[ Artikkelin loppu ]
Poriin kokoontui runsas joukko sukututkijoita viettämään neljänsiätoista valtakunnallisia sukututkimuspäiviä 9.-10.3.1991. Kokouspaikkana oli Porvoon suomalainen klubi, toisaalta viihtyisä, toisaalta vanhuuttaan epäkäytännöllinen kokouspaikka.
Dosentti Erkki Markkasen esitelmän nimenä oli "Perukirjat". Entisajan perukirjat ovat arvokkaita tiedonlähteitä niin sukututkijoille kuin myös perinteen tutkijoille, sillä vainajien ja heidän omaistensa lisäksi niissä luetellaan jokainen peltokalu, kalastusväline ja vaatekappale. Hevosista kerrotaan väri, ikä ja oliko se ruuna, ori vai tamma. Lehmistä saadaan usein selville nimetkin.
Tutkija Sirkka-Liisa Hakalan aiheena oli "Maakunnallinen kulttuurihistoria satakuntalaisen sukututkimuksen taustalla". Pitäjänhistorioissa on usein katsauksia entisajan asumisesta, esineistä, tekniikasta ja elinkeinoista, mutta tiedot eivät ole sellaisinaan vertailukelpoisia eri maakuntien olojen kanssa. Satakunnassa oli jopa talonpoikiakin neljässä eri arvoluokassa. Asema näkyi rakennuksista, esineistöstä ja elämäntavoista. Säätytietoisuus oli vahvaa, eikä vähäisinkään eläjä halunnut joutua naurunalaiseksi. - Kirjalliset tiedot ja tutkimukset saavat tarkennusta ja väriä kansan keskuudesta kerätyistä sananparsista: "Istun tohon, sanoi ämmä, kun lankes." "Kyl talo tapas pitää, vaikka haltijat mistä tulis." "Ei ol rikasta suutaria eikä köyhää mylläriä." "Paree rusthollin piika kun akumentin emäntä." "Isä pellon tekee, poika pellon pitää, pojanpoika vasta hyäryn nautittee." "Ei mua mikkään niin harmita kuin köyhät sukulaiset." "Peruna ja piika on yksvuotisia."
Dosentti Ulla Heino kertoi 1600-luvun käsityöläisistä. Näiden asema 1600-luvun Suomessa oli epätasainen. Heistä on saatavissa kovin vähän totuutta vastaavia tietoja. 1621 ja 1669 säädettyjen ammattikuntajärjestysten mukaan käsityöläisten piti muuttaa kaupunkeihin. 1680 annettiin kuitenkin jokaiselle pitäjälle oikeus ottaa yksi räätäli ja yksi suutari. Nämä saivat 1686 oikeuden pitää oppipoikia ja renkejä.
1700-luvun alussa sallittiin eräiden uusien ammattiryhmien toimiminen myös maaseudulla. Turun yliopiston historian laitoksella on tutkittu käsityöläisiä 1721-1809. Heistä on Turun maakunta-arkistossa kortisto, mutta sen käyttöön pitää saada lupa. Siirtolaisuusinstituutin johtajan Olavi Koivukankaan aiheena oli "Siirtolaisten jälkeläiset, siirtolaisrekisteri ja Juuret Suomessa 1992-projekti". Suomalaissiirtolaisia on eri puolilla maailmaa lähes miljoona. Siirtolaisuusinstituutissa on tekeillä siirtolaisrekisteri, jossa vuoteen 1992 mennessä on koossa 200.000 nimeä ajalta ennen toista maailmansotaa. Instituutti ottaa mielellään vastaan kaikkea alaansa koskevaa aineistoa. Lähetetyt kuvat ja kirjeet kopioidaan, joten ihmiset halutessaan saavat aineistonsa takaisin. Kyselyihin pyritään vastaamaan jo nyt pientä maksua vastaan. Instituutin osoite on Piispankatu 3, 20500 Turku.
Jaanus Arukaevu kertoi Viron sukututkimuksen nykypäivästä. Siellä toimii sukututkijoiden valtakunnallinen seura Eesti Genealoogia Selts. Sen hallituksen puheenjohtaja on Harri Talvoja Tallinnasta. Häneen on parasta ottaa yhteys sukututkimusasioissa puhelimitse, puh. 990-70142-520488. Hän puhuu suomea. Se joka tietää etsimänsä henkilön nimen, syntymäajan ja -paikan sekä seudun, mistä tämä on muuttanut Suomeen, voi kirjoittaa osoitteella: Eesti Ajaloo Arhiiv, Liivi 4, Tartu 202400, Estonia. Kun haluat löytää Virosta henkilön, josta tiedät vain nimen, kirjeosoite on: Eesti Vabariigi perekonnaamet, Lossi plats 1, Tallinn 200001, Estonia.
Maisteri Terhi Nallinmaa-Luoto esitelmöi aiheista "Pitäjänhistoriat ja sukututkimus" ja "Aviottomien lasten isien jäljittäminen".
Nähtävästi kaikki näiden sukututkimuspäivien esitelmät voidaan julkaista, ainakin lyhennettyinä. Muut tulisivat julki Genoksessa, mutta "Pitäjänhistoriat ja sukututkimus" SYT:n Sukuviestissä.
Näiden sukututkimuspäivien tunnelma oli yhtä täynnä innostusta ja lämmintä huumoria kuin edellistenkin, ja jopa esitelmiin sisältyneet yksityiskohtaiset esimerkit ja niiden käsittelytapa sopivat kokonaisuuteen erinomaisesti.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1991 hakemisto | Vuosikertahakemisto