[ Artikkelin loppu ]
Mitä vanhemmalta ajalta esipolvia tutkitaan sitä vaikeammaksi päätelmien teko käy. Usein jäädään odottamaan, että ratkaisu löytyy peru- tai tuomiokirjoista. Niistä ratkaisun löytyminen on sattumanvaraista. Siksi pitäisi olla systemaattisempiakin menetelmiä. Kysymys ei ole niinkään siitä, etteikö systemaattisia lähteitä olisi vaan siitä, miten ongelmallisissa tapauksissa tulisi päätellä. Esittelen seuraavassa yhden tällaisen tapauksen esimerkkinä.
1. Lähtöhenkilönä on Erkki Matinpoika Härkönen, talokas Virroilla. Virtain vanhimmassa rippikirjassa hänellä on merkittynä syntymäpaikkakunta Keuruu ilman syntymäaikaa. Seuraavassa rippikirjassa, joka on säilynyt, hänellä on syntymävuosi 1694 ilman syntymäpaikkamerkintää. Erkki Matinpoika tuli Virtain, joka silloin oli Ruoveden kappeliseurakunta, Virtainkylän Ala-Härkösen talon isännäksi vävynä. Hänet mainitaan vävynä (SAYL) jo 1722 ja isäntänä 1725 alkaen. Erkki Matinpoika haudattiin Virroilla 16.5.1785, jolloin hänen iäkseen ilmoitetaan 91 vuotta. Syntymäpaikkatietoa Keuruu vahvistaa maininta tuomiokirjoista v:lta 1722, jossa Erkin sanotaan olevan "ifrån Keuru försambling".
Voisi luulla, että Erkin syntyperä olisi varsin helposti tutkittavissa tiedettäessä isännimen lisäksi syntymä- ja kotipaikkakunta sekä syntymävuosi. Käytännössä näin ei ollut. Mahdollisten tapaustenkin löytyminen näytti aluksi mahdottomalta. Olen lukenut laajasti Ruoveden ja Keuruun tuomiokirjoja ja perukirjoja. Niistä ei ollut apua. Tutkimus asutuksen yleisluettelosta tuotti vesiperän. Etsiessäni syytä tuloksettomuuteen kiinnitin huomiotani hallinnolliseen jaoitukseen. Keuruu muodosti yhtenäisen kirkkopitäjän. Valtionhallinnossa suurin osa Keuruuta kuului Turun ja Porin lääniin ja oli samassa tuomiokunnassa kuin Ruovesi ja Virrat. Pienempi osa eli ns. Hämeen Keuruu kuului Hämeen lääniin. Hämeen Keuruun osalta tuomiokuntien aineistoa (Sääksmäen ylinen) on hyvin vähän säilynyt. Se, ettei Erkki Matinpojan sukutaustasta löytynyt Ruoveden ja Keuruun yhteisen käräjäkunnan asiakirjoista tietoja, antoi aihetta arvella Erkin olleen kotoisin Hämeen Keuruulta.
Mahdollisten tapausten etsimisen ainoiksi lähteiksi jäivät Keuruun vanhimmat rippikirjat (lyhennetään RK), joita on säilynyt poikkeuksellisesti jo 1696 alkaen. Vanhimmasta vuosien 1696-1701 kirjasta ei ensi vaiheessa ollut mitään apua. Erkki Matinpoikia siitä ei löytynyt. Vuosien 1702-07 kirjasta Erkki Matinpoikia löytyi useita. Sitä seuraava kirja on vasta 1730-luvulta. Näiden RK:jen käyttöä vaikeuttaa syntymäaikojen puuttuminen. Toisesta kirjasta löytyneiden Erkkien ikää oli yritettävä arvioida ripilläkäyntimerkintöjen jne. avulla. Päättelin, ettei v. 1694 syntynyt voi olla vielä ollut ripillä 1707. Jäljelle jäi vain kaksi mahdollisuutta:
1) Keuruunkylän Lietun talossa (Hämeen Keuruuta) asui Matti Joonaanpoika, jonka sanotaan kuolleen 1709. Hänellä oli vaimo Kirsti Antintytär,joka muutti Ruovedelle ehkä noin 1709,ja poika Erkki.
2) Saman Keuruunkylän Kiesisen talossa asui Matti Klemetinpoika Peura, jolla oli vaimo Liisa Laurintytär ja viisi lasta. Koska koko sisarussarja voi auttaa päättelyä, asetetaan se ikäjärjestykseen (RK sisälsi ikäilmoituksia):
Kristiina (eli Kirsti) Matintytär ikä 15 v.
Erkki Matinpoika 12 v.
Pirkko (Brita) Matintytär 9 v.
Matti Matinpoika 6 v.
Liisa Matintytär, ikää ei ilmoiteta, nuorin.
Vuosien 1702-07 RK:ssa on merkintöjä (erit. kuolinaikoja ja poismuuttoja), jotka on tehty rippikirjan päättymisen jälkeen. 1730-luvun kirjoista Matti Klemetinpoika löytyy perheineen (vaimo ja kolme tytärtä) yhä Kiesiseltä, mutta heidän kohdallaan on merkintä "i Ruowesi". Muuttoajaksi on arvioitavissa noin 1737.
Tutkimusongelmaa auttaisi, jos jonkun em. Erkin sisaruksista syntymäaika saataisiin selville. Tämä onnistui Pirkon kohdalla, joka avioitui n. 1730 Tuomas Erkinpoika Lyhdeniemen kanssa (s. 1702). Tuomas muutti 1742 Liettuun ja 1743 Häkkiselle, jossa hän sittemmin oli sotamies nimellä Contant. Myöhemmistä RK:sta Pirkolle saadaan syntymävuosi 1699. Pirkon syntymävuoden avulla voidaan täsmentää muiden sisarusten syntymäaikaa vuoden tarkkuudelle. Syntymävuosi 1699 plus ikäilmoitus 9 vuotta tekee 1708. RK:n päättymisvuosi oli 1707. Siten todennäköisimmin ikäarviot on tehty vuoden 1707 lopussa. Vanhimman sisaruksista Kirstin syntymäajaksi tulee 1692-93 ja toisen sisaruksista Erkin 1694-95. Erkin syntymäaika sopii erittäin hyvin Erkki Matinpoika Härkösen syntymäajan kanssa.
Matti Klemetinpojan tai tämän vaimon myöhemmät vaiheet Ruoveden suunnalla eivät selvinneet. Muuttoilmoitus Ruovedelle tarkoittanee yhtä hyvin itse Ruovettä kuin mitä tahansa sen kappeleista. Patronyymien perusteella voidaan arvella jotain Matti Klemetinpojan ja tämän vaimon Liisa Laurintyttären sukulaisuudesta Kiesilän asujiin. Matti lienee muualta kotoisin. Mutta Kiesilässä oli useita, joilla oli isännimi Laurinpoika tai Laurintytär. Isäntäluetteloissa isäntänä on 1707 alkaen Laurin Laurinpoika. Tämä Lauri muutti muutamaa vuotta myöhemmin Ruovedelle Pohjaslahden talon isännäksi. Kiesilää ennen 1707:ää hallinneen Heikki Yrjönpojan vaimo oli Pirkko (Brita) Laurintytär, todennäköisesti samoja sisaruksia. Sekä Heikki että Pirkko kuolivat RK:n mukaan 1707. Lapset lienevät jääneet alaikäisiksi, joten on ymmärrettävää, että langosta Lauri Laurinpoika tuli isäntä vähäksi aikaa. RK:ssa 1702-07 Lauri on Kiesilässä renki ilman vaimoa, samoin edellisessä rippikirjassa. RK:ssa 1696-1701 Matti Klemetinpojan täytyy olla Kiesilässä mainittu sotamies Matti, jolla oli vaimo Liisa (ilman patronyymejä).
2. Tutkimuksen tässä vaiheessa oli pakko pohtia päättelymenetelmiä, koska eteneminen näytti pysähtyvän tähän. Päättelymenetelmänä oli välttämättömien ja riittävien ehtojen menetelmä, josta olen kirjoittanut Genos 2/81:ssä. Yksinkertaisimmissa tapauksissa menetelmää ei tarvitse edes tiedostaa. Mutta ongelmallisissa tapauksissa menetelmän tiedostamisesta voi olla apua. Ongelmia syntyy seuraavista syistä:
- lähtötiedot ovat niukat (esim. syntymäpaikkaa ei tunneta)
- lähtötiedot ovat ristiriitaiset (esim. on useita syntymäaikoja)
- lähtötiedot ovat virheelliset (tätä voidaan epäillä kun mahdollisia tapauksia ei löydy vaikka lähteitä on olemassa)
- tietolähteet (kirkonkirjat jne.) ovat puutteelliset tai muutoin epäluotettavat
Erkki Matinpoika Härkösen syntyperän päättelyssä ongelmia aiheuttavat tietolähteiden niukkuus ja aukollisuus. Lähtötiedot olivat ajankohdan huomioon ottaen runsaat ja ristiriidattomat. Virheitä ei ollut aihetta epäillä lähtötietoihin sisältyviksi. Tietolähteiden niukkuuden takia mahdollisten tapausten etsintä oli vaikea, mutta onnistui. Välttämättömät ehdot saatiin toteutumaan. Riittävyysehtojen asettaminen on hyödytöntä niin kauan kuin ei löydy lähteitä, joista niiden toteutumista voidaan tutkia. Lisätietoja oli pakko löytää.
Kun Matti Klemetinpojan, perheen vaiheisiin ei löytynyt lisää tietoa, aloin tutkia Lietusta lähtöisin olevan Erkki Matinpojan myöhempiä mahdollisia vaiheita. Ruoveden vihittyjen luettelosta löytyi tieto, että eräs Erkki Matinpoika Keuruulta olisi 6.1.1720 vihitty Kaarina Antintyttären kanssa Ajoksesta. Heille löytyy Ajoksen talossa, jonne Erkki siis asettui, syntyneeksi lapsia 1720-luvulta alkaen. Ruoveden rippikirjoista Erkille löytyy syntymävuosi 1692 ja syntymäpaikka Keuruu.
3. Lisätietojen löydyttyä riittävyysehtoja voidaan asettaa tutkittavaksi. Keuruulta tiedetään lähteneen muualle kaksi Erkki Matinpoikaa. Tiedetään, että yksi Erkki Matinpoika, joka oli Keuruulta lähtöisin, asui Virroilla. Uusi tieto sanoo, että toinen heistä asui Ajoksen talossa (nykyisin Vilppulaa). Olisi pääteltävä kumpi olisi lähtöisin Lietusta ja kumpi Kiesilästä. Itse asiassa riittäisi todeta, ettei Ajoksessa asunut Erkki Matinpoika voi olla Kiesilästä lähtöisin, koska Kiesilästä lähteneen täytyisi silloin ollaa mennyt Virroille.
Ruoveden vanhin säilynyt RK on vuosilta 1725-31. Siinä on Ajoksen talossa isännän Erkki Matinpojan äidiksi merkitty Kirsti. Kirsti haudattiin Christina-nimisenä 25.4.1742 79-vuotiaana. Patronyymiä ei mainita. Tämä tieto yksin riittäisi riittävyysehdon toteutumiseen, koska Matti Joonaanpoika Lietun vaimo oli ollut Kirsti ja koska Matti Klemetinpojan vaimo oli ollut Liisa. Samaan tulokseen tullaan Erkki Matinpoika Ajoksen syntymävuoden 1692 avulla. Vuosi 1692 ei sovi Kiesilässä syntyneen Erkin syntymävuodeksi.
Riittävyysehtoja voitaneen asettaa toisinkin, mutta näin asetetuilla ehdoilla on pääteltävissä, että Erkki Matinpoika Härkönen s. Keuruu 1694, k. Virrat 1785 ei voi olla kukaan muu kuin se Erkki Matinpoika, joka asui 1700-luvun ensi vuosina Keuruunkylän Kiesilässä ja jonka vanhemmat ovat Matti Klemetinpoika Peura ja Liisa Laurintytär.
4. Käytettäessä "ainoa-mahdollinen" -päättelyä lähdekritiikkiin on syytä kiinnittää huomiota. Päätelmä on yksikäsitteinen, jos tietolähteet ovat peittäviä. Peittävyys tarkoittaa, että Keuruun RK:sta ei saa puuttua ainoatakaan Erkki Matinpoikaa, jonka syntymävuosi voi olla 1694.
Rippikirjat yleisesti ottaen ovat parhaat mahdolliset lähteet ajatellen väestön mahdollisimman tarkkaa kirjanpitoa. Keuruun vanhimmat RK:t olivat kyllin hyvin luettavissa, mutta ovatko ne säilyneet täydellisinä. Vanhimmat rippikirjat ovat sinänsä arvokkaita tietolähteitä, mutta niistä puuttuu usein sivuja. Keuruun RK:jen kohdalla asian selvittämiseksi oh tehtävä pieni osatutkimus.
Kolmen vanhimman kirjan vertailu talo talolta osoitti, että vanhin kirja vuosilta 1696-1701 oli puutteellinen siten, että siinä ei ollut fol. 41-48:aa (Vehu, Väätäinen, Kieroinen, Vehku, Palomäki, Teirimäki, Kangasjärvi, Nikara ja Saarijärvi -nimisiä taloja). Numeroimattomasta vuosien 1702-07 kirjasta puuttuivat kansisivu ja kaksi viimeistä lehteä. Kansilehden mukana puuttui toisen kahdesta Asunnan talosta aukeaman vasen puoli (nimet) oikean puolen (ripilläkäyntimerkinnät) ollessa säilynyt. Loppusivujen mukana puuttuivat Jukolan ja Ruorasen talot. Keuruun kolmas (säilynyt) rippikirja 1730-luvulta osoittautui täydelliseksi. Puutteiden haitallista vaikutusta vähentää se, ettei eri kirjoissa aukkoja ollut samojen talojen kohdalla. Kirjoja rinnakkain käyttämällä puuttuvienkin sivujen henkilöistä on jonkinlainen kuva saatavissa.
Välttämättömien ehtojen toteutumista tutkittiin erityisesti vuosien 1702-07 kirjasta. Siinä olleet aukot on syytä yrittää varmistaa myös muista lähteistä. Asunta on Hämeen Keuruulla ja Jukola sekä Ruokonen Satakunnan Keuruulla. Asutuksen yleisluettelokaan ei anna viitteitä siihen, että uusia mahdollisia Erkki Matinpoikia voisi näistä taloista löytyä.
Lähdekriittinen tarkastelu ei muuta kohdan kolme tulosta. Esimerkki osoittaa kuitenkin, että pääteltäessä systemaattisesti "ainoa mahdollinen" tavalla, lähteiden mahdolliset aukot on tarkoin tutkittava. Epäsystemaattisessa päättelyssä puuttuvilla sivuilla ei ole merkitystä. Epäsystemaattisuus tarkoittaa tuomiokirjojen tms. käyttämistä lähteinä, joista toisinaan löytyy nimenomaisia tietoja lähtöhenkilön vanhemmista, mutta etukäteen ei voida tietää kenen kohdalta tällaisia tietoja löytyy.
5. Vaikka mitään erityistä aihetta epäillä lähtötietoja ei ollut, syntymäaikailmoitukseen v. 1694 on syytä suhtautua varovaisesti erityisesti koska tunnetaan vain vuosiluku. Keuruun syntyneiden luettelot eivät noilta ajoilta ole säilyneet. Siten normaali tapa tarkistaa syntyneistä ei ole mahdollinen ja on yritettävä muita keinoja.
Erkki Matinpoika Härkönen kuoli v. 1785 ja oli vävy Härkösellä viimeistään 1722. Tästä on pääteltävissä, että hän syntyi viimeistään noin 1700. Kuollessaan hän oli iäkäs eikä ole ajateltavissa, että hän olisi syntynyt kovin paljon aikaisemmin. Haudattujen luettelo ilmoittaa iäksi 91 vuotta. Se on harvinaisen korkea ikä (vastaa syntymävuotta 1694).
Sen, että Erkki Matinpoika Härkönen olisi syntynyt noin 1690 tai aikaisemmin tekee epätodennäköiseksi toinenkin seikka. Suuren pohjan sodan aikana armeija otti käytännöllisesti katsoen loppuiäkseen nuoria miehiä siten, että vielä noin 1690 syntyneet joutuivat mukaan, mutta vain harvoja noin 1695 tai myöhemmin syntyneitä. Kokonaisia rykmenttejä muodostettiin uudestaan 1710-11 ja aukkoja täydennettiin vielä 1713. Keuruun rippikirjassa, jossa ripilläkäyntimerkinnät ovat 1702-07, mutta jossa on myöhemmin tehtyjä täydentäviä merkintöjä, on eräiden nuorten miesten kohdalla esim. "pres: 1713 10/4" eli läsnä tuolloin. Merkintöjen täytyy liittyä väenottokatselmukseen ajankohdan ohessa puoli vuotta ennen Pälkäneen taistelua.
Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721 ja 1722 alkaen olot alkoivat normaalistua. Ruoveden-Keuruun alueiden lähteistä on nähtävissä (esim. Ruoveden vihittyjen luettelot), että isonvihan aikana monet asiat olivat jääneet odottamaan rauhan tuloa. Näitä asioita olivat mm. isännyyden vaihdokset. Isostavihasta johtuva viive antaa aiheen olettaa, että Erkki Matinpoika Härkönen oli pikemminkin yli 20-vuotias kuin alle tai edes noin 20-vuotias tullessaan vävyksi viimeistään 1722.
Edellä mainituilla perusteilla on arvioitavissa, että Erkki Matinpoika Härkönen syntyi todennäköisimmin 1695. Silti syntymäaikana koko 1690-lukua voitaneen pitää mahdollisena, erityisesti vuosia 1692-1700. Kirkonkirjojen ilmoittama syntymävuosi on paitsi mahdollinen myös erittäin uskottava.
6. Metodiselta kannalta voidaan kysyä missä määrin syntymäaikatieto vuosiluvunkaan tarkkuudella on välttämätön, jos muiden seikkojen avulla syntymä voidaan rajata vajaan vuosikymmenen puitteisiin ja syntymäpaikka tunnetaan. Vaikutus riippuu siitä tuoko syntymäaikaehdon lieventäminen lisää mahdollisia tapauksia vai ei. Uudet mahdolliset tapaukset vaikeuttavat riittävyysehtojen asettamista ja toteutumisen tarkastelua.
Tutkitaan uudelleen Keuruun rippikirja 1702-07 läpi huolellisesti. Erkit siitä on helppo erottaa. Isännimen päättelyssä on oltava huolellinen, koska kaikkien kohdalla patronyymiä ei ole täsmennetty. Esimerkiksi "Erich Broder" on yksi tällainen merkintä. Yleensä sukulaisuusmerkinnät rippikirjoissa viittaavat isäntään tai ruokakunnan päämieheen. Keuruun rippikirja 1702-07 on tässä suhteessa poikkeuksellinen, koska sukulaisuus ilmoitetaan usein edeltävän rivin suhteen (ei kuitenkaan aina), kun väliin myöhemmin tehdyt lisäykset jätetään huomiotta. Patronyymi on selvitettävä Erkki kerrallaan. Edellä mainittujen kahden Erkki Matinpojan lisäksi löytyi vain kolme muuta:
- Keuruunkylän Häkkisen isäntä EM. Tämä luovutti isäntäluetteloiden mukaan talon pojalleen Yrjölle jo 1706 eikä voi olla Virroille muuttanut.
- Korsumäen talossa kävi 1705-07 ripillä eräs EM. Ripillä käynnistä päätellen hän olisi syntynyt jo 1680-luvulla.
- Vehun talossa asui perheellinen mies EM Sikanen, ripillä käyneenä jo 1702. Hän ei ole mahdollinen.
Uusia mahdollisia tapauksia ei löytynyt vaikka Erkki Matinpoika Härkösen mahdollisena syntymäaikana pidettiin koko 1690-lukua. Välttämättömistä ehdoista mahdollisuusjoukkoa rajaa tehokkaimmin syntymäpaikkatieto Keuruu, josta oli kaksi toisistaan riippumatonta tietoa. Ilman sitä olisi Erkki Matinpoika Härkösen mahdollinen syntymäalue ollut lähes koko Suomi ja ehkä osia Ruotsista ja Baltian maista (jos hän olisi ollut sotapakolaisia tms.). Silloin tutkimus olisi pakosta jäänyt ehdolliseksi. Esim. olisi voitu päätellä, että Erkki Matinpoika Härkönen oli Kiesilästä kotoisin ehdolla, että hän oli lähiseudulta. kotoisin.
Lähteet
Keuruun rippikirjat (mf UK 388), Ruoveden rippikirjat (mf TK 197-198) ja Virtain rippikirjat (mf UK 497), historiakirjojen kopiot (VA)
SAYL: Ruovesi, Keuruu, Sääksmäki
Ruoveden ja Keuruun käräjät 11.9.1722
Ilma Orkamo "Vanhan Ruoveden isäntäluettelot", Vanhan Ruoveden Historia I liiteosa, Vammala 1960.
Referat
Släktforskningen och det enda möjliga fallet. Bonden Erik Mattsson Härkönen i Virdois sägs i socknens äldsta kommunionbok vara född i Keuru och i följande bok anges födelseåret 1694, som stämmer överens med åldersuppgiften 91 år i dödslängden 1785. Han var från 1722 måg och från 1725 husbonde på Ala-Härkönen. Direkta uppgifter om Erik Mattssons härstamning har inte stått att finna, men författaren har systematiskt granskat alla Erik Mattssöner i ungefär lämplig ålder, som förekommer i Keuru äldsta kommunionböcker (för 1696-1701 och 1702-1707) och kartlagt deras öden. Endast en av dem kan vara identisk med Erik Mattsson Härkönen, nämligen den Erik som var son till Matts Klemetsson Peura på Kiesinen i Keuru by och hans hustru Lisa Larsdotter. Eriks rätta födelseår är troligen 1695.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1983 hakemisto | Vuosikertahakemisto