[ Artikkelin loppu ]
Suomen Sukututkimusseura
Suomen Sukututkimusseuran toimintakertomus vuodelta 1988
Suku- ja henkilöhistorian harrastus jatkui maassamme laajana ja vireänä vuonna 1988. Suomen Sukututkimusseuran jäsenmäärä kasvoi. Tutkijoiden välisten yhteyksien parantamiseksi Seura oli järjestämässä suomenkielisiä sukututkimuspäiviä helmikuussa, ruotsinkielisiä elokuussa sekä järjesti suututkimusyhdistysten neuvottelun marraskuussa. Suunnitelmien valmistuminen 1860-luvun jälkeisten kirkonkirjakopioiden kokoamiseksi yleisarkistoihin avaa toiveita sukututkimuksen toimintaedellytysten suurista parannuksista lähivuosina. Käynnillä valtionarkistonhoitajan luona Seuran edustajat esittivät toivomuksia arkistolaitokselle sukututkijoiden palvelun kehittämiseksi.
Vuoden 1988 aikana Suomen Sukututkimusseura joutui keskittämään työnsä ja voimavaransa etenkin muuttoon Säätytalosta uuteen huoneistoon Maijankadulla. Hyllyjen hankkiminen kirjastoa varten ja muutto aiheuttivat raskaita kustannuksia. Suurta työtä vaativat varsinaisen muuton lisäksi kirjaston kaksoiskappaleiden ym. myyntikampanjat ja arkiston järjestäminen luovutettavaksi valtionarkistoon. Sukututkimusseura on syvästi kiitollinen siitä uupumattomasta ja uhrautuvasta työstä, jolla etenkin kirjastonhoitaja ja asiamies sekä myös useat vapaaehtoiset avustajat toteuttivat muuton ja siihen liittyvät monet laajat lisätehtävät.
Julkaisutoiminta
Aikakauskirja Genoksen 59. vuosikerta ilmestyi neljänä vihkona, joissa oli yhteensä 148 sivua. Genoksen ja Seuran muiden julkaisujen julkaisutoimikuntaan kuuluivat fil. maisteri Jarl Pousar päätoimittajana, professori Yrjö Blomstedt, tutkija Manu Herna, kanslianeuvos Georg Luther, apul. professori Ohto Manninen ja valtiot. maisteri Heikki Soininvaara. Genoksen painos oli 2500 kappaletta.
Julkaisuja-sarjassa ilmestyi valtiot. kand. Matti J. Kankaanpään toimittama teos »Keuruun vanhimmat rippikirjat». Kirjassa on 327 sivua.
Vuoden 1988 aikana kerättiin tietoja uuteen sukututkijaluetteloon, joka ilmestynee kuluvan vuoden aikana.
Yleisötilaisuudet ja kokoukset
Toimintavuonna pidettiin 9 kuukausikokousta ja niissä kuultiin seuraavat esitelmät: helmikuun 9:ntenä esitelmöi suurlähettiläs Klaus Castren aiheenaan »Edward Salow - pohjalainen soturikohtalo», maaliskuun 8:ntena oli vuorossa Satakunnan maakuntakirjaston johtaja Greta Grundbergin esitelmä »Maakuntakirjastot sukututkijoiden palvelijoina». Seuran vuosikokouksessa, joka pidettiin huhtikuun 12:ntena, piti esitelmän professori Oscar Nikula aiheenaan »Tre savolaxpojkar i Gustaf III:s tjänst: Johan Henrik, Adolf Fredrik och Otto Magnus Munck».
Lokakuun 11:ntenä piti arkistoneuvos Juhani Saarenheimo esitelmän aiheesta »Arkistolaitoksen filmimateriaali sukututkijoille» ja marraskuun 8:ntena oli yli-insinööri Henrik Falckin aiheena »Släkten Orraeus». Seuran vaalikokouksessa, joulukuun 13:ntena, esitelmöi fil. maisteri Terhi Nallinmaa-Luoto aiheenaan »Mårten Feirichin jäljillä».
Neuvontakokouksia, joissa vastattiin ennalta lähetettyihin kysymyksiin, järjestettiin tammikuun 12:ntena, toukokuun 10:ntenä ja syyskuun 13:ntena. Yleisötilaisuuksiin osallistui 50-80 kuulijaa.
Seuran tutkijajäsenten kokous pidettiin maaliskuun 8:ntena. Kevätretki tehtiin toukokuun 14:ntenä Mikkeliin, missä tutustuttiin mm. Mikkelin maakunta-arkistoon ja Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon.
Seura osallistui Espoossa 20.-21.2. pidettyjen yhdensientoista valtakunnallisten sukututkimuspäivien valmisteluun, samoin Turussa 26.-28.8, järjestettyjen neljänsien ruotsinkielisten sukututkimuspäivien järjestelyihin.
Pohjoismainen sukututkijakokous pidettiin 27.-29.5. Oslossa. Kokouksen teemana oli siirtolaisuus ja sen tutkimuksen lähdemateriaali. Suomalaisista esitelmiä pitivät Georg Luther ja Leif Mether.
Paikallisten sukututkimusyhdistysten ja piirien neuvottelu järjestettiin 12.11. valtionarkiston luentosalissa.
Kirjasto ja arkisto
Kirjasto muutti kesäkuussa Säätytalosta Mariankadulle uusiin toimitiloihin. Kesällä kirjasto oli suljettuna 3 kuukautta. Päivystysajat olivat entiset: maanantaisin klo 16-18, tiistaisin ja torstaisin klo 10-12.
Kirjastossa kävi 749 henkilöä ja kotilainoja annettiin 562 kappaletta. Niistä 61 kaukolainoja (35 kirjastoon). Kirjahankintoja tehtiin ainoastaan 50. Kirjoja poistettiin noin 11000 kappaletta; koulujen vuosikertomukset siirrettiin maakuntakirjastoihin ja kirjaston kaksoiskappaleet myytiin halukkaille lokakuussa.
Kirjastossa ovat työskennelleet puolipäiväisen kirjastonhoitaja Elli Voipion lisäksi vapaaehtoisina avustajina Anna-Liisa Aarnio, Eija Kemiläinen, Eiri Muroma, Maija Niemelä, Michael von Timroth ja Jaakko Voipio. Seura esittää lämpimät kiitoksensa vapaaehtoisille heidän arvokkaasta työstään.
Säätytalossa olleet Seuran kokoelmat sijoitettiin vuoden aikana valtionarkistoon, Helsingin yliopiston kirjastoon ja uusiin toimitiloihin. Seuran keräämä kuolinilmoituskokoelma siirrettiin valtionarkistoon.
Toimisto
Seuran toimisto oli avoinna yleisölle tiistaisin ja torstaisin klo 12-14. Toimistoa hoiti Seuran asiamies Pertti Vuorinen. Vuoden aikana tuli lukuisia sukuselvityspyyntöjä, jotka pyrittiin ohjaamaan kokeneille sukututkijoille; suppeampiin kysymyksiin vastasi toimisto.
Jäsenistö, hallitus ja virkailijat
Seuran vuosikokouksessa kutsuttiin kunniajäseniksi professori Kaarlo Wirilander ja professori Sven-Erik Åström ja uusiksi tutkijajäseniksi professori Oscar Nikula, fil. maisteri Heljä Pulli ja dosentti Kyösti Väänänen. Vuoden aikana kuolivat kunniajäsenemme Kaarlo Wirilander ja tutkijajäsenemme Werner Wernersson Wickström.
Toimintavuoden aikana Seuraan liittyi 199 vuosijäsentä. Vuoden päättyessä Seurassa oli 8 kunniajäsentä, 15 kirjeenvaihtajajäsentä, 27 tutkijajäsentä, 5 lahjoittajajäsentä, 39 ainaisjäsentä ja 1773 jäsenmaksunsa maksanutta vuosijäsentä, näistä yhteisöjä 70.
Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Siihen kuuluivat: (suluissa toimikausi) esimies, kanslianeuvos Georg Luther (1988-90) varaesimies, dipl. insinööri Rainer Toiviainen (1988-90), sukututkija Margareta Damsten (1987-89), valtiot. kandidaatti Matti J. Kankaanpää (1986-88), kanslianeuvos Ragnar Mannil (1986-88), apul. professori Ohto Manninen (1986-88), arkistoneuvos Antti Rosenberg (1988-90), valtiot. maisteri Heikki Soininvaara (1987-89) ja lääninrovasti Tapio Vähäkangas (1987-89). Hallituksen varajäsenet olivat: dipl. ekonomi Gunni Busck-Nielsen (1986-88), tutkija Manu Herna (1987-89) ja fil. maisteri Heljä Pulli (1988-90).
Vuoden aikana hoitivat Seuran eri tehtäviä: sihteeri oikeust. kandidaatti Johan Bärlund, taloudenhoitaja, varatuomari Tuula Pellikka, kirjastonhoitaja, hum. kandidaatti Elli Voipio ja asiamies, hum. kandidaatti Pertti Vuorinen. Paikallisten sukututkimusyhdistysten yhteyshenkilöinä toimivat Margareta Damsten ja Heljä Pulli.
Tilintarkastajina toimivat dipl. insinööri Timo Mikonmäki ja kauppat. maisteri Esa Ojanen varamiehinään dipl. insinööri Kari Bergholm ja dipl. ekonomi Inger Forsén.
Talous
Tulot: Jäsenmaksutuloja kertyi vuoden aikana 139248,75 mk eli 28403,75 mk enemmän kuin 1987. Jäsenmaksu oli 80 markkaa, opiskelijalta 40 markkaa ja lahjoittajajäseneltä vähintäan 3000 markkaa. Julkaisujen myynnistä kertyi tuloja 72542,20 mk eli 19611,73 mk enemmän kuin edellisenä vuonna.
Valtion humanistinen toimikunta myönsi Seuralle avustusta julkaisutoimintaan 40000 mk eli saman kuin 1987. Muita avustuksia Seura sai Keuruun ja Pihlajaveden seurakuntayhtymältä 2000 mk, Multian seurakunnalta 1000 mk ja useilta eri henkilöiltä ja yhteisöiltä 9851 mk, joille kaikille Seura esittää lämpimät kiitoksensa.
Menot: Aikakauskirja Genoksen painatuskulut olivat 40609,50 mk eli 2027,25 mk vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muut painatuskulut olivat 13881,25 mk. Palkkamenot olivat 113615,50 mk eli 14218,50 mk enemmän kuin 1987. Tilivuoden alijäämä oli 18131,43 mk.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1990 hakemisto | Vuosikertahakemisto