkimassa Regina Kaljunen Jaakkiman Reuskulasta, s. 1750?, k. 23.1.1803.
2. Juho, s. 1750?, k. 31.8.1818. Talollinen. Naimaton.
Taulu A 4.
Antti Antinpoika Pulli (isä: taulu A 1), s. 1696?, k. 10.4.1760 Rautalahdessa. Talollinen. Muuttanut Rautalahteen ilmeisesti ennen v. 1754. - Puoliso 29.3.1725 Regina Tahvontytär Paavilainen Telkinniemestä, s. 1693?, k. 26.1.1781 Rautalahdessa. (Reginan syntymävuosi on selvästi väärä, kun verrataan sitä lasten syntymävuosiin).
Lapsia:
Tahvo, s. 26.7.1727, k. 19.11.1803 Rautalahdessa. Talollinen. Vrk:ssa 1754 Rautalahdessa Paavo Lehikoisen tilalla veljensä Tuomaan kanssa ja 1764 n:ossa 4 veljensä Valentinin kanssa. - Puoliso 1750? Beata Saikkonen, s. 1728?, k. 13.9.1804 Rautalahdessa.
Elina, s. 19.2.1730. Ei muita tietoja.
Tuomas, s. 28.2.1732, k. 3.1.1790 Rautalahdessa. Talollinen. Vrk:ssa 1754 veljensä Tahvon kanssa Rautalahdessa Paavo Lehikoisen tilalla, jolla hän v. 1764 on yksinään (n:o 3). - Puoliso 20.12.1758 Katri Juhontytär Arponen Otsoisista, s. 1739?, k. 9.8.1803 Rautalahdessa.
Valentin, s. 1735?, k. 25.7.1806 Niemisen kylässä. Talollinen. Muuttanut Rautalahdesta Niemisiin ilmeisesti ennen 1773. - Puoliso 10.6.1761 Katri Jaakontytär Pulkkinen Soukanrannasta, s. 1736?, k. 21.8.1796 Niemisissä.
Matti, s. 1745?, k. 27.2.1817 Rautalahdessa. Talollinen. Puoliso 1) 13.5.1767 Anna Benjamintytär Siitonen Helylästä, s. 1748?, k. 30.3.1778 Rautalahdessa; 2) 10.2.1779 Anna Antintytär Tynkkynen Tuokslahdesta, s. 1754?, k. 26.3. 1784 Otsoisissa.
Yrjö, s. 1748?, k. todennäköisesti ennen 1791. - Puoliso 28.5.1778 Eeva Laurintytär Jaatinen (Juho Revon leski) Melloisista. - Heidän poikansa Antti muutti Airanteelle, todennäköisesti v. 1804.
Otsoisten B-suku
Sukuhaaran ensimmäinen varma edustaja on Pärttyli Pulli (asiakirjoissa 1681-1701).
Taulu B 1.
Pekka Pärttylinpoika Pulli. Talollinen. Henkikirjassa 1722 ilman sukunimeä, ikä 50 v. Todennäköisesti hän on marraskuussa 1727 kuollut Pekka Pulli, jonka ikää ei mainita. - Puoliso Liisa Sipintytär, ikä 41 v. henkikirjassa.
Lapsia:
Pärttyli, s. 1705 tienoilla?. Taulu B 2.
Juho, s. 1712?. Taulu B 3.
Valpuri, s. 1713?, k. 12.5.1756. - Puoliso 7.12.1728 Matti Heikinpoika Repo Rautalahdesta.
Kuolleitten luettelossa mainitaan Pekka Pullin tytär, k. 6.7.1733; ei etunimeä eikä ikää. Hän saattaisi olla myös populi Pekka Pullin tytär 1600-Iuvun lopulta.
Taulu B 2.
Pärttyli Pekanpoika Pulli (isä: taulu B 1), s. 1705 tienoilla?, elossa 1746?. Vrk:ssa 1727 talollisena Otsoisissa. - Puoliso joulukuussa 1726 Jaakkimassa Liisa Pekantytär Kupiainen Jaakkiman Reuskulasta, s. 1699?, k. 5.5.1789.
Lapsia:
Pekka, s. 15.10.1727, k. 7.6.1728.
Juho, s. 24.12.1728, k. 9.12.1778. Vrk:ssa 1754 talollinen Otsoisissa. Rpk:ssa 1757-1763 mainitaan Juhon (n:ossa 52) olevan kerjuulla. Hän lienee se veli Juho, jonka vrk:ssa 1764 (n:o 17) sanotaan lähteneen nälän takia "til Wuoles Sokn". - Puoliso ennen 1755 Helena Salomonintytär Pesu, jonka 2. puoliso Olli Matinpoika Pulli (taulu A 3).
Liisa, s. 28. 4. 1730. Ei muita tietoja.
Valpuri, s. 10. 3. 1732. Ei muita tietoja.
Kaarina, s. 9. 2. 1734. Ei muita tietoja.
Antti, s. 1742?, k. 24.12.1797. Vrk:ssa 1764 talollisena n:ossa 17. - Puoliso 1) 9.4.1767 Katri Klemetintytär Sihvonen Niemisistä, k. 1768?; 2) 26.4.1769 Agneta Antintytär Tenka Ihakselasta, s. 1750?, k. 13.4.1828.
Anna, s. 1743?, k. 26.4.1785 Hietasissa. - Puoliso 26.12.1762 Juho Antinpoika Poutiainen Hietasista.
Matti, s. 1746?, k. 6.5.1790. Talollinen. - Puoliso 25.1.1769 Inkeri Samulintytär Saikkonen Otsoisista, s. 1750 k. 18.4.1810.
Taulu B 3.
Juho Pekanpoika Pulli (isä: taulu B 1), s. 1712?, k. 2.3.1759. Vrk:ssa 1754 osakkaana veljenpoikansa Juho Pärttylinpojan tilalla, rpk:ssa 1757-1763 n:ossa 50. - Puoliso 1.11.1733 Anna Ollintytär Tiainen Otsoisista, s. 1715?, k. 13.8.1771.
Lapsia:
Olli, s. 1742?, k. 6.9.1801 Kiimamäellä. Vrk:ssa 1764 Otsoisten n:ossa 17. Muuttanut Tuoksjärvelle ilmeisesti n. 1779 ja ennen 1791 Kiimamäelle, jossa oli talollisena. - Puoliso 1760? Liisa Ropponen, todennäköisesti Jaakkimasta, s. 1746?, k. 18.1.1800 Kiimamäellä.
Juho, s. 1744?, k. 3. 1. 1780. - Puoliso 8. 10. 1770 Liisa Antintytär Tenka Ihakselasta, s. 1749?, jonka 2. puoliso Pekka Kolmonen.
Antti, s. 1746?, k. 24.12.1815 ("kerjäläinen, leski"). - Puoliso 1) 6.10.1773 Jaakkimassa Kerttu Mustonen Jaakkiman Reuskulasta, s. 1745?, k. 8.3.1775; 2) 25.10.1775 Anna Antintytär Werman Pulkkisenmäeltä, s. 1756?, k. 16.5.1788 Sammatsaaressa.
Taneli, s. 1751?, k. 25.3.1791 Niemisissä. Muuttanut ilmeisesti 1780-luvulla Niemisiin. - Puoliso 26.2.1777 Beata Abrahamintytär Kaksonen Niemisistä, jonka 2. puoliso 19. 9.1792 Olli Tikka.
Liisa, k. 15.5.1767 (13 v.).
Haavuksen suku
Syntymä- ja kuolinpaikka Haavus, vihkimäpaikka Sortavala, jos ei muuta mainita.
Taulu H 1.
Tuomas Pulli. Henkikirjassa mainitaan v. 1722 Otsoisissa Tuomas Tuomaanpoika ilman sukunimeä, 48 v., ja vaimo Maria, 46 v. Vrk:ssa 1727 on Haavuksen saaren ainoana asukkaana Tuomas Pulli, kun taas Otsoisissa ei tätä nimeä esiinny. Kysymyksessä näyttäisi olevan sama henkilö, joka voisi olla Otsoisten Antti Tuomaanpojan (taulu A 1) veli(puoli?). Tuomas Pulli on asunut Haavuksessa jo ennen kesäkuuta 1723.
Lapsia:
Tuomas, s. 1693?. Taulu H 2.
Judit, s. 1697?, k. 9.2.1767 Putsinlahdessa. - Puoliso ennen 1723 Mikko Lambert Putsinlahdesta.
Kirsti s. 1700?, k. 11.6.1783 Soukanrannassa. - Puoliso 4. 6.1723 Antti Pulkkinen Tulolasta.
Samuli, s. 1705?. Taulu H 3.
Jaakko, s. 1712?. Taulu H 4.
Taneli. Taulu H 5.
Taulu H 2.
Tuomas Tuomaanpoika Pulli (isä: taulu H 1), s. 1693?, k. 23.5.1763. Vrk:ssa 1754 mainitaan, että hän oli Tuomas Pullin vanhin poika ja viljeli isänsä tilalla torppaa, mistä häntä verotettiin. Vrk:ssa 1764 osakkaana Haavuksen n:ossa 1. (Maarekisterissä 1857 n:on 1 nimi on Haavussaari). - Puoliso (mahdollisesti toinen) joulukuussa 1723 Maria Yrjöntytär Pitkänen Kuokkaniemestä, s. 1706?, k. 4.2.1756.
Lapsia:
Yrjö, s. 26.4.1724, elossa 1763?. - Puoliso Valpuri Antintytär Lamber Hakalasta, s. 4.5.1727, elossa 1763?. Rpk:ssa 1757-1763 mainitaan vain, että pariskunnalla oli 3 poikaa ja 1 tytär (Maria s. 27.8.1757). Heidän poikiaan ovat ilmeisesti Pekka, joka v. 1776 on Honkakylässä ja sen jälkeen Harlussa, sekä Tuomas, joka ainakin 1774-1777 on Läskelässä, mutta 1780-luvun alussa jälleen Haavuksessa.
Anna, s. 18.5.1728, k. 13.9.1731.
Tuomas. 4.2.1731, k. 28.5.1800 Sammatsaaressa. Talollinen. Muutti Sammatsaareen avioliiton solmittuaan. - Puoliso 23.7.1769 Eeva Villi (Matti Paavilaisen leski) Sammatsaaresta, s. 1735?, k. 6.1.1812 Sammatsaaressa. Heidän poikansa Juho päätyi uudisraivaajaksi Haapalammelle eli Saavaihin ja Pekka sotamieheksi v. 1806.
Antti, s. 1742?, k. 17.7.1764 Pietarissa, jossa oli renkinä. - Naimaton.
Taulu H 3.
Samuli Tuomaanpoika Pulli (isä: taulu H 1), s. 1705?, k. 12.8.1777. Talollinen. Vrk:ssa 1754 Haavuksessa veljiensä Jaakon ja Tanelin kanssa, 1764 poikansa Matin kanssa. - Puoliso 1731? Kaarina Tynkkiynen, s. 1713?, k. 9.1.1768.
Lapsia:
Samuli, s. 23.5.1732, k. 19.7.1801 Leppäselässä. Muutti avioiduttuaan Soukanrantaan ja 1773-1790 välillä Ruskealan Leppäselkään, jossa oli talollisena. - Puoliso 2.4.1757 Katri Juhontytär Lamber (Simo Pohjalaisen leski) Soukanrannasta, s. 22. 2. 1727 Putsinlahdessa, k. 1.9.1803 Leppäselässä.
Poika, s. 24. 5. 1734. Ei muita tietoja.
Anna, s. 1735-1740 välillä, k. 10.1.1811. - Puoliso 8.2.1758 Paavo Kasperinpoika Häkkinen Ruskealasta.
Juho, s. 1743?, k. 24.12.1813. Talollinen. - Puoliso 1) 1.3.1769 Regina Pekantytär Peuhkurinen Lahdenkylästä, s. 1747?, k. 19.1.1797; 2) 17.5.1798 Maria Pitkänen Haavuksesta.
Taneli, s. 1746?, k. 4.6.1819. Talollinen. - Puoliso 27.12.1781 Katri Heikintytär Nuikka Otsoisista, s. 1756?, k. 7.3. 1815.
Matti, s. 1748?, k. 10.9.1808. Vrk:ssa 1764 Matti on setiensä Jaakon ja Tanelin osuuksilla Haavuksen n:ossa 1, rpk:ssa 1791-1809 loinen. - Puoliso 1) 19.12.1770 Anna Ollintytär Happonen Tuokslahdesta, s. 1749?, k. 7.6.1789; 2) 23.7.1792 Liisa Poutiainen (Heikki Kuurneen leski) Hietasista. Liisan kolmas puoliso 20.4.1810 Kalle Lätti.
Katri, k. 25. 6. 1765 (14 v.).
Taulu H 4.
Jaakko Tuomaanpoika Pulli, (isä: taulu H 1), s. 1712?, k. 5.1.1782 Putsinlahdessa. Vrk:ssa 1754 veljiensä Samulin ja Tanelin kanssa Haavuksessa, vrk:ssa 1764 Riekkalan saaren Ihakselassa, josta hän on v:n 1769 jälkeen muuttanut Tulolan saareen ja siellä asunut Putsinlahdessa ja Soukanrannassa. - Puoliso 25.3.1738 Jaakkimassa Kirsti Matintytär Tapanainen Jaakkiman Reuskulasta, s. 1716?, k. 5.5.1776 Soukanrannassa.
Lapsia:
Jaakko, s. 1743?, k. 17.5.1824 Pienessä Tulolassa. V:n 1791 jälkeen asunut ainakin Soukanrannassa ja loisena Putsinlahdessa, ehkä jonkin aikaa Rautalahdessa; rpk:ssa 1809-1821 yhtiömiehenä Pienessä Tulolassa. - Puoliso 28. 12.1794 Inkeri Lambert Otsoisista. Avioero 1805 (Sortavalan tuomiokunnan pöytäkirja 22.3.1804 ja Viipurin konsistorin ptk. 10.1.1805).
Katri, s. 1745?, k. 9.1.1770 Sammatsaaressa. - Puoliso 8. 2. 1769. Kustaa Matinpoika Piiparinen Sammatsaaresta.
Antti, s. 3.2.1756, k. 23.1.1826 Soukanrannassa. Loinen. Naimaton.
Juho, s. 29.10.1758, k. 22.7.1823 Soukanrannassa. Loinen. Muuttanut avioiduttuaan Putsinlahteen. - Puoliso 3.2.1790 Katri Paavontytär Lamber (Pekka Kuokkasen leski) Putsinlahdesta, s. 1753?, k. 5.2.1805 Putsinlahdessa.
Taulu H 5.
Taneli Tuomaanpoika Pulli (isä: taulu H 1), k. 1766/1770. Vrk:ssa 1754 veljiensä Samulin ja Jaakon kanssa Haavuksessa, 1764 Riekkalan saaren Ihakselassa, jossa hän oli ainakin jo v. 1763. - Puoliso 1750? Kaarina Vanninen, s. 1732?, jonka 2. puoliso 5.6.1771 Antti Uimonen Uijalanrannasta.
Lapsia:
Maria, s. 1751?, k. 8.1.1803 Pienessä Tulolassa. - Puoliso 25.5.1774 Pekka Paavonpoika Hyvönen Pienestä Tulolasta.
Kaarina, k. 28.10.1765 Ihakselassa (12 v.).
Judit, s. 27.3.1756, k. 10.5.1765 Ihakselassa.
Regina, s. 1760?, k. 7.4.1822 Karmalassa. - Puoliso 28.12.1777 Tahvo Heikinpoika Karvonen Karmalasta.
Matti, s. 4.3.1763 Ihakselassa, k. siellä 19.5.1765.
Taneli, s. (kaks.) 14.4.1766 Ihakselassa, k. siellä 12.5.1767.
Anna, s. (kaks) 14.4.1766, k. Uijalanrannassa 1776?.
Kirjallisuutta
Kanervo, E.: Sortavalan seudun asutusmaantieteestä. Laatokan-Karjalan maakuntaliiton vuosikirja I, 1937
Karttunen, U.: Sortavalan kaupungin historia. Sortavala 1932
Kuujo, E.: Raja-Karjala Ruotsin vallan aikana. Joensuu 1963
Kuujo, E., Immonen, T., Puramo, E.: Kurkijoen kihlakunnan historia. Pieksämäki 1958
Kuujo, E., Tiainen, J., Karttunen, E.: Sortavalan kaupungin historia, Jyväskylä 1970
Lopmeri, J. A. (Meri, A,): Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. I, Helsinki 1943; II, Helsinki 1947
Nissilä, V.: Suomen Karjalan nimistö. Joensuu 1975
Saarela, K. A.: Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakunnan historia. Sortavala 1932
Sortavalan maalaiskunta. Muistojenkirja. Pieksämäki 1954
Suomen Nimiarkiston kokoelmat (A. Ylönen: Käkisalmen Karjalan kokoelmat ym.)
Ylönen, A.: Jääsken kihlakunnan historia I. Vuoteen 1700. Imatra 1957
Referat
Släkten Pulli från Sordavala. I Sordavala socken nämns 1646 Pulli Smedh och 1660-1667 nämndemannen Anders Tomasson Pulli från byn Lopla(la)nsalmi eller Otsoinen. Släkten har kanske invandrat från Jääskis, som är den närmaste ort, där namnet förekommer. Namnet bärs under 1600-talets sista decennier av flere personer i Sordavala, främst i Otsoinen. Av tre redovisade grenar på 1700-talet utgår en från Anders Tomasson Pulli i Otsoinen, som levde 1731 och troligen var sonson till nämndemannen på 1660-talet. En annan släktgren utgår från Bertil Pulli, som nämns i samma by 1681-1701, och en tredje från Tomas Pulli, som åtminstone från 1723 bodde i Haavus by. Sambandet mellan de tre grenarna kan inte klarläggas med säkerhet. Släkten fortlevde i Sordavala till andra världskriget.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1978 hakemisto | Vuosikertahakemisto