Monia Bergholmin Sukukirjassa julkaistuja selvityksiä on korjattu ja täydennetty paljonkin menneiden vuosikymmenien aikana, mutta Alopaeus-suvun kuva on muuttunut varsin vähän. Se perustuukin harvinaisen laajaan ja vanhaan sukuarkistoon. Tästäkin selvityksestä löytyy kuitenkin täydennettäviä kohtia. Esim. Albin Simolinin väitöskirjasta »Wiborgs stifts historia» ilmenee (s. 225), että Jääsken rovastilla Bartholdus Andreae Kettuniuksella (k. 1634) oli kahden Sukukirjassa mainitun pojan lisäksi kolme tytärtä: Brita Perttelintytär, jonka puoliso Johannes Thomae Lacmannus oli appensa jälkeen Jääsken kirkkoherrana 1634-50, Anna Perttelintytär, joka oli Säämingin kirkkoherran (1643-74) Samuel Olai Krogeruksen puoliso, ja Karin Pärttylintytär, naimisissa Juvan kirkkoherran (1647-54) Johannes Marci Heinriciuksen kanssa.
Heidän veljensä, Jääsken kappalaisen Magnus Bartholdi Kettuniuksen (k. 1666) neljästä pojasta on Sukukirjassa melko tarkat, joskin eräiden osalta lyhyet tiedot. Viidennestä veljestä Andersista Sukukirja sen sijaan tietää vain, että hän »rupesi sotamieheksi» ja että Ristiinassa 1730-luvulla elänyt sotakomissaari Gustaf Alopaeus oli hänen poikansa.
Avain tämän Andersin vaiheiden selvittämiseen löytyy Jääskessä 19-20.1.1680 pidettyjen käräjien pöytäkirjasta. Siellä mainitaan, että korpraali Anders Maununpoika Alopaeus oli mennyt uusiin naimisiin. Tämä ainoa kohta, jossa mainitaan hänen sukunimensä, kytkee usean kerran mainitun korpraali Anders Maununpojan Alopaeus-suvun jäseneksi. Andersin ensimmäinen vaimo jonka nimeä ei mainita tuomiokirjassa, oli Brita Yrjöntyttären tytär ja Britan poika, herra Georgius Johannis määrättiin valvomaan kuolleen sisarensa lapsen etuja pesänjaossa. Tietojen perusteella voidaan Andersin ensimmäinen vaimo tunnistaa Joutsenon ensimmäisen kirkkoherran Johannes Laurentii Herkepaeuksen tyttäreksi.
Jääsken käräjillä 30-31.7.1683 ilmoitetaan korpraali Anders Maununpoika kuolleeksi. Lisäksi ilmenee, että poika ensimmäisestä avioliitosta oli saanut kolmasosan pesästä v. 1680 ja että Andersin leski oli nimeltään Margareta Skalm. Hänet mainitaan Jully Ramsayn teoksessa »Frälsesläkter» kapteeni Anders Skalmin ja Anna Bångin tyttäreksi sekä toisessa aviossaan vääpeli Gustaf Bräutigamin vaimoksi. Heidän vihkimäpäivänsä v. 1687 ei kuitenkaan ole Ramsayn ilmoittama 20.8., vaan Jääsken vihittyjen kirjan mukaan 2.8. Jääsken kirkonkirjasta löytyy myös tieto 22.3.1682 kastetusta korpraali Anders Maununpojan Gustaf-nimisestä pojasta. Gustafin äiti oli siis Margareta Skalm, ensimmäisestä aviosta syntyneen pojan kohtaloista ei ole tietoja. Aschan-suvun kantaäiti, Margareta Alopaeus, jonka Bergholm arveli Andersin mahdolliseksi tyttäreksi, ei kuulu tähän perheeseen. Hän oli Taipalsaaren varakirkkoherran Samuel Alopaeuksen tytär (Genos 1972, s. 90).
Margareta Skalm kuoli 43-vuotiaana ja haudattiin Jääsken kirkkoon 5.3.1692. Gustaf Bräutigam yleni vänrikiksi ja solmi toisen avioliiton Birgitta Hästeskon kanssa. (Lewenhaupt Karl XII :s officerare, s. 83).
Ruotsin sota-arkiston palkkauslistat, joista valtionarkistolla on mikrofilmikopiot, kertovat Anders Maununpojan sotilasurasta. Hän ilmestyy 1671 Viipurin läänin ratsuväkirykmentin palkkauslistaan katselmuskirjuriksi ratsumestari Joakim Dunckerin komppaniaan. Tältä paikalta hän siirtyi v. 1677 ratsumestari Gustaf Rehbinderin komppanian korpraaliksi, mutta vuoden 1682 listassa ilmoitetaan, että hän kuoli toukokuussa s.v. ja että palkka tuli maksettavaksi koko vuodesta hänen leskelleen.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1979 hakemisto | Vuosikertahakemisto