[ Artikkelin loppu ]
Neuvoja ja opastusta - Råd och upplysningar
Eräänä päivänä Sukututkimusseuran toimiston puhelin soi juuri kun satuin paikalle lähimmäksi ja vastasin. Suonenjoen Vehvilän kylästä oleva nuori ylioppilas kysyi, onko Vehviläisen suvusta olemassa mitään tutkimusta. Vastaus oli valitettavan kielteinen, sillä paljon on vielä itäsuomalaisia sukuja kokonaan vailla tutkimusta. Kysyjämme kertoi, että häntä lähinnä kiinnosti kotikylänsä historia ja siinä nyt se, milloin Vehvilälle nimensä antanut ensimmäinen Vehviläinen oli sinne muuttanut.
Tällaisia kysymyksiä harrastavana lupasin auttaa. Vastikään ilmestyneen Savon historian II:1 -osan avulla olikin helppoa löytää oikeille jäljille. Sivulla 256 kerrottiin suvun saapuneen Savoon "sotavuosien", s.o. vuonna 1570 alkaneen 25-vuotisen sodan aikana, ja liitteessä 1 c paikantui Vehviläisen suku Elfsborgin toisten lunnaitten luettelossa Tavisalmen pitäjän Saamaisten neljänneskuntaan, jonka Kalamamäen kylästä Lassi Vehviläinen heti löytyi (VA 483Gc:10, vuodelta 1614, mikrof. ES 535). Saman kylän kohdalta löysin Lassi Vehviläisen myös aikaisemmista tilikirjavuosikerroista, ensimmäisen kerran vuodelta 1572 (VA 6463:23, mikrof. ES 958). Edellisen vuoden verokirjasta häntä ei löytynyt, mutta vastaavalla kohdalla asukkaiden järjestyksessä oli Paavo Pekanpoika Mertanen (VA 6453:18-19, mikrof. E S 957).
Arvo Soinisen väitöskirja Pohjois-Savon asuttamisesta käsittää tiedot 1500-luvun asukkaista vuosilta 1541-1562 eikä siis mainitse Vehviläisiä. Paavo Mertasen isän Pekan Soininen sen sijaan tuntee, mutta Pekan tilan sijainti jäi epäselväksi, koska se puuttuu vuoden 1561 verollepanomaakirjasta eikä sitä sen vuoksi voi paikantaa myöskään vuoden 1664 verollepanomaakirjan mukaan. Mertasten tila on Soinisen aineistossa liitetty puuttuvien eli P-tilojen ryhmään merkillä P 3 B (Soininen s. 279), joita tiloja on kaikkiaan 27 arviokuntana. Soininen olettaa tilan sijainneen Kotalahdessa. Eikä hän paljolti erehdykään. Kotalahti ja Vehvilä ovat aivan lähekkäin.
Mutta voiko olla varma siitä, että Mertaset asuivat Vehvilän kohdalla. Esim. Anneli Mäkelä varoittaa (Sukuviesti 1982 n:o 3 s. 5) luottamusta verotettujen järjestykseen perättäisten vuosien verokirjoissa. Syytä varoitukseen onkin. Tässä tapauksessa asia kuitenkin varmistuu täysin, sillä vuoden 1664 verollepanomaakirjassa Leppävirran pitäjään silloin kuuluneessa Vehvilän kylässä on Vehviläisten tilaan kuuluvien palstojen joukossa mm. Mertaisen niitty!
Tämä ei välttämättä osoita, että Vehviläisen ensimmäinenkään asuinpaikka olisi ollut juuri samalla kummulla kuin Mertasen mökki. Onhan Vehviläisenkin suku myöhemmin siirtynyt kylän alueella vähän etelämmäksi. Mutta me olemme saaneet tässä taas yhden näytön siitä, että sukututkijan työskentely voi johtaa löytöön, joka täydentää historiantutkimusta.
Yhden tilanpaikan löytäminen ei toki vielä ole paljoa, vaikka sekin jo on myös Soinista ilahduttanut. Löydön merkitys on kuitenkin vielä siinä, että se osoittaa tietä muidenkin P-tilojen paikantamiselle. Vaikka juuri tässä löydössä on ollut hyvien sattumienkin myötävaikutusta ja vaikka kaikkien P-tilojen paikkoja tuskin saadaan koskaan selvitetyksi, kannattanee Pohjois-Savosta kiinnostuneiden sukututkijoiden koettaa mahdollisuuksiaan tällaiseen lisäselvittelyyn Soinisen tutkimuksen täydentämiseksi.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1983 hakemisto | Vuosikertahakemisto