[ Artikkelin loppu ]
1740-luvun puolivälissä, ehkä jo hiukan aikaisemminkin, alkoi Loimaan käräjillä esiintyä asianajajana Johan Asproth -niminen mies. Esim. 28.10.1746 (§ 35) hänen arvokseen sanotaan pitäjänkirjuri ja Turun raastuvan auskultantti (rådhusauscultant). 1750-luvulla hän esiintyy nimismiehenä, ensin nimikkeellä Expeditions Befallningsman ja myöhemmin Expeditions Befallningsman och Krono Länsman. Alastarolle hän muutti asumaan luultavasti 1751,jolloin hänet on merkitty rippikirjaan Sikilän kylän Heikkilän ratsutilan alaisuuteen, samoin 1752 henkikirjaan. Tällöin hänen perheeseensä kuului äiti Maria Jaakontytär, vaimo Stiina Wanochia ja tytär Katariina. Sikilässä myös syntyi tytär Hedvig 1753. Seuraava tytär Ulla syntyi sitten jo Ilolan Liukkaalla Alastarolla 1755, jonka talon Johan Asproth oli vaimonsa Stiinan kanssa tällä välin hankkinut omistukseensa ja lunastanut perintötilaksi. Liukkaalla he sitten asuivat kuolemaansa saakka. Johan Asproth kuoli 21.2.1770 ja Kristiina Wanochia 24.12.1791.
Johan Asproth'in alkuperä näytti jäävän hämärän peittoon. Sursillianassa tosin esitetään eräs Härmän Haapaluomasta alkunsa saanut Asproth-suku, mutta siitä ei löytynyt ajallisesti sopivaa jäsentä. Myös Rauman koulun matrikkelissa mainitaan eräs Carl Asproth, mutta vasta 1758. Onnellinen sattuma ohjasi kuitenkin oikeille jäljille.
Kun jo edesmenneen Asproth'in vävy Jaakko Heikinpoika Nahi Loimaan Kemppilästä haki lainhuutoa Liukkaan taloon 6.9.1791 (Loimaan lainhuutopöytäkirjat § 15), esitti hän joukon asiakirjoja, joista käy selville mm., että Johan Asproth'illa oli ollut veli Matti, jonka poika Juha Matinpoika viljeli Isoruuti-nimistä tilaa Hannuksen kylässä Eurajoen pitäjään kuuluvassa Luvian kappelissa ja toinen poika oli edellä mainittu Rauman koulua käynyt Carl Asproth. Luvialta johtivat jäljet Rauman maaseurakuntaan Haapasaareen (Aspö), noin 10-15 km Raumalta pohjoiseen.
Haapasaaren 1 1/2 mantaalin suuruisen kartanon omisti isonvihan jälkeen kruununvouti Erhard Wessman'in leski Magdalena Bergstock ja t2a oli lampuotien hallussa. Noin 1728-29 tuli lampuodiksi Juha Sakariaanpoika, s. 8.12.1687 ja vaimonsa Maria Jaakontytär, s. 24.3.1688, toisen tiedon mukaan 1678. Mistä he tulivat, on tietymätön asia. Perheeseen kuului lisäksi tytär Maria ja kaksi poikaa, Juha ja Matti. Juha Sakariaanpoika kuoli v. 1750 vaiheilla, jolloin leski muutti poikansa luo Huittisiin ja edelleen Alastarolle, jossa kuoli 10.10.1756. Kuolleiden luettelon mukaan hän oli tällöin 78-vuotias.
Tytär Maria Juhantytär, s. 1711 avioitui ennen vuotta 1735 Erkki Erkinpojan kanssa, s. 1711 ja lampuotina he viljelivät Haapasaaren puoliskoa pikkuvihan jälkeen, kunnes 15.2.1753 muuttivat Eurajoelle. 4.1.1738 heille oli syntynyt poika, Juha Erkinpoika. Nuorempi pojista, Matti Juhanpoika oli syntynyt 23.2.1719 Tyrväällä. Tyrvään kirjoista ei kylläkään löydy merkintää. Hän avioitui aikanaan Maria Erkintyttären kanssa, joka oli syntynyt 2.7.1719 Eurajoella. He viljelivät lampuotina Haapasaaren toista puoliskoa aina vuoteen 1758, jolloin siirtyivät Luvialle Hannuksen (Handby) Isoruutiin ja siellä he myös kuolivat, Matti Juhanpoika 30.11.1786 ja Maria Erkintytär 21.6.1795. Lapsia heille syntyi tiettävästi 4 poikaa: Juha 12.11.1737, Mikko 29.1.1739, Matti 20.1.1741 ja Kalle 11.5.1745 (Carl Asproth), joka sitten kävi vähän aikaa Rauman triviaalikoulua. Isoruutissa Kalle mainitaan viimeisen kerran 1770-71.
Keskimmäinen lapsista Juha Juhanpoika on tämän tutkielman varsinainen kohde. Hän oli syntynyt 14.4.1715 tai 15.4.1716 ja saanut kouluun mennessään kotipaikkansa Aspön mukaan sukunimen Asproth. Rauman rippikirjassa hänet mainitaan Haapasaaren kohdalla ainoastaan yhden kerran 1736. Seuraava varma tieto on Karkun vihittyjen luettelossa 19.2.1746. Tällöin hänet vihittiin avioliittoon Kaukolan Knaapissa Tyrväällä 24.11.1727 syntyneen, jahtivouti Jaakko Jaakonpojan ja tamän vaimon Beata Matintyttären tyttären Kristiina Wanochian kanssa. Kotipaikasta ei ole merkintää. Ensimmäinen lapsista on kastettujen luettelon mukaan syntynyt Tyrvään Kaukolassa 1747,jolloin isän ammatiksi ilmoitetaan katselmuskirjuri. Kaarlo Wirilander on sotilasvirkamiehistön matrikkelissaan (Suomen Historiallinen Seura: Käsikirjoja VIII, s. 12) selvittänyt, että Johan Asproth oli Porin läänin jalkaväkirykmentin Euran komppanian katselmuskirjurina 12.11.1746-10.6.1747, jolloin hän erosi.
Toinen lapsista on syntynyt Mommolan kylässä Huittisissa 1748, samoin kolmas 1750. Tällöin on isän ammatiksi merkitty prokuraattori. Perhe on merkitty myös Huittisten rippikirjaan Mommolan Härkälän ratsutilan yhteyteen 1748-49. Täältä perhe ilmeisesti sitten muutti Alastarolle, jolloin mukana seurasi myös vanha leskiäiti Maria Jaakontytär, joka kuoli 10.10.1756. Lapsia Asproth'in perheeseen syntyi kaikkiaan 12, 2 poikaa, jotka molemmat kuolivat pian syntymän jälkeen ja 10 tytärtä, joista 1 kuoli lapsena.
Daniel, s. 12.3.1747, k. 5.3.1750.
Kristiina, s. 17.11.1748, k. 7.3.1750.
Katariina, s. 14.10.1750, k. 7.12.1788; p:so 7.9.1780 Alastaron papiston apulainen, myöhemmin kappalainen Henrik Pahlman, s. 17.8.1738, k. 5.10.1816.
Hedvig, s. 15.6.1753, k. 1.2.1820; p:so 18.5.1788 pitäjänräätäli Matti Mikonpoika Cavonius Ilolan Kallosta Alastarolta, s. 15.2.1761, k. 23.6.1835.
Ulla, s. 30.9.1755; p:so 11.10.1789 kaupunginviskaali Matti Aulén Raumalta.
Justiina, s. 7.4.1758, häviää Alastarolta 1820; p:so 17.3.1793 Maarian kappalainen Johan Hagman, s. 1748, k. 18.2.1796.
Kristiina, s. 23.1.1761; p:so 28.12.1790 rummunlyöjä, myöhemmin kengityssseppä Kalle Kustaa Törn.
Adriana, s. 20.1.1763, k. 13.6.1823; p:so 29.12.1790 Jaakko Heikinpoika Kemppilän Nahista Loimaalta, s. 19.7.1758, k. 21.9.1810.
Fredrik, s. 19.4.1765, k. 7.5.1765.
Gustava, s. 21.3.1766, k. 7.7.1820 naimattomana.
Lapsi, k. 11.1.1769.
Johanna Kristiina, s. 12.4.1770;p:so 22.11.1796 sotarahastonhoitaja ja henkikirjuri Fredrik Wilhelm Forsgren Maariassa.
Tämä Asproth-suku sammui siis mieskannalta heti alkuunsa Johan Asproth'in kuollessa 21.2.1770. Naiskannalta suku jatkuu. Ainakin Katariinan ja Hedvigin jälkeläisiä elää tänä päivänä Alastaron seudulla ja jonkun verran muuallakin. Kristiina Wanochian polveutumisen Tyrväältä on Heikki Impola selvittänyt Genoksessa 1960 julkaistussa laajassa ja perusteellisessa tutkimuksessaan.
Näin on tullut myös kumotuksi suvun naiskantaisten jälkeläisten keskuudessa elänyt perimätieto kantaisän ruotsinmaalaisesta alkuperästä.
Carl Asproth'in myöhempiä vaiheita en ole onnistunut selvittämään.
Referat
En släkt Asproth. Länsmannen i Loimijoki Johan Asproth (död 1770) föddes c. 1715 och var son till Johan Sakariasson (1687-c. 1750), som i slutet av.1720-talet blev landbonde på Aspö i Raumo landsförsamling, men vars härstamning och tidigare öden är okända. Denne hade med sin hustru Maria Jakobsdotter (f. 1688), som dog 1756 hos sonen Johan, ytterligare två barn, nämligen dottern Maria Johansdotter (f. 1711), som med sin man Erik Eriksson (f. 1711) flyttade från Aspö till Euraåminne 1753, och sonen Matts Johansson (1719-86), slutligen bonde på Handby Isoruuti i Luvia. Hans son Karl Asproth (f. 1745) nämns i Raumo skolas matrikel, men försvinner sedan i obekanta öden.
Johan Asproth gifte sig 1746 med Kristina Wanochius (1727-91) vars far Jakob Jakobsson var jaktfogde i Tyrvis och brorson till professorn i Åbo Anders Wanochius. Parets två söner dog som barn, men från sju gifta döttrar härstammar talrika efterkommande.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1983 hakemisto | Vuosikertahakemisto