[ Artikkelin loppu ]
1. Miljoona siirtolaista
Runsaan sadan vuoden aikana on yli miljoona suomalaista lähtenyt siirtolaiseksi, 400 000 ennen toista maailmansotaa, pääasiassa Yhdysvaltoihin ja 600 000 sodan jälkeen, pääasiassa Ruotsiin. Vajaa kolmannes maastamuuttajista on palannut takaisin, joten muuttotappiomme - ottaen huomioon myös Venäjälle muuttaneet - nousee lähelle miljoonaa. On arvioitu, että ilman siirtolaisuutta Suomen väkiluku saattaisi olla seitsemän miljoonaa nykyisen viiden asemasta.
Ulkosuomalaisia ja suomalaisten jälkeläisiä löytyy jokaisesta maailmankolkasta. Yksistään Yhdysvalloissa ja Kanadassa on miljoona suomalaissyntyistä henkilöä. Siirtolaistemme jälkeläiset ovat kiinnostuneita esivanhempiensa syntymämaasta. Suomalainen yhteiskunta ei kuitenkaan ole riittävästi hyödyntänyt tätä voimavaraa esimerkiksi ulkomaankaupassaan ja kulttuurisuhteittensa hoitamisessa.
2. Siirtolaisuusinstituutti
Siirtolaisuusinstituutti on Turussa v. 1974 perustettu siirtolaisuuden ja valtakunnan sisäisen muuttoliikkeen dokumentaatio- ja tutkimuslaitos. Instituuttia ylläpitävän säätiön taustajärjestöinä ovat neljä ministeriötä, Suomen kaikki korkeakoulut sekä siirtolaisuudesta ja muuttoliikkeistä kiinnostuneita yhteisöjä, kaikkiaan 32 jäsenjärjestöä. Ylin hallintoelin on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva valtuuskunta, joka valitsee hallituksen. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Turun yliopiston kansleri Olavi Granö ja hallituksen puheenjohtajana rehtori Tom Sandlund.
Laitos saa toimintaansa varten valtionavustusta opetusministeriöltä. Erilaisiin projekteihin saadaan rahoitusta työministeriöltä ja muilta tutkimusten tilaajilta. Myös julkaisujen myynnistä saadaan jonkin verran tuloja. Turun kaupunki on tukenut instituuttia järjestämällä sille toimitilat. Siirtolaisuusinstituutissa on kahdeksan toimihenkilöä, muutamia projektitutkijoita sekä tilapäistä henkilökuntaa mahdollisuuksien mukaan.
Siirtolaisuusinstituutin tarkoituksena on edistää siirtolaisuuteen ja maassamuuttoon liittyvän tutkimusaineiston keräystä.
Arkistoon on kertynyt lähes 200 hyllymetriä siirtolaisuuteen liittyvää aineistoa yksityisten ja yhteisöjen lahjoituksina sekä kotimaasta että ulkomailta. Arkistokokoelmien lisäksi instituutissa on noin 8000 valokuvan kokoelma suomalaisesta siirtolaisuudesta sekä runsaasti museaalista esineistöä. Arkistokokoelmiin sisältyy siirtolaisten haastatteluja, noin 1000 kpl amerikansuomalaisten äänilevyjä, filmejä ym. tallenteita.
Kirjastossa on 7000 nimikettä erikoisalana siirtolaisuutta ja maassamuuttoa käsittelevät tutkimukset ja muut julkaisut. Kirjastoon saapuvat ulkosuomalaisten julkaisemat lehdet sekä suuri joukko tieteellisiä ja muita aikakausjulkaisuja, useimmiten vaihtosuhteina. Kirjasto palvelee ensisijaisesti omaa laitosta, mutta sieltä annetaan lainoja myös ulkopuolisille tutkijoille ja opiskelijoille.
Siirtolaisuusinstituutti harjoittaa omaa tutkimustoimintaa ja pyrkii edistämään ja palvelemaan myös muualla suoritettavaa tutkimusta. Vuosittain on käynnissä 4-5 tutkimusprojektia, lähinnä yhteiskuntatieteellisiä ja historiallisia. Laitoksella on viideksi vuodeksi laadittu tutkimusohjelma. Tavoitteena on myös tutkimusten hyödyntäminen yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Instituutti julkaisee sekä omassa laitoksessa että muualla suoritettuja muuttoliiketutkimuksia. A-sarja on suomeksi, B-sarja ruotsiksi ja C-sarja englanniksi. Lisäksi on erikoisjulkaisuja, sekä monistesarja raportteja varten. Siirtolaisuus-Migration -aikakauslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisujen myyntitulot käytetään uusiin julkaisuihin.
Laitoksen yhtenä tehtävänä on kehittää yhteistoimintaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen sekä julkisen vallan kanssa. Tämä tapahtuu ennen kaikkea seminaari- ja kongressitoiminnan muodossa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Tehokas tapa tehdä tunnetuksi suomalaista siirtolaisuutta, ja siihen liittyvää tutkimusta, on näyttelyjen rakentaminen. Instituutin toimitiloissa on pysyvästi esillä monenlaista kuvallista ja esineellistä näyttelyaineistoa, johon käyvät tutustumassa kotimaisten ja ulkomaisten vierailijoiden lisäksi koululaisluokkia, sukututkimusryhmiä jne. Erikoisnäyttelyistä mainittakoon v. 1976 tehty suomalaista siirtolaisuutta Yhdysvaltoihin esittelevä näyttely USA:n 200-vuotisjuhlien kunniaksi. V. 1980 valmistui suuri näyttely suomalaisten muutosta Ruotsiin kautta aikojen. V. 1988 tehtiin näyttelyt »Delaware 350» ja Australian 200-vuotisjuhlien kunniaksi näyttely suomalaisten Australian-siirtolaisuudesta. Samana vuonna tehtiin vielä yhteistyössä erään keräilijän kanssa siirtolaisten postikorttinäyttely.
3. Siirtolaisrrekisteri
V. 1988 vietetyn Delaware-siirtolaisuuden 350-vuotisjuhlan Pysyvänä muistomerkkinä oli siirtolaisrekisterin perustaminen. Passi- ja matkustajaluetteloista sekä ulkoministeriön arkistossa olevien ulkomailla kuolleiden suomalaisten asiakirjoista siirretään tietokoneelle henkilörekisteri - ensi vaiheessa tiedot noin 500 000 tapauksesta ajalta ennen toista maailmansotaa. Vuoteen 1992 mennessä saataneen talletetuksi noin 200 000 tapausta. Mutta jo nyt rekisteri pyrkii palvelemaan kyselijöitä mahdollisuuksien mukaan. Siirtolaisrekisteristä löydetyistä tiedoista peritään yhtä työtuntia vastaava maksu eli 91 mk. Rekisterissä toimiva ammattitaitoinen sukututkija voi eri sopimuksesta tehdä laajempiakin selvityksiä ulkosuomalaisille ja siirtolaisten jälkeläisille.
4. Sukumessut
Heinäkuun viimeisellä viikolla 1992 Siirtolaisuusinstituutti järjestää toimitiloissaan ulkosuomalaisten jälkeläisille ja muille sukututkimuksesta kiinnostuneille ns. sukumessut eli sukututkimuskurssin. Ensimmäisenä päivänä perehdytään Suomen historian ja kulttuurin perusteisiin, toisena päivänä tarkastellaan, mitä dokumentteja siirtolainen on jättänyt lähtiessään kotimaastaan ja mitä siirtolaisuuden kohdemaahan. Kolmantena ja neljäntenä päivänä tutustutaan ryhmätöiden muodossa siirtolaisrekisteriin sekä pyritään ratkaisemaan konkreettisia sukututkimustapauksia. Päivien aikana järjestetään tutustumiskäyntejä Turun matkailukohteisiin (tuomiokirkko, maakunta-arkisto jne.). Tarkoitus on, että teoreettisen ja käytännöllisen kurssin jälkeen osanottajat hajaantuisivat sitten eri puolille Suomea tapaamaan sukulaisiaan. [1]
Sukumessujen yhden osan muodostaa ulkosuomalaisten juurien etsinnästä ja sukututkimuksesta kertova näyttely »Löydä juuresi», joka toteutetaan yhteistyössä Suomen Sukututkimusseuran ja Sukuseurojen Keskusliiton kanssa.
Soveltuvin osin »Sukumessut»-tapahtuma, näyttely sekä mahdollisesti myös siirtolaisrekisteri tulevat olemaan esillä Joensuun laulujuhlilla ja valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Pohjanmaan järviseudulla kesällä 1992.
Siirtolaisuusinstituutti on avustanut myös tiedekeskus Heurekaa Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlanäyttelyssä Suomen siirtolaisuuden osalta.
5. Siirtolaisuuden historia
Liittyen itsenäisyytemme 75-vuotisjuhlaan v. 1992 Siirtolaisuusinstituutissa on käynnistymässä kolmiosainen Suomen siirtolaisuuden historian kirjoittaminen opetusministeriön taloudellisen tuen turvin. Ensimmäinen osa käsittäisi suomalaisen siirtolaisuuden Pohjois-Amerikkaan, toinen osa muun siirtolaisuuden pohjoismaita lukuunottamatta. Kolmas osa keskittyisi pohjoismaiseen siirtolaisuuteen, missä noin puolen miljoonan suomalaisen muutto Ruotsiin on keskeinen ilmiö. Projektin toteuttaminen vie kuitenkin useita vuosia.
6. Juuret Suomessa -projekti
Edellä esitetyt Siirtolaisuusinstituutin toiminnot liittyvät osana valtakunnalliseen »Juuret Suomessa 1992» -projektiin, jonka keskeisinä taustavoimina ovat Suomi-Seura ry., Finnair ja Matkailun Edistämiskeskus sekä valtiolta saatava taloudellinen tuki. Juhlille ovat erityisen tervetulleita suomalaiset siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä. Suomi-tietoutta levitetään ja eri puolilla maailmaa asuvat suomalaissyntyiset henkilöt kutsutaan vierailulle esi-isiensä ja -äitiensä synnyinmaahan. »Löydä juuresi ja Suomessa oleva sukusi» -kutsu kuuluu yli maailman.
Perinteisten siirtolaismaiden ohella myös Neuvostoliiton lähes 100 000 suomalaissyntyistä henkilöä ovat tervetulleita. Suurinta mielenkiintoa löytynee inkerinsuomalaisten ja Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930-luvulla muuttaneiden suomalaisten jälkeläisten keskuudessa. Paluumuuttajien joukkoon luetuilla inkerinsuomalaisilla on mahdollisuus jäädä pysyvästikin Suomeen.
Juhlavuotena 1992 järjestetään lukuisia tapahtumia eri puolella Suomea ja myös ulkosuomalaisten keskuudessa. Pääjuhla pidetään elokuun 1992 alussa Helsingissä. Paluumuuttoa suunnitteleville pyritään antamaan tietoa nyky-Suomesta. Ulkosuomalaisille ja heidän jälkeläisilleen »Juuret Suomessa» -projekti on tärkeä tapahtuma suomalaisen identiteetin ja kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja vahvistajana. Tässä arvokkaassa työssä haluaa Siirtolaisuusinstituutti olla mukana.
[1] Tiedot ovat alustavia. Ajankohtaista informaatiota ja lisätietoja antaa Siirtolaisinstituutti, puh. 921-317536.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1991 hakemisto | Vuosikertahakemisto