[ Artikkelin loppu ]
Yhdistysuutisia - Föreningsnytt
Jo asemansa vakiinnuttaneet sukututkimuspäivät ovat esimerkkinä onnistuneesta hajasijoituksesta. Kun päivät pidetään vuosittain eri puolilla maata, niihin tulee elävöittävää paikallisväriä ja samalla saadaan kuitenkin sellaista yleistä tietoa, joka kiinnostaa niitäkin sukututkijoita, joilla ei ole välitöntä kosketusta kokousseudun tutkimusongelmiin. Tämä kävi ilmi suurena osanottajajoukkona kuluvan vuoden sukututkimuspäivillä Tampereella, jossa järjestäjinä olivat Suomen Sukututkimusseura, Kansainvälinen Opintokeskus sekä Tampereen seudun sukututkimusseura.
Tämänvuotisilla päivillä keskityttiin paitsi Tampereen seudun väestöhistorian erityispiirteisiin myös niihin keinoihin, joilla tutkija voi ammentaa lähteistään monipuolista tietoa, niin ettei tutkimustulos jää vain nimi- ja päivämääräluetteloksi. Tähän tavoitteeseen viittasi jo Suomen Sukututkimusseuran esimies, valt. maist. Georg Luther alkutervehdyksessään. Prof. Mauno Jokipiin esitelmä Mitä historioitsija toivoo sukututkimukselta valotti lähteitä, joista henkilöhistoria voi saada väriä ja täyteläisyyttä: keskiajan lähteet, verotuslähteet, talouslähteet, oikeus- ja hallintolähteet, läänitys- ja sotalaitoslähteet sekä kirkolliset lähteet. Parhaimmillaan näitten lähteiden osaava käyttö tuottaa sukututkimusta, joka samalla on arvokasta kulttuurihistoriaa.
Prof. Viljo Rasila esitelmöidessään Muuttoliikkeistä Pirkanmaalla varoitti yleistämästä yksityisen ihmisen elämänvaiheita jotakin ryhmää koskevaksi, koska yksilölliset vaihtelut ovat erittäin suuria. Kuitenkin on havaittavissa, että ihmisen elämänvaiheisiin näyttää vaikuttavan ratkaisevasti, syntyykö hän maalle vai kaupunkiin tai muuttaa varhain vanhempiensa mukana sinne. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä elinkeinon vaihdokseen, joka saattoi merkitä suurta elämänmuutosta, vaikka muuttomatka olisikin ollut lyhyt.
Piiri-insinööri Kalervo Kyrölän esitelmän aiheena oli Maanmittausasiakirjojen kertomaa ja prof. Kyösti Kiuasmaa kertoi Pirkanmaan kouluoloista vv. 1950-70 sekä Tampereen yliopiston syntyvaiheista. Valt. kand. Matti J. Kankaanpää esitelmässään Ruoveden ja Keuruun vanhat alueet sukututkimuksen kohteina kuvasi niitä vaikeuksia, joita sukututkijalle aiheutuu siitä, että vanha suur-Ruovesi, jossa vesistö oli ollut yhdistävä tekijä, on myöhemmin hajoitettu juuri vesistörajoja pitkin jopa kolmen läänin alueelle.
Tietokoneaika tulee väistämättä myös sukututkimukseen. Siitä on osoituksena, että päivien ohjelmaan sisältyi Sukutietotekniikka r.y.:n puheenjohtajan Leif Metherin esitelmä, jossa hän selosti tietokoneen käyttöä sukututkijan apuvälineenä.
Sukututkimuspäivien luonteeseen kuuluu tutkijatovereiden tapaaminen ja tietojen vaihtaminen. Tätä tarkoitusta palvelee ohjelmaan perinteisesti kuuluva keskustelutilaisuus, jonka alusti ja johti lakit. lis. Pentti J. Voipio.
Ensi vuoden sukututkimuspäivät pidetään maaliskuussa Mikkelissä.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1985 hakemisto | Vuosikertahakemisto