[ Artikkelin loppu ]
Rangell-suku on saanut nimensä Turun luostarikorttelin talon n:o 407 Rankin mukaan. Se oli ainakin 1650-luvun puolivälistä vuoteen 1730 saakka Rancken-suvun omistuksessa ja sai siltä nimensä. V. 1743 Turun akatemian kirjaston renki Gabriel Mikonpoika osti puolet talosta.[1] Hänellä oli Kaisa-vaimonsa kanssa kolme poikaa, jotka Turun katedraalikoulussa ottivat nimen Rangelius.
Perimätietona kerrotaan, että Rangell-suvussa olisi baskilaista verta. Tämän tutkimuksen puitteissa ei ole ilmennyt mitään siihen viittaavaa.
Taulu 1.
Gabriel Mikonpoika, n. v:sta 1760 Rangelius, s. n. 1696. Oli renkinä Maarian Räntämäen Räimässä ainakin 1730-luvun alusta. Oli Turun akatemian renkinä, kun hän 1.10.1743 osti pellavankutoja Tuomas Björkmanilta puolet Rank-talosta (myöhemmin n:o 407) luostarikorttelissa.[1] Asui tässä talossa. K. Turussa 6.7.1771. - Puoliso Maariassa 6.11.1740 Kaisa Matintytär, s. 1719? (toisissa rippikirjoissa mainittu syntymävuosi 1706 lienee liian varhainen), k. Turussa 18.10. 1774. Vht. Maarian Räntämäen Räimän lampuoti Matti Sipinpoika ja Kirsti Laurintytär. Kaisa anoi akatemialta hautausavustusta miehensä kuoltua, mutta se evättiin, koska hän kaupungissa olevan talon lisäksi omisti verotilan maaseudulla.[2]
Lapsia (käyttivät nimeä Rangelius):
Brita, s. Maariassa 16.12.1740, k. Turussa 12.10.1818. - Puoliso Maariassa 2.7.1769 Turun varakaupunginviskaali Henrik Lindroth, k. Turussa 2.4.1790 62-vuotiaana. Rankin talo periytyi heille, Yhdessä vävynsä, porvari Fredrik Grönblomin kanssa Brita osti Ruskon Inkisten Sipilän veljeltään Henrikiltä 12.5.1795. He myivät Sipilän nahkurimestari Hans Eckholtzille n. 1796.[3]
Johan, s. 9.6.1744, pitäjänapulainen, k. 1798. Taulu 2.
Henrik, s. Turussa 5.1.1747. Turun katedraalikoulun oppilaaksi 15.11.1757 Rank-nimisenä, käytti 1758-62 nimeä Brandt (painetussa matrikkelissa 1758 mainittu Erik Brandt lienee tämä Henrik) ja vuodesta 1763 nimeä Rangelius. Ylioppilas (ab.) Turussa 1768, stipendiaatti 1769-72, vastaväittäjänä 16.12.1771. Vihittiin papiksi Turussa 18.9.1772, Merikarvian kirkkoherranapulaiseksi. Kakskerran saarnaaja 1785. Osti Ruskon Inkisten Sipilän veljeltään Adolf Fredrikiltä ja möi sen 12.5.1795 edelleen sisarelleen Britalle ja tämän vävylle Fredrik Grönblomille.[3] K. Kakskerrassa 3.3.1808. - Puoliso Yläneellä 30.6.1793 Anna Margareta Lohman (tämän 2. aviossa), s. Nousiaisissa 23.12.1746, k. Maskussa 27.5.1826. Vht. aatelislipullisen korpraali Lars Lohman ja Margareta Elisabet Schlyter, 1. puoliso Yläneen kappalainen Simon Sipelius (hänen 2. aviossaan), k. 1792. Avioliitto oli lapseton.
Helena, s. Turussa 6.1.1752. Eli naimattomana Rankissa vuoteen 1785, myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.
Adolf Fredrik, s. Turussa 9.6.1755, talollinen, k. 1837. Taulu 14.
Kristina, s. Turussa 15.6.1761. Eli naimattomana Rankissa vuoteen 1785, myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.
Taulu 2.
Johan Rangelius (isä: Gabriel Mikonpoika, taulu 1), s. Turussa 9.6.1744. Turun katedraalikouluun huhtikuussa 1753 Prang-nimisenä, mainitaan Brandt-nimisenä oppilasluetteloissa 1753-59, sitten nimellä Rangelius. Ylioppilas (ab.) Turussa 1763, stipendiaatti 1765--68, vastaväittäjänä 2.11.1771. Fil. maist. 22.7.1772. Vihittiin papiksi Turussa 14.7.1769, Merikarvian kirkkoherranapulaiseksi. Tammelan pitäjänapulaiseksi Humppilaan 19.2.1772. K. Humppilassa 2.5.1798. - Puoliso Humppilassa 21.10.1783 vääpelin tytär Maria Kristina Kindström Humppilan Koiviston kylästä, s. 1756, k. Humppilassa 2.9.1827, viljeli leskenä Koiviston Vähä-Kättöä Humppilassa.
Lapsia (s. Humppilassa):
Johan Henrik, s. 18.1.1784. Turun katedraalikouluun 25.4.1794, erosi 1800. K. 2.2.1812. - Naimaton.
Gustaf Adolf, s. 6.12.1786, talollinen, k. 1836. Taulu 3.
Karl Fredrik, s. 19.4.1789. Turun katedraalikouluun 14.3.1803. erosi 13.12. s.v. Turkulaisen kauppiaan Karl Mennanderin kauppapalvelija. Hukkui kovassa myrskyssä 24.5.1807, hänen ruumiinsa löytyi Kakskerrasta 1.7.s.v.[5]
Katarina Kristina, s. 27.3.1791, k. Humppilassa 1793.
Berndt Gabriel, s. 11.8.1793. Astui sotapalvelukseen 1. Suomen jalkaväkirykmentin Turun pataljoonaan, vääpeli 20.4.1820, lipunkantaja 20.12.1823[6], sai eron vänrikkinä, kun pataljoona lakkautettiin v. 1830. Palveli pehtorina eri tiloilla ja omisti sitten vuoron perään useita eri tiloja, mm. Vuolteen kartanon Urjalassa vuoteen 1858 ja sen jälkeen Vääntelän säterin Liedossa. K. Liedossa 3.8.1864. Hänen miekkansa ovat Lounais-Hämeen museossa Forssassa. - Puoliso 1) Urjalassa 5.11.1835 Eva Helena Ahlfors, s. Teijon tehtaalla 1.11.1797, k. Urjalassa 16.5.1837, vht. paturi Johan Ahlfors ja hänen vaimonsa Maija Antintytär; 2) Porissa 27.4.1840 Maria Ulrika Björkroth (tämän 3. aviossa), s. Porissa 15.12.1794. k. Turussa 27.2.1877, vht. Porin kaupunginviskaali Karl Fredrik Björkroth ja Hedvig Kristina Norrmén (tämän 2. avio). Maria Ulrika Björkrothin 1. puoliso oli merikapteeni Kristian Nordström, k. 1823, ja 2. puoliso oli Porin raatimies Erland Rosenback, k. 1838. 1. avioliitossa tytär, s. kuolleena 16.5.1837.
Erik Wilhelm, s. 21.5.1769, kappalainen, k. 1862. Taulu 13.
Taulu 3.
Gustaf Adolf Rangell (isä: Johan, taulu 2), s. Humppilassa 6.12. 1786. Turun katedraalikouluun 21.3.1803, erosi 16.6.1807. Toimi vuokratilallisena Lopella ja Paimiossa, palasi 1826 Humppilaan, josta peri äidiltään Koiviston Vähä-Kätön. K. Humppilassa 24.6.1836. - Puoliso Paimiossa 14.11.1825 Maria Blom, s. Paimiossa 5.3. 1791, k. Humppilassa 23.7.1867, vht. Paimion Tomeron Mäkilän talollinen Samuel Simonpoika ja Leena Matintytär.
Lapsia:
Gustaf, s. a.n. Paimiossa 16.10.1813. Toimi tilanhoitajana mm. Akaalla ja Sääksmäellä sekä setänsä Berndt Gabriel Rangellin alaisena Urjalan Vuolteella. Muutti Viipuriin 1847, myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.
Wilhelmina, s. a.n. Paimiossa 9.10.1815, k. siellä 9.3.1817.
Johan Wilhelm, s. a.n. 27.2.1818, kirjuri, k. 1884. Taulu 4.
Wilhelmina, s. a.n. Paimiossa 23.2.1820, k. Humppilassa 15.3. 1855. - Puoliso Humppilassa 7.6.1836 Tobias Ristonpoika Rekola, sittemmin Kättö, s. Tammelassa 18.8.1804, k. Humppilassa 7.7. 1867. He isännöivät Kättöä, joka heidän aikanaan tuli kestikievariksi. Talo siirtyi heidän jälkeläistensä omistukseen.
Gustava s. a.n. Paimiossa 30.6.1822. Muutti Turkuun 1839, setänsä Berndt Gabriel Rangellin luo Urjalan Vuolteelle 1842 ja Viipurin kautta Pietariin 1850. Mainitaan siellä naimattomana ruotsalaisen seurakunnan kirkonkirjoissa vuoteen 1856. K. Kronstadtissa.[4] - Naimaton.
Frans Mauritz, s. 9.12.1827, renki, k. 1886. Taulu 9.
Adolf Fredrik, s. Humppilassa 19.6.1830. Muutti Turkuun 1845 kirjansitojamestari Johan Ölanderin oppipojaksi sekä kisällinä edelleen Helsinkiin, jonne hän ei kuitenkaan näytä saapuneen. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat, lienee ollut naimaton.
Berndt Viktor, s. Humppilassa 20.5.1834, k. siellä 10.11.1834.
Taulu 4.
Johan Wilhelm Rangell (isä: Gustaf Adolf, taulu 3), s. Paimiossa 21.2.1818. Hämeenlinnan triviaalikouluun 1829, erosi 1855. Tammelan nimismiehen (appensa) kirjuri, muutti 1843 Turkuun, jossa oli ylimääräisenä lääninkanslistina, sekä 1851 Prunkkalaan, jossa viljeli Hungerlan Nummenpään tilaa. Hämeen ruotuväkipataljoonan sairaalanvalvoja 29.2.1856, siirrettiin 15.7. s.v. vanhemmaksi kirjuriksi.[8] Pataljoona lakkautettiin v. 1867. Muutti Hattulaan 1868. K. Hauholla 17.6.1884. - Puoliso Tammelassa 27.8.1839 Eva Sofia Forsberg, s. Tammelassa 22.12.1814, k. Hattulassa 10.1.1883, vht. Tammelan nimismies Karl Forsberg ja Johanna Sofia Crusell.
Lapsia:
Karl Wilhelm, s. a.n. Tammelassa 1.5.1837, koululainen. K. Prunkkalassa 11.4.1853.
Sofia Constantina, s. Tammelassa 26.1.1840, k. 15.7.1902. - Puoliso Hämeenlinnassa 16.5.1868 lennätinreviisori, kolleegiasessori Gustaf Theodor Hedman, s. Naantalissa 15.11.1842 julistettu kuolleeksi Hämeenlinnan raastuvanoikeuden päätöksellä 4.2.1952).
Johan Constantin, s. Tammelassa 23.11.1841, k. Hämeenlinnassa 5.6.1862. - Naimaton.
Hilda Johanna, s. Turussa 27.7.1844, k. Prunkkalassa 19.8.1855.
Jakob Werner, s. 20.12.1850, nimismies, k. 1898. Taulu 5.
Ernst Emil, s. Prunkkalassa 5.10.1852, k. Hämeenlinnassa 29.1.1864.
Taulu 5.
Jakob Werner Rangell (isä: Johan Wilhelm, taulu 4), s. Turussa 20.12.1850. Hämeen lääninhallituksen lääninkanslisti 7.9.1877. Hauhon ja Tuuloksen piirin nimismies 14.5.1881.[9] K. Hauholla 1.5.1898. - Puoliso Hämeenlinnassa 4.8.1883 Alma Maria Eklöf, s. Hämeenlinnassa 21.12.1861, k. siellä 29.1.1926, vht. rakennusmestari Gustaf Eklöf ja Maria Kristina Dansk.
Lapsia (s. Hauholla):
Gustaf Werner, k. Hauholla 27.4.1885 n. 4 viikon ikäisenä.
Ester Maria, s. 26.5.1888. Hämeenlinnan suomalaiseen tyttökouluun 1899, ylioppilas Hämeenlinnan suomalaisilta jatkoluokilta 1907. Opiskeli Helsingissä, alempi oikeustutkinto. K. Tuusulassa 2.10.1943. - Puoliso 1910 Suomussalmen kirkkoherra, kansanedustaja ja rovasti Toivo Aapeli Janhonen, s. Jyväskylässä 2.2.1886, k. Helsingissä 3.11.1939.
Jaakko Veikka, s. 24.5.1891, merikapteeni, k. 1973. Taulu 6.
Johan Wilhelm (Jukka), s. 25.10.1894, pankinjohtaja, k. 1982. Taulu 7.
Matti, s. ja k. 4.5.1897.
Taulu 6.
Jaakko Veikka Rangell (isä: Jakob Werner, taulu 5), s. Hauholla 24.5.1891. Hämeenlinnan lyseoon 1903, erosi 1907 ja lähti merille raumalaisella purjelaivalla. Purjehti eri maiden purje- ja höyrylaivoilla, alempi perämiestutkinto 1912, yliperämiestutkinto 1913. Oli 1. maailmansodan aikana Englannin kuljetuslaivastossa perämiehenä, joutui kolmasti torpeedohyökkäyksen kohteeksi. Merikapteenin tutkinto Raumalla 1920. Rauman satamalaitoksen palveluksessa 1924-38 Merenkulkuhallituksen palvelukseen 1938, tarkastusalus "Suunnan" vs. päällikkö 1939, vakinainen 1942, suoritti sodan aikana mm. väyläpalvelua Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella. Ero 1947, toimi sitten Huhtamäki-yhtymän sillinpyynnissä Islannin vesillä, eläkkeelle 1962. VR 4 mk, VR 4 kansal.ans., Mm 1939-40, Englannin ja Ranskan maailmansota- ja torpedeerausmitalit. K. Helsingissä 27.9.1973. - Puoliso Raumalla 13.12.1919 Laina Ingrid Sofia Heimo, s. Raumalla 4.10.1893, k. Karjaalla 30.9.1969, vht. raumalainen talonomistaja, perämies Henrik Robert Heimo (aik. Holmberg) ja Sofia Abelson.
Lapsia (s. Raumalla):
Maj-Sofi, s. 4.12.1920. Kansakoulunopettaja Heinolan seminaarista 1949. Opettajana Karjalassa (T.I.), Vihdin Seimelän tyttökodissa, Pernajan sekä Pohjan ja Fiskarsin suomenkielisissä kouluissa, vuodesta 1970 Helsingissä, eläkkeelle 1981.
Laina Maria, s. 1.3.1922. Käynyt Rauman kauppaopiston. - Puoliso 1) Helsingissä 9.7.1944 Ade Werner Danielsbacka, s. Pyhtäällä 19.10.1919, avioero 1947; 2) Korppoossa 24.5.1948 Karl Åke Nyroos, s. Korppoossa 3.7.1922.
Toive Helena, s. Raumalla 26.8.1925. Ylioppilas Töölön Yhteiskoulusta 1944, humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yliopistossa 1965. - Puoliso Helsingissä 5.7.1947 Suomen Yhdyspankin Karjaan konttorin kamreeri Hans Birger Winberg, s. Sipoossa 11.3. 1923.
Taulu 7.
Johan Wilhelm (Jukka) Rangell (isä: Jakob Werner, taulu 5), s. Hauholla 25.10.1894. Hämeenlinnan lyseoon 1905, ylioppilas (hämäl.) 1913, molempien oikeuksien kandidaatti 15.5.1922. Turun hovioikeuden auskultantti, varatuomari 20.12.1927. Palveli senaatin kamaritoimituskunnassa ja väliaikaisessa elintarvetoimituskunnassa, elintarvehallituksessa ja -ministeriössä 1917-20. Suomen kauppa-asiamiehen sihteerinä Englannissa 20.11.1918-15.7.1919, samalla ympärysvaltoihin lähetetyn kauppavaltuuskunnan sihteeri 28.3.-7.7.1919. Asianajaja Oy Luottotiedossa 1922-25. Osuuskassojen Keskus Oy:n lainopillisen osaston hoitaja 1925 ja toimitusjohtaja 1933. Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1937. Pääministeri 3.1.1941-5.3.1943. Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja 1943-44, jäsen 1944-45. Sotasyyllisyysoikeuden tuomitsemana vankeudessa 1946-49. Suomen Pankkiyhdistyksen asiamies 1949, Kansallis-Osake-Pankin johtokunnan jäsen 1950, pääjohtajan varamies 1954, eläkkeelle 1964. - Itsenäisyyssuunnan vaalikeskuskomitean sihteeri vaaleissa 1917. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja 1921, Hämäläisosakunnan kuraattori 1922. Suomen voimistelu- ja urheiluliiton puheenjohtaja 1934-45 ja 1951-54, kunniapuheenjohtaja 1954. Suomen yleisen metsästäjäliiton puheenjohtaja 1936-42, kunniajäsen 1971. Suomen olympialaisen komitean ja kansainvälisen olympialaisen komitean jäsen 1938-67, molempien kunniajäsen 1967, olympiakisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 1938-40. Useiden valtion komiteoiden, neuvottelukuntien ja lautakuntien jäsen. Pellervo-seuran valtuuskunnan jäsen 1928-39 ja 1944-47. Pienviljelijäin keskusliiton hallituksen jäsen 1931-45. Maakiinteistöpankin hallituksen jäsen 1931-37, Vakuutusyhtiö Pohjan hallituksen jäsen v:sta 1933, varapuheenjohtaja 1957-70, puheenjohtaja 1971. Valtion lisenssitoimikunnan puheenjohtaja 1939-45. Kansaneläkelaitoksen lisätyn hallituksen jäsen 1939-45. Tervakoski Oy:n johtokunnan puheenjohtaja 1943-46. Veitsiluoto Oy:n hallintoneuvoston jäsen 1940-46, Oulu Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1943-46 ja jäsen 1968-75. Huhtamäki-yhtymä Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1943-74. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1952-68. Kajaani Oy:n johtokunnan jäsen 1966-75. Suomen Kulttuurirahaston säätiön hallintoneuvoston jäsen 1950-60, hallituksen varapuheenjohtaja 1950-67, kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsen 1950-60 ja puheenjohtaja 1960-67, säätiön kunniaesimies 1968. Alfred Kordelinin rahaston raha-asiaintoimikunnan jäsen 1953-69. Niilo Helanderin säätiön hallituksen jäsen v:sta 1956, Jenny ja Antti Wihurin rahaston johtokunnan jäsen 1965-76. - Kapteeni 1942. VR 1 rt, VR 1, SVR suurr., Vm 1, Vs, Ts ja js mm, 0 ar 1, SU suuri ar, Saks.KR suurr., Bras. ERR suurr., TDR suurr., Unk. AR suurr., P. Tapanin kruunun K, Jap. NAR suurr., Rom TR suurr., Ruots. PR K 1, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan urheiluliittojen am, Argentiinan ja Meksikon urh. kultam. K. Helsingissä 12.3.1982. - Puoliso Hämeenlinnassa 8.6.1921 sairaanhoitaja Lilli Rakel Maria Andersson, s. Hämeenlinnassa 8.6.1895, vht. Hämeenlinnan kaupunginpuutarhuri Anders Wilhelm Andersson ja Maria Sippola.
Lapsia:
Kirsti Maria, s. Helsingissä 19.3.1924. Ylioppilas Töölön yhteiskoulusta 1942, opiskellut kieliä ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa. - Puoliso Helsingissä 26.12.1947 tekniikan ylioppilas, sittemmin Rauma-Repola Oy:n varatoimitusjohtaja, diplomi-insinööri Harri August Helaniemi (vuoteen 1936 Helenius), s. Tampereella 18.10.1920, k. Helsingissä 18.5.1970.
Jaakko Wilhelm, s. 18.3.1929, diplomi-insinööri. Taulu 8.
Taulu 8.
Jaakko Wilhelm Rangell (isä: Johan Wilhelm, taulu 7), s. Helsingissä 18.3.1929. - Ylioppilas Töölön yhteiskoulusta 1946, diplomi-insinööri Helsingin teknillisestä korkeakoulusta 1954. Yhtyneiden Paperitehtaiden Tervasaaren paperitehtaan apulaisinsinööri 1955. Paperituote Oy:n teknisen johtajan apulainen 1961 ja tekninen johtaja 1972, eläkkeelle 1975. - Puoliso Helsingissä 28.2.1954 Outi Sinikka Nurmela, s. Viipurissa 10.7.1928, ylioppilas Töölön yhteiskoulusta 1946, ekonomi Helsingin Kauppakorkeakoulusta 1953, Tema Oy:n kirjeenvaihtaja 1954-55, opettaja Valkeakosken seudun kauppaoppilaitoksessa v:sta 1956, kasvattaa hevosia. Vht. Kesko Oy:n pääjohtaja, vuorineuvos Ilmo Olavi Nurmela ja Anna Irene Saxén. Avioero.
Lapsia:
Anna Kaarina, s. Lontoossa 21.10.1955. Ylioppilas Valkeakoskella. Toimii ratsastuksen opettajana. - Puoliso 1) Kangasalla 1977 Jukka Seppälä, avioero 1980; 2) Schenefeldissä, Saksan liittotasavallassa 1981 sikäläisen hevostallin omistaja Jürgen Böckmann.
Leena Maaria, s. Valkeakoskella 1.1.1957. Käynyt keskikoulun Valkeakoskella. Opiskelee ravintola-alaa Kuopiossa. - Puoliso Ruotsissa 1977 Rolf Ekberg, avioero 1981.
Jukka Olavi, s. Valkeakoskella 12.3.1964, käy Valkeakosken lukiota. Vänrikki.
Taulu 9.
Frans Mauritz Rangell (isä: Gustaf Adolf, taulu 3), s. Humppilassa 9.12.1827. Suomen kaartin tarkk'ampujaksi 14.12.1844, otti osaa Unkarin retkeen v. 1849, ero 15.12.1853.[7] Palasi sitten Humppilaan, missä oli renkinä ensin lankonsa Tobias Kätön kestikievarissa, sitten useissa eri taloissa. Muutti 1868 Hattulaan, missä oli renkinä Katinalan Kommilassa. K. Hattulassa 6.5.1886. - Puoliso Hattulassa 27.12. 1874 Mathilda Malin, s. Kalvolassa 10.3.1850, k. Hattulassa 31.12. 1921, vht. renki Elias Matinpoika Malin ja Anna Maria Lönn.
Lapsia (s. Hattulassa):
Maria, s. 7.4.1875, k. Hattulassa 30.3.1878.
Maria, s 2.3.1879, k. Hattulassa 22.7.1932. - Naimaton.
Juho Vilhelm, s. 17.12.1881, työmies, k. 1921. Taulu 10.
Taulu 10.
Juho Vilhelm Rangell, n. vuodesta 1910 Aalto (isä: Frans Mauritz, taulu 9), s. Hattulassa 17.12.1881. Muutti 1899 Kalvolaan rengiksi Orjanhirren Perälään ja sieltä 1910 Vanajaan. Työmiehenä Hämeenlinnassa vuodesta 1917. K. siellä 21.10.1921. - Puoliso Hämeenlinnassa 18.9.1920 Helmi Esteri Pakari (Pakarainen) tämän 1. aviossa, s. Lammilla, Lieson Pakarissa 4.9.1897, k. Padasjoella 27.6.1970, vht. talollinen Kalle Kallenpoika Pakari, myöh. Pakarainen, ja Henrika Vilhelmiinantytär. Helmi Esteri Aalto muutti leskenä Padasjoelle, 2. puoliso siellä Juho Kustaa Halin, s. 1881, k. 1945.
Poika:
Eino Johannes, s. 26.10.1920, työmies. Taulu 11.
Taulu 11.
Eino Johannes Aalto (isä: Juho Vilhelm, taulu 10), s. Hämeenlinnassa 26.10.1920. Työmies, muutti 1938 Padasjoelta Lammille ja 1946 takaisin Padasjoelle. Asuu vuodesta 1967 jälleen Lammilla. - Puoliso 1) Lammilla 1.7.1947 Anja Eeva Tupala, s. Lammilla 25.5. 1925, avioero 1957, elää Vanajassa, vht. Lammin Sankolan Knuuttilan isäntä Erik Kustaa Tupala ja hänen 2. vaimonsa Vilhelmiina Salmela; 2) Lammilla 27.1.1967 Hilma Aliina Kauhasalo, s. Lammilla 8.1.1909.
Lapsia, 1. avioliitosta (s. Lammilla):
Pentti Juhani, s. 8.2.1947, puuseppä. Taulu 12.
Terttu Seija Anneli, v:sta 1956 Köykkälä, s. 21.8. 1949, vuodesta 195 3 autonasentaja Kaarle Vihtori Köykkälän ja hänen vaimonsa Rauha Elisabet o.s. Virtasen ottolapsena Riihimäellä. Liikeapulainen. - Puoliso Riihimäellä 30.11.1968 koneenkuljettaja Rainer Ensio Partanen, s. Nurmeksessa 3.10.1945.
Leo Rainer, s. 20.6.1951. Betonityöläinen. Asuu Vanajassa.
Taulu 12.
Pentti Juhani Aalto (isä: Eino Johannes, taulu 11), s. Lammilla 8.2.1947, muutti äitinsä kanssa Hämeenlinnaan 1960. Puuseppänä Hämeenlinnassa, sittemmin Boråsissa Ruotsissa. - Puoliso Hämeenlinnassa 21.10.1967 Kaija Marjatta Lähteenmäki, s. Hämeenlinnassa 21.10.1949, avioero 1974, vht. muurari Olavi Ilmari Lähteenmäki ja Helmi Maria Ojaniemi.
Lapsi:
Juha-Pekka, s. Hämeenlinnassa 21.2.1968.
Taulu 13.
Erik Wilhelm Rangelius (isä: Johan, taulu 2), s. Humppilassa 21.5. 1796. Turun katedraalikouluun 16.10.1809, ylioppilas (ab.) Turussa 21.6.1817, stipendiaatti 1818-19, erotodistus 21.6.1819. Vihittiin papiksi Turussa 22.6. s.v., Pirkkalan kirkkoherran apulaiseksi. Armovuoden saarnaaja Harjussa ja Ylöjärvellä 29.1.1820, palasi Pirkkalaan 1. 11. s.v. Janakkalan kirkkoherran apulainen 1826, Lopen kappalaisen apulainen s.v., virka- ja armovuoden saarnaaja Lopella 18.4.1827 ja Suomusjärvellä 20.2.1828. Välisaarnaaja Kiskossa 1.5.1830, armovuoden saarnaaja Inkoossa 11.8. s.v., välisaarnaaja siellä 1.5.1831, Kullaan kappalaisen apulainen 1.1.1832, Humppilan pitäjänapulaisen apulainen kesäkuussa 1833. Korppoon kirkkoherran apulainen tammikuussa 1836, Taivassalon kirkkoherran apulainen s.v. Kustavin kappalaisviran välisaarnaaja 1.5. s.v., Humppilan pitäjänapulaisen välisaarnaaja 1.5.1838. Tammelan kirkkoherran apulainen 1.12. s.v. Vanajan välisaarnaaja 1.5.1840 ja kappalainen 11.11.1840. Nimipastori 12.12. 1860. K. Vanajassa 20.6.1862. - Puoliso 1) Lopella 27.8.1829 Eva Kristina Ek, s. Lopella 30.9.1808, k. Vanajassa 15.6.1848, vht. Lopen Joentaan Kieran isäntä Juho Kustaanpoika ja Kirsti Liisa Juhontytär; 2) 17.10.1861 Maria Katarina Wilhelmina Drugge, s. Porissa 2.5.1830, k. Liedossa 11.2.1913, vht. porilainen värjärimestari Johan Fredrik Drugge ja Anna Elisabet Rosenback.
Lapsia, kaikki 1. avioliitosta, käyttivät nimeä Rangelius:
Mathilda Gustava Wilhelmina, s. Kiskossa 10.5.1830, k. Hämeenlinnassa 18.6.1868. - Puoliso Vanajassa 29.3.1860 Hämeenlinnan kaupunginpalvelija, sittemmin ajuri Elias Nyman, s. Hattulassa 14.12. 1833, k. Hämeenlinnassa 21.1.1885.
Frans Berndt Wilhelm, s. Inkoossa 16.10.1831. Mielisairas.
Eva Karolina, s. Humppilassa 4.5.1833. Mielisairas. K. 26.6.1879. - Naimaton.
Aurora Amalia, s. Humppilassa 2.3.1835, k. 8.5.1910. - Naimaton.
Ivar Erik Gabriel, s. Kustavissa 25.4.1837. Mustialan maanviljelyskoulun oppilas 1855-58, muutti sieltä Mikkeliin, jonka kirkonkirjoista hän ei kuitenkaan ole löytynyt. Myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.
Johan Nils, s. Humppilassa 27.11.1838, k. Vanajassa 8.9.1845.
Karl Konstantin, s. Vanajassa 14.12.1842, k. siellä 31.1.1843.
Tytär, s. kuolleena Vanajassa 23.10.1844.
Poika, s. kuolleena Vanajassa 17.9.1845.
Josefina Amanda, s. Vanajassa 10.10.1846. Asui setänsä Berndt Gabriel Rangellin luona Urjalan Vuolteella ja muutti hänen mukanaan Liedon Vääntelään 1858. K. Turussa 22.6.1914. - Puoliso Turussa 10.10.1865 turkulainen satulaseppämestari Frans Viktor Petrell, S. Turussa 7.5.1835, k. siellä 8.6.1889.
Taulu 14.
Adolf Fredrik Rangelius (isä: Gabriel Mikonpoika, taulu 1), s. Turussa 9.6.1755. Turun katedraalikouluun 29.4.1767. Anoi 1771 kirjaston vartiomieheksi isänsä jälkeen, mutta anomus evättiin hänen nuoruutensa takia.[2] Ylioppilas (ab.) Turussa 1776, vastaväittäjänä 17.2.1781, stipendiaatti 1782-86, jolloin stipendi lakkautettiin, koska Rangelius työskenteli enemmän maataloutensa kuin opintojensa parissa ja maatilan haltijalla ei katsottu olevan stipendin tarvetta.[10] Osti 13.12.1783 Ruskon Inkisten Sipilän hovioikeuden asianajajan Olof Montanin perillisiltä (ja konkurssipesältä) 504 kuparitaalarin hinnalla, joka oli maksamatta vielä huhtikuussa 1789, jolloin Montanin velkojat saivat kiinnityksen Sipilään.[11] Myi Sipilän veljelleen Henrik Rangeliukselle ja siirtyi naapuritilalle, Inkisten Jaakkolaan, jonka isännäksi Adolf Fredrik Rangelius tuli avioliittonsa kautta. Jaakkolassakin oli kiinnitettyä velkaa[12] ja talo myytiin ennen 1830-lukua, jolloin sen omistajana oli professori Natanael Gerhard af Schultén. Rangelius asui kuitenkin "edellisenä isäntänä" Jaakkolassa kuolemaansa saakka. K. Ruskossa 12.10.1837. - Puoliso Ruskossa 7.1.1798 Helena Matintytär (tämän 2. aviossa), s. Kaarinassa 13.3. 1764, k. Ruskossa 26.11.1820, vht. Kaarinan Makaston Jaakkolan isäntä Matti Heikinpoika ja Helena Tuomaantytär, 1. puoliso 1781 Inkisten Jaakkolan edellinen isäntä Antti Jaakonpoika (tämän 2. avio).
Lapsia (s. Ruskossa):
Gustaf Adolf, s. a.n. 28.10.1789, k. Ruskossa 27.8.1806. - Naimaton.
Maria, s. a.n. 15.1.1792, k. Maskussa 11.6.1852. - Puoliso Ruskossa 8.5.1831 Inkisten Jaakkolan silloisen lampuodin poikapuoli, sittemmin Maskun Pakaisten Hakalan torppari Johan Eriksson, s. Paraisilla 15.5.1798, k. Maskussa 10.1.1849. Ennen avioliittoaan Marialla oli avioton tytär Johanna Wilhelmina Rangelia, s. Ruskossa 7.12.1821.
Fredrika, s. a.n. 13.7.1794, k. Ruskossa 5.3.1864. - Puoliso Ruskossa 20.2.1819 talollisen poika, sittemmin Hiidenvainion yksinäistilan isäntä Matti Juhonpoika, s. Ruskossa 29.7.1793, k. siellä 16.5. 1864.
Johanna Katarina, s. 13.7.1798, oli ennen avioliittoaan piikana Ruskon Nissilässä, k. Turussa 17.8.1857. - Puoliso Ruskossa 7.9.1834 muurarioppilas, lopuksi Turun linnan palvelusmies (slottsknekten) Karl Gillberg (tämän 2. aviossa), s. Kuusistossa 4.3.1804, k. Turussa 7.10.1873. Ennen avioliittoaan Johanna Katarinalla oli poika Henrik Gabriel Rangell, s. Ruskossa 26.12.1828, k. siellä 8.1.1829.
Adolf Fredrik, s. 4.7.1802. Eli vävynä Hiidenvainiolla vaimonsa kuolemaan saakka, sen jälkeen renkinä eri taloissa. K. 31.1.1878. - Puoliso Ruskossa 16.3.1828 sisarensa käly Urika Juhontytär, s. Ruskossa 5.12.1791, k. siellä 16.5.1839, vht. Ruskon Hiitolan eli Hiidenvainion isäntä Juho Simonpoika ja Helena Pekantytär. Avioliitto oli lapseton.
Ester, s. 30.3.1805, k. Ruskossa 21.10.1856. - Puoliso Ruskossa 24.10.1824 Ruskon Märttelän Eskolan renki, sittemmin Liukolan Sipilän torppari Heikki Juho Heikinpoika, s. Maskussa 14.2.1795, k. Ruskossa 13.1.1858.
Viitteet
[1] Professori Svante Dahiströmin muistio J. W. Rangellille 8.2.1945; professori Einar W. Juvan kirje J. W. Rangellille 20.4.1964.
[2] Turun akatemian konsistorin pöytäkirja 23.7.1771.
[3] VA: 7792: 129; 7797: 137; Masku KO b l: 314-317; Masku KO b 4: 897.
[4] Pankinjohtaja J. W. Rangellin merkintöjä,
[5] Kakskerran rippikirja 1784-89, merkintä sivulla 16.
[6] SA: Turun pataljoonan ansioluettelot ym. 1813-29.
[7] SA: Suomen kaarti: pääkatselmusrullat 1850, 1853, 1854-56 (4. komppania, tarkk'ampuja n:o 68).
[8] SA: 6. ruotuväkipataljoona: pääkatselmusrullat 1856-65.
[9] VA: Håkan Holmbergin kokoelma.
[10] Turun akatemian konsistorin pöytäkirja 23.4.1786.
[11] VA: Masku ja Mynämäki KO b 8: 797; Masku ja Mynämäki KO b 9: 591.
[12] VA: Masku ja Mynämäki KO b 1 l: 496; Masku KO b 3: 5 8, 440.
[*] Toimituksen täydentämä
Referat
Rangelius - Rangell. Gabriel Mickelsson (c. 1696-1771) från S:t Marie var dräng vid akademins bibliotek i Åbo när han 1743 köpte halva gården Rank (nr 407) i klosterkvarteret där. Tre söner till honom studerade vid akademin och hela familjen antog c. 1760 namnet Rangelius, härlett ur gårdens namn. Gabriels mellersta son, predikanten i Kakskerta Henrik Rangelius (1756-1808) var barnlös och yngste sonen Adolf Fredrik Rangelius (1755-1837) avbröt studierna och blev lantbrukare, slutligen på Jaakkola i Inkinen, Rusko. Hans släktgren utdog på manslinjen 1878.
Gabriel Mickelssons äldsta son, adjunkten i Humppila, fil. mag. Johan Rangelius (1744-98), gift med Maria Kristina Kindström (1756-1827), hade fem söner av vilka två dog unga och ogifta. Fänriken Berndt Gabriel Rangell (1793-1864) blev också lantbrukare och ägde slutligen Vääntelä säteri i Lundo. Hans yngre bror, vicepastorn Erik Wilhelm Rangelius (1796-1862) var kapellan i Vånå. Deras äldsta broder Gustaf Adolf Rangell (1786--1836) ärvde efter sina föräldrar Vähä-Kättö i Koivisto by i Humppila. Från honom och hans hustru Maria Blom (1791-1867) härstammar två släktgrenar som fortlever. Till den äldre grenen hörde deras sonsons son, bankdirektören Johan Wilhelm (Jukka) Rangell (1894-1982), statsminister i Finland 1941-43. Den yngre släktgrenen bär sedan 1900-talets första decennium släktnamnet Aalto.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1984 hakemisto | Vuosikertahakemisto