[ Artikkelin loppu ]
Suomen Sukututkimusseura
Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11
00170 Helsinki 17
Suomen Sukututkimusseuran toimintakertomus 1990
Suomen Sukututkimusseuran toiminta vuonna 1990 noudatti pääpiirteissään jo totuttuja muotoja. Kiinnostus sukututkimukseen on edelleen vilkasta ja se näkyi Seuran kirjaston ja toimiston vilkkaana käyttönä. Pystyäkseen toteuttamaan paremmin sääntöjensä edellyttämää sukututkimuksen ja henkilöhistorian tulosten tunnetuksi tekemistä on Seura päättänyt luoda nykyaikaista tietotekniikkaa hyväksikäyttävän järjestelmän, joka mahdollistaa Seuran hallussa olevien sukututkimustiedostojen laajan käytön kaikille sukututkijoille.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi Suomen Sukututkimusseuralle alkuvuodesta 1990 80000 markan apurahan sukututkijoita ja laajemminkin tutkimusta palvelevan sukututkimuksen yleisen tietojärjestelmän kehittämiseksi. Järjestelmän tarkoituksena on aluksi muodostaa jo olemassa olevista tietokannoista, esimerkkeinä sukututkijaluettelo ja uusi sukututkimusbibliografia sekä Genoksen ja vuosikirjojen hakemistot, uusi yhtenäinen tietokanta. Sukutietotekniikka ry:n sukututkimusrekisteri on tarkoitus siirtää tietojärjestelmän osaksi ensi vaiheessa. Myöhemmin samaan kokonaisuuteen liitettäneen myös Sukututkimusseuran kirjaston luettelot.
Tietojärjestelmän kehittämisestä Sukututkimusseura teki projektisopimuksen Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksen kanssa, jonka hallinnollisen tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetyönä järjestelmän perustyö tehdään. Tämän Dynastia-projektin tarkoitus on määritellä Sukututkimusseuran tarpeisiin soveltuva tutkimustietojen hallintajärjestelmä ja hankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu keväällä 1991. Mikäli Sukututkimusseuran taloudelliset mahdollisuudet antavat myöten, palvelee järjestelmä sukututkijoita, kirjastoja ja muita käyttäjiä jo vuonna 1992.
Sukututkimusseura valmistautui omalta osaltaan Suomen 75-vuotisjuhlaan osallistumalla Tiedekeskus Heurekassa vuonna 1992 järjestettävän juhlanäyttelyn valmisteluun, näyttelyn, jonka yhden osan muodostaa suomalaisten sukujen esittely. Sama teema on myös Siirtolaisuusinstituutin johdolla valmisteltavalla »Juuret Suomessa» -näyttelyllä, jonka valmisteluun seura osallistuu.
Julkaisutoiminta
Aikakauskirja Genoksen 61. vuosikerta ilmestyi neljänä vihkona, joissa oli yhteensä 140 sivua. Genoksen ja muiden julkaisujen julkaisutoimikuntaan kuuluivat fil. maisteri Jarl Pousar päätoimittajana, professori Yrjö Blomstedt, tutkija Manu Herna, kanslianeuvos Georg Luther, apul. professori Ohto Manninen ja fil. maisteri Terhi Nallinmaa-Luoto. Genoksen painos oli 2600 kappaletta.
Uusi Sukututkijaluettelo ilmestyi vuoden alussa Sukututkimusseuran julkaisusarjassa numerolla 42. Teoksessa on 706 sukututkijan ilmoittamat tiedot tutkimistaan suvuista, taloista, paikkakunnista ja mahdollisista erikoisaloista. Toimintavuoden aikana jatkettiin uuden sukuhakemiston toimittamista.
Yleisötilaisuudet ja kokoukset
Toimintavuonna pidettiin 9 kuukausikokousta ja niissä kuultiin seuraavat esitelmät: 13. helmikuuta esitelmöi professori Toivo Nygård aiheenaan »Vähäosaisten tutkiminen», 13. maaliskuuta oli vuorossa professori Yrjö Blomstedtin esitelmä »Sukutukimus 1940-luvulla ja nyt». Vuosikokousesitelmän 10. huhtikuuta piti professori Max Engman aiheenaan »Skenborgarna, ett bidrag till utlänningarnas historia i Ryssland».
Lääninrovasti Tapio Vähäkankaan esitelmän aiheena 9. lokakuuta oli »Calamniusten esipolvet» ja 13. marraskuuta esitelmöi kanslianeuvos Ragnar Mannil aiheesta »De utländska krigsfångarna i Österbotten under stora nordiska kriget». Seuran vaalikokouksessa 11. joulukuuta piti esitelmän opiskelija Veli-Pekka Toropainen aiheenaan »Rikollisuus ja rahvaan oikeuskäsitykset 1600-luivun alkupuolella».
Neuvontakokouksia, joissa vastattiin ennalta lähetettyihin kysymyksiin, järjestettiin 8. tammikuuta, 8. toukokuuta ja 11. syyskuuta. Yleisötilaisuuksiin osallistui keskimäärin 45 kuulijaa.
Kevätretkellä 12. toukokuuta tutustuttiin Sarvilahden kartanoon Pernajassa. Retkelle osallistui 46 henkilöä.
Seura osallistui Korpilahdella 17.-18. maaliskuuta 1990 pidettyjen valtakunnallisten Sukututkimuspäivien valmisteluun.
29.-30. syyskuuta järjestettiin V ruotsinkielinen sukututkimuskonferenssi. Sukututkimusseuran lisäksi konferenssin valmisteluihin osallistuivat Helsingfors Släktforskare rf., Helsingfors stads svenska arbetarinstitut, Studiecentralen Svenska studieförbundet ja Svenska folkskolans vänner.
Paikallisten sukututkimusyhdistysten neuvottelukokous pidettiin Tampereella 27. tammikuuta.
Vuosikokous- ja yhdistystoiminta
Oikeusministeriön nimilautakuntaan kuului Seuran edustajana Terhi Nallinmaa-Luoto varaedustajanaan Heljä Pulli.
Sukututkimustietojärjestelmää valmistelemaan nimitti Sukututkimusseuran hallitus seuraavat vastuuhenkilöt: johtoryhmään kuuluvat Manu Herna, Georg Luther ja Rainer Toiviainen ja tukiryhmään Manu Herna, Matti J. Kankaanpää, Georg Luther, Olli Voipio ja Pertti Vuorinen.
Karjala-tietokantasäätiön neuvottelukunnassa oli Seuran edustajana Heljä Pulli ja hallituksessa Manu Herna.
Lisäksi Seuran edustaja osallistui Tieteelisten Seurain Valtuuskunnan ja Sukuyhteisöjen Tuki ry:n kokouksiin.
Kirjasto ja arkisto
Kirjasto toimi Seuran toimitiloissa Mariankatu 7:ssä. Kirjaston päivystysajat olivat: maanantaisin 16-18, tiistaisin ja torstaisin 10-12. Kesällä kirjasto oli suljettuna 2 kuukautta.
Kirjastossa työskenteli puolipäiväinen kirjastonhoitaja Elli Voipio vapaaehtoisina avustajinaan Anna-Liisa Aarnio, Ulla Flygt, Eija Kemiläinen, Eiri Muroma, Maija Niemelä ja Michael von Timroth. Heille kaikille Seura esittää lämpimät kiitoksensa arvokkaasta työstä.
Kirjastossa kävi vuoden aikana 1065 asiakasta ja kotilainoja annettiin 824 kappaletta. Lisäksi lähetettiin kaukolainoja 96 kappaletta 28 eri kirjastoon, Kirjahankintoja tehtiin 1990 200 kappaletta.
Toimisto
Seuran toimisto oli avoinna Yleisölle tiistaisin ja torstaisin kello 12-14. Toimistoa hoiti Seuran asiamies Pertti Vuorinen.
Vuoden aikana tuli lukuisia sukuselvityspyyntöjä, jotka pyrittiin ohjaamaan kokeneille sukututkijoille, suppeampiin tiedusteluihin vastasi toimisto. Edellisten vuosien tapaan oli myös kuluneena vuonna ongelmia löytää sukututkijoita vastaamaan selvityspyyntöihin.
Jäsenistö, hallitus ja virkailijat
Toimintavuoden aikana Seuraan liittyi 142 uutta jäsentä. Vuoden päättyessä Seurassa oli 7 kunniajäsentä, 15 kirjeenvaihtajajäsentä, 23 tutkijajäsentä, 5 lahjoittajajäsentä, 39 ainaisjäsentä ja 1679 jäsenmaksunsa maksanutta vuosijäsentä, näistä yhteisöjä oli 57. Vuoden aikana kuoli Seuran kunniajäsen, professori Jarl Gallén.
Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. Siihen kuuluivat: (suluissa toimikausi) esimies, apul. professori Ohto Manninen (1989-91), varaesimies dipl. insinööri Rainer Toiviainen (1988-90), sukututkija Margareta Damsten (1990-92), valtiot. kandidaatti Matti J. Kankaanpää (1989-91), kanslianeuvos Georg Luther (1988-90), fil. maisteri Jarl Pousar (1989-91), fil. maisteri Heljä Pulli (1990-92), arkistoneuvos Antti Rosenberg (1988-90) ja lääninrovasti Tapio Vähäkangas (1990-92). Hallituksen varajäsenet olivat: dipl. ekonomi Gunni Busck-Nielsen (1989-91), tutkija Manu Herna (1990-92) ja fil. maisteri Terhi Nallinmaa-Luoto (1989-90).
Vuoden aikana hoitivat Seuran eri tehtäviä: sihteeri, oikeustiet. lisensiaatti Johan Bärlund, taloudenhoitaja, varatuomari Tuula Pellikka, kirjastonhoitaja, hum. kandidaatti Elli Voipio ja asiamies, hum. kandidaatti Pertti Vuorinen. Paikallisten sukututkimusyhdistysten yhteyshenkilöinä toimivat Margareta Damsten ja Heljä Pulli.
Tilintarkastajina toimivat dipl. insinööri Timo Mikonmäki ja kauppat. maisteri Esa Ojanen, varamiehinään dipl. insinööri Kari Bergholm ja toimitusjohtaja Leif Mether.
Talous
Tulot: -jäsenmaksutuloja kertyi vuoden aikana 164286 markkaa eli 19676 markkaa enemmän kuin vuonna 1989. Vuosijäsenen jäsenmaksu oli 100 markkaa, opiskelijoiden 50 markkaa ja lahjoittajajäsenten vähintään 3000 markkaa.
Julkaisujen myynnistä kertyi tuloja 56793,95 markkaa eli 8074,50 markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtion humanistinen toimikunta myönsi Seuralle avustusta julkaisutoimintaan 30000 markkaa, eli 10000 markkaa vähemmän kuin vuonna 1989.
Muita avustuksia Seura sai edellä mainitun Suomen Kulttuurirahaston apurahan lisäksi mm. Koneen Säätiöltä pääasiassa tietokoneen hankintaa varten 20000 markkaa ja Thure Gallénin säätiöltä 20000 markkaa.
Menot: -Aikakauskirja Genoksen painatuskulut olivat 48168,80 markkaa eli 1165,90 markkaa enemmän kuin 1989.
Palkkamenot olivat 127941 markkaa eli 21535 markkaa enemmän kuin vuonna 1989.
Tilikauden ylijäämä oli 2407,94 markkaa.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1991 hakemisto | Vuosikertahakemisto