[Sammandrag | Artikkelin loppu ]
Juuri perustetun sukuseuran puolesta kysytään, miten olisi parasta menetellä ryhdyttäessä tutkimaan suvun
vaiheita. Mikä sukukirja olisi sopiva malliksi? Mitä sukututkimus tulee maksamaan, jos se rajoitetaan suoraan
ylenevään polveen esimerkiksi 1700-luvun alusta kuluvan vuosisadan alkuun?
Sukuseuran kannalta olisi toivottavinta, että suvun jäsenistä yksi tai kaksikin voisi itse antaa aikaansa suvun
tutkimiseen. Jollei heillä ole ennestään sukututkimuskokemusta olisi heidän syytä osallistua esimerkiksi lähimmän
kansalais- tai työväenopiston sukututkimuskurssille.
Toisena vaihtoehtona on pyytää joku sukututkija tekemään sukuselvityksen ja sukukirjan.
Kerralla selvitettävä sukukunta suositellaan rajattavaksi siten, että elävöittävät elämäkertatiedot voidaan sisällyttää
selvitykseen työn kasvamatta ylivoimaisen suureksi. Myöhäispolvien selvittäminen vaatii yleensä eniten työtä. Jos
niissä on paljon jäseniä, vanhenevat helposti tiedot ensin selvitetyistä haaroista ennen myöhempien osien
valmistumista.
Tutkimus alkaa keräämällä suvun piiristä asiakirjoja ja muistitietoa menneistä sukupolvista. On syytä myös kysyä
suvun asuinpaikkakunnan kirkkoherranvirastosta, olisiko siellä ennestään valmiina sukua koskevia selvityksiä tai
voitaisiinko sellainen selvitys siellä tehdä. Kun kirkkoherranvirastossa tutkimukset yleensä tehdään vain
rippikirjojen perusteella, olisi syytä myöhemmin tarkistaa tiedot kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden
sekä muunkin arkistoaineksen avulla.
Toisinaan päästään jo kirkonkirjojen nojalla 1700-luvun alkupuolelle, ehkä hieman kauemmaskin. Monesti se ei
kuitenkaan ole mahdollista, koska kirkonkirjoja on tuhoutunut. Jatkotutkimuksiin, jotka tehdään varsinkin
verokirjojen ja tuomiokirjojen avulla, on ainakin aluksi syytä pyytää kokeneen sukututkijan palveluksia.
Sukututkimusseuran julkaisusarjaan kuuluva, Otavan kustantama kolmiosainen Uusi sukukirja on laadittu tarkoin
harkittujen suunnitelmien mukaan ja kelpaa siten hyvin uusien sukukirjojen malliksi. Hieman toisenlaisen mallin
mukaan on tehty Seuran viimeksi julkaisema sukukirja, Tauno Relander, Hirvensalmen Relander-suku. Mitään
ehdotonta sukukirjan kaavaa ei ole. Tärkeänä pidämme esimerkiksi sitä, että samanlaatuiset asiat, kuten
paikkakunnat ja aikamäärät sekä eri henkilöiden elämäkertatiedot kirjoitetaan aina samaan tapaan ja samassa
järjestyksessä.
Sukututkimuksen kustannuksia on mahdotonta etukäteen arvioida. Tavallinen sukututkijan tuntipalkkio on sama
kuin kirkkoherranviraston taksa eli nykyisin 25 markkaa tunnilta. Maksu saattaa lähiaikoina nousta rahanarvon
laskiessa. Jo alkaessa sovitaan jostakin enimmäismäärästä, mihin kustannukset aluksi saavat nousta. Myöhemmin
tarkistetaan siihen mennessä saavutettu tutkimustilanne ja sovitaan mahdollinen lisäkustannusten yläraja. Mikäli
suvun jäsenet voivat itse suorittaa tutkimusta, on kohtuullista, että heille ainakin korvataan heidän kulunsa, vaikka
he eivät palkkiota työstään haluaisikaan.
Sammandrag. En nygrundad släktförening frågar hur utforskningen av
släkten lämpligen organiseras. Det sker bäst genom släktmedlemmar som åtar sig uppgiften och vid behov
genomgår en släktforskningskurs. Det är skäl att begränsa den släktkrets, som skall klarläggas i en och samma
utredning. I de avsnitt av forskningarna, där släktmedlemmarnas egna uppgifter och kyrkböckerna inte ger
tillräckligt material, kan råd och bistånd från en erfaren släktforskare vara önskvärda. Svenska
Litteratursällskapets "Släktbok" ger ett gott mönster för innehållet och uppställningen i en släktutredning.
Kostnaderna varierar beroende på utredningens omfattning och innehåll. Gängse timlön för forskningsarbete är
för närvarande 25 mark men en inflationsjustering kan snart bli aktuell. Forskningsuppdrag ges lämpligen i
etapper: avtal träffas med forskaren om vad som skall utredas och en kostnadsgräns. När antingen målet eller
kostnadsgränsen har nåtts, uppgörs vid behov ett liknande avtal för nästa etapp.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1980 hakemisto | Vuosikertahakemisto