GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Tiedonantoja - Meddelanden

Edellisen johdosta

P.J. Voipio

Lämpimät kiitokset tulleista kahdesta vastauksesta. Toinen niistä julkaistaan yllä, toisen samansisältöisen sain puhelimitse.

Yrjö Blomstedtille ja minulle on toki ollut tuttu tuo runo, josta yllä on ote. Meille varmaan kävi samoin kuin sukututkijoille useinkin sattuu: Lähteissä oleva vihje ei ole niin selvä, että sen merkitys kävisi ilmi heti. Sanat "Hämeen houru puheillesans" eivät suoraan viittaa murteeseen, josta Georg Ståhlbergin koulutoverit häntä pilkkasivat, mutta kotimaakuntahan siinä on mainittuna ja siitä juuri oli kyse, kun pohdimme Georg Ståhlbergin juuria. Lisäksi Kaarlo Teräsvuoren, joka julkaisi otteita runosta, nimenomainen viittaus hämäläismurteeseen jäi meiltä huomaamatta.

Ehkäpä Holger Harrivirta tarkoitti juuri tätä runoa. Mutta kenties hämäläismurre mainitaan jossain muussakin lähteessä, jonka Harrivirta oli huomannut. Jos joku sellaisen lähteen löytää vielä, otamme toki tiedon siitäkin vastaan kiitollisina.

Tosin murre sinänsä ei vielä paljoa selvitä kotiseutua. Hämeen murteen rajat naapurimurteisiin eivät sitä paitsi ole kovinkaan selkeät. Mitä Georg Ståhlbergiin tulee, hänen kotipaikakseen arveltu Somero on juuri tuollaisella murrosalueella, hämäläis- ja varsinaissuomalaismurteiden välissä. Sukututkimuksellisiin keinoihin ei murretutkimus ole kuulunut. Herää kysymys, olisiko Ståhlbergiltä säilynyt mitään suomenkielistä tekstiä, jonka yksittäisistä kohdista voitaisiin päätellä hänen murretaustaansa. Näissä saattaisi tosin olla vaikutteita molemmista mainituista murteista siinä määrin, että niistä ei kuitenkaan olisi mahdollista tehdä päätelmiä lapsuuskodin murteesta.

Ongelmamme ei siis vielä ole paljoakaan nytkähtänyt ratkaisuaan kohti. Kenties voimme kuitenkin Ståhlbergin suvun juurien etsinnässä tämän jälkeen jättää varsinaissuomalaisen murrealueen paikkakunnat sivuun ja kiinnittää nyt huomiota Someron lisäksi Tammelan suurpitäjän alueeseen, missä hämäläismurre täysin selvästi eroaa varsinaissuomalaisesta, niin että sen puhuja on Turussa varmasti huomattu vieraspaikkakuntalaiseksi.


Genos 59(1988), s. 123

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1988 hakemisto | Vuosikertahakemisto