[ Artikkelin loppu ]
II Sukutaulut [*]
Edellä oleva esitys Mäkisipin Sipilä- ja Perander-sukujen sukujuurista saa tässä jatkokseen sukutaulut alkaen suvun kantaisästä Sipi Sepästä. Taulut päättyvät kantataloon jääneen Sipilän suvun kantaisän Matti Matinpoika Mäkisipin sekä tämän veljien Juho Matinpoika Moksun ja Erkki Matinpoika Hämeenniemen perheisiin. Perander-nimen ottaneiden miesten osalta taulut jatkuvat heidän perheisiinsä saakka. Tauluja ei ole tehty niistä Perander-nimisistä, jotka eivät liity Sipilän sukuun.
Kuten edellisestä esityksestä jo selviää, Mäkisipin talo asutettiin ensimmäisen kerran jo ennen 1565, jolloin Sipi Laurinpoika -niminen mies on asettunut paikalle. Hänen rakennuksensa lienevät sijainneet Perännejärven rannassa paikalla, jonka nimenä sittemmin on ollut Autioniemi. Hänen poikansahan, Hannu Sipinpoika, joutui jättämään paikan autioksi 1600-luvun alussa. Sipilän suvun ensimmäinen mies tilalla oli Sipi Heikinpoika, jonka taustasta esitetään seuraavassa vielä muutamia tietoja.
Vuoden 1635 autiotarkastuksen mukaan Sipi Heikinpoika otti Mäkisipin tilan haltuunsa vuonna 1634 [1]. Hänet henkikirjoitettiin Peränteen kylään ensi kerran vuonna 1635 [2]. Tätä ennen, vuoden 1634 alussa Sipi Heikinpoika on Ähtärin Hankaveden kylässä Kangasalan Vääksyn kartanon lampuotina. Samassa talossa mainitaan tuolloin vävy Paavo Lassenpoika (»mågh Påffel Larsson») ja tämän vaimo Marketta Heikintytär. Kun Paavo Lassenpoika ei kuitenkaan, vaimonsa isännimen vuoksi, saata olla Sipi Heikinpojan vävy, hänen voidaan ajatella olevan Sipin lanko ja siis Sipin isän, erään Heikin vävy [3].
Paavo Lassenpojasta tulee taloon seuraava isäntä, Vääksyn lampuoti vuosiksi 1635-1639. Paavo Lassenpojan, jolla mainitaan lisänimenä Mäki tai Mäkelä, jälkeen isäntänä on vuosina 1649-1658 Heikki Sipinpoika Mäki (»Henrich Sigfredzson i Mäcki») [4]. Vuodesta 1659 talossa asuivat aluksi rälssilampuoteina, sitten kruununtalollisina Ähtärin kappalaiset noin sadan vuoden ajan. Talo oli nimeltään Mäki (joskus myös Hanko ja Mäkelä) eli Hankomäki.
Hankavedellä oli 1500-luvulla neljä taloa: kahden Tiaisen talon lisäksi Sipi Sepän kahden äyrin talo ja Juho Ruotsalaisen yhden äyrin talo. Toinen Tiaisen talo ja Juho Ruotsalaisen talo olivat Vääksyn vanhaa rälssiä. Vuodesta 1610 alkaen koko Hankaveden kylä kuului Vääksyn rälssiin [5].
Sipi Seppä (»Sigfredh Smedh i Hangois») mainitaan isännäksi 1567-1585 ja vielä 1589; tuon vuoden maantarkastuskirjan mukaan talon rakentaminen Pirkkalan Messukylän entiselle erämaalle oli aloitettu 1556 [6]. Sipi Sepän jälkeen isäntänä vuodesta 1586 on hänen poikansa Sipi Sipin- eli Sepänpoika (»Sigfridh Smedzson») [7]. Talo mainitaan jaettuna ensimmäisen kerran Elfsborgin toisten lunnaiden luettelossa 1619, isäntinään veljekset Sipi Sepänpoika ja Heikki Sepänpoika [8]. Talo on jaettuna vielä vuoden 1630 maakirjassa, minkä jälkeen talon osat eli yhden äyrin talot liitetään jälleen yhteen [9]. Sipi Sepänpojan oltua hetken aikaa yhdistetyn talon isäntänä sen uudeksi isännäksi tulee jo 1634 edellä mainittu Sipi Heikinpoika, joka sitten muuttaa Peränteen Mäkisipiin. Heikki Sipin- eli Sepänpoika (»Hindrich Smedzson») esiintyy vielä Ruoveden käräjillä 1631, jolloin häntä sanotaan Vääksyn rouva Annan Lampuodiksi Mäki-Heikiksi Hankavedellä (»Mäkkie Hinrich i Hangavässij frw Annas landbo till Wäxiöö») sekä Hankosen Heikiksi (»Hanghoinen Hinrich») [10].
Vääksyn vanhaan rälssiin kuulunutta Juho Ruotsalaisen taloa maantarkastuskirja 1589 ei tunne, mutta maakirjoista se löytyy. Juho Ruotsalainen mainitaan isäntänä 1571-1585. Hänen jälkeensä isäntinä mainitaan 1586-1590 Lasse Paavonpoika, 1592 Antti Tiainen ja 1597-1598 Pekka Pöyliäinen, jonka jälkeen talo jää autioksi. Tämän talon sanotaan veroluetteloissa sijainneen Hankaveden Niemisvedellä (»Hangowesi Niemiswesi») [11]. Vuoden 1600 tarkastusmaakirjan mukaan talon isäntänä on Heikki Sipinpoika, jonka voi päätellä samaksi kuin Sipi Sepän edellä mainittu samanniminen poika [12]. Hänen jälkeensä talo jää jälleen autioksi.
Ruoveden käräjillä 1675, kun Sipi Heikinpoika Mäkisipi esiintyy poikansa Juho Sipinpojan kanssa, sanotaan Sipillä olleen »isän veljenpoika» eli serkku nimeltään Tuomas Sipinpoika, jonka sanotaan asuneen Vääksyn rälssiin kuuluvassa »Niemisveden talossa». Juho Sipinpoika halusi talon sukuoikeudellaan, mutta ei näytä sitä kuitenkaan saaneen. Käräjäpöytäkirjan mukaan Tuomas Sipinpoika oli asunut talossa ja sitten sen jättänyt ja lähtenyt Pietarsaaren pitäjään, mutta oli jälleen pian palannut [13]. Nämä tiedot voidaan yhdistää henkikirjojen tietoihin. Vuonna 1634 mainitaan Vääksyn lampuotina Hankavedellä vaimo Riitta (»B. Hustru Brita») ja 1638-1639 Tuomas Sipinpoika vaimonsa Riitta Pekantyttären kanssa [14]. Koska heitä ei voi yhdistää kumpaankaan Tiaisen taloon eikä edellä selostettuun Hankomäen taloon, heidän täytyy olla Niemisveden isäntiä. Heidän puuttumisensa henkikirjoista 1635-1637 selittyvät siis käräjäpöytäkirjassa. Tuomas Sipinpojan jälkeen talo jää jälleen autioksi. Ruoveden käräjien 1629 mukaan tämä Tuomas Sipinpoika on Sipi Hangon poika (»Sigfridh i Hanggo, och hans son Thomas Sigfridzsonn») eli edellä mainitun Sipi Sipin- eli Sepänpojan poika [15]. Tuomas Sipinpoika ei näytä käyttäneen Mäki-nimeä.
Koska Tuomas Sipinpoika on Sipi Heikinpoika Mäkisipin serkku, Sipi Heikinpojan isän täytyy olla se Heikki Sipin- eli Sepänpoika, joka mainitaan 1600 Niemisveden isäntänä ja 1619-1631 toisen Hankomäen isäntänä. Vuosina 1649-1658 Hankomäen isäntänä mainitun Heikki Sipinpoika Mäen isäksi osoittautuu vuoden 1630 jousiluettelon perusteella Sipi Sipin- eli Sepänpoika, joten hänkin on Sipi Heikinpoika Mäkisipin serkku [16].
Taulu 1.
I. Sipi Seppä. [17] Uudistalollinen vasta perustetun Ruoveden pitäjän Hankaveden kylässä (nyk. Ähtärissä) 2 äyrin talossa 1567-1585; mainitaan vielä 1589 [18] [19]. Vuoden 1589 maantarkastuskirjan mukaan taloa oli aloitettu rakentaa 1556 entiselle Pirkkalan Messukylän erämaalle [20]. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hän omisti 15 naulaa kuparia, yhden 10 markan arvoisen tamman, 3 lehmää, 5 lammasta, yhden sian ja 2-vuotista karjaa yhden. Hopeaveroa hän maksoi 5 markkaa, 6 äyriä ja 12 penninkiä [21]. Maantarkastuskirjan 1589 mukaan Hankaveden kylässä oli hyvät kalavedet, hirsi- ja polttopuumetsät sekä karjalaitumet; myllyjä ei Hankavedellä ollut. Sipillä oli 1 tynnyrin kylvö ja 1 aamin niitty. Hän omisti 3 lehmää ja 2 hevosta; nahkoja hänellä ei mainita olleen. Miesapua sanotaan olleen 1 henkilön [18] [19] [20]. Ruoveden käräjillä 30.12.1577 tuomittiin Mikko Vätti Ouluvedeltä armotta 6 markan sakkoon, koska oli tehnyt 2 kertaa vahinkoa Sipi Hangon (Sigfrid Hangas) takamaalla [22]. Ruoveden käräjillä 1.7.1580 tuomittiin Heikki Himainen 6 markan sakkoon kahdesta mustelmasta, jotka hän oli lyönyt Sipi Seppään Hangossa (Sigffredh Smedh i Hangois) [23].
II. Lapsia:
Sipi. Rälssitalollinen. Taulu 2.
Heikki. Rälssitalollinen. Taulu 5.
Taulu 2.
II. Sipi Sipinpoika eli Sepänpoika (taulusta 1, isä Sipi Seppä). Hankaveden kylän 1/4 manttaalin ja 2 äyrin talon isäntä 1586-1618; yhden äyrin talon isäntä 1619-1631 [24]. Talo esiintyy kahtia jaettuna ensi kerran Elfsborgin lunnaitten luettelossa 1619 isäntinään Sipi Sepänpoika ja Heikki Sepänpoika [25]. Maakirjoissa he esiintyvät kahdessa 1 äyrin talossa 1622-1630; vuodesta 1637 mainitaan ainoastaan yksi 1/4 manttaalin ja 2 äyrin talo [26]. Kangasalan Vääksyn kartanon Hans Boije sai talon lahjoituksena allodiaaliehdoin 3.5.1610. Sipi Sipinpoika mainitaan vielä jousiluettelossa 1630.
III. Lapsia:
Tytär, joka oli elossa 1615 [29]. Ruoveden kesäkäräjillä 1644 mainitaan eräs »Thomas Sigfredssons Syster i Hångawesi» [30].
Tuomas. Rälssitalollinen. Taulu 3.
Pekka. Ruoveden talvikäräjillä 1629 tuomittiin »Sipille Hangosta» ja tämän pojalle Tuomas Sipinpojalle (Sigfridh i Hanggo, och hans Son Thomas Sigfridzsonn) 40 markan sakot »yhdestä täydestä haavasta», jonka he olivat hakanneet rouva Anna Boijen palvelijan Esko Eskonpojan kasvoihin tämän tullessa hakemaan »Sipin takamailla asuvaa» ja laillisesti sotamieheksi kirjoitettua Sipin poikaa Pekkaa [31]. Pekka Sipinpoika kirjoitettiin Vääksyn rälssinihdiksi 1626. Vuoden 1638 sotilasapurullan mukaan hän oli karannut Riiasta, mutta istui vangittuna [32].
Heikki. Rälssitalollinen. Taulu 4.
Taulu 3.
III. Tuomas Sipinpoika (taulusta 2, isä Sipi Sipinpoika). Mainitaan Ruoveden talvikäräjillä 1629 (kts. taulu 2.). Henkikirjoitettu Vääksyn lampuotina Hankaveden kylässä 1638-1639 [33]. Ruoveden talvikäräjillä 1675 käsiteltiin Olli Tiaisen ja Juho Sipinpoika Mäen välistä riitaa Niemisveden talon haltuunotosta. Juho Sipinpoika Peränteeltä esiintyi isänsä Sipi Heikinpojan kanssa pyytäen saada asettua eversti Kustaa Hornin perillisille kuuluvaan Niemisveden taloon sukuoikeudellaan, koska Sipi Heikinpojan isän veljenpoika Tuomas Sipinpoika oli asunut talossa. Tuomas Sipinpoika oli asunut talossa ja jättänyt pellot laiholle. Sen jälkeen hän oli lähtenyt Pietarsaaren pitäjään, mutta oli jälleen pian palannut. Olli Tiainen sitä vastoin esitti edesmenneen Vääksyn rouva Anna Larsintyttären 4.1.1635 päivätyn kirjelmän, jolla tämä oli antanut hänen isälleen Niilo Antinpojalle luvan ja sijoituksen taloon [34]. Hankaveden kylän Niemisveden 1/6 manttaalin ja 1 äyrin talo jäi Tuomas Sipinpojan jälkeen autioksi [35]. Todennäköisesti sama kuin se Tuomas, joka mainitaan itsellisenä vaimonsa Riitta Pekantyttären kanssa Keuruun Pihlajaveden kylän Lapissa 1643 ja tyttärensä Kaisan kanssa 1649 [18].
Puoliso Riitta Pekantytär. Vääksyn lampuoti Hankaveden kylässä 1634 [36]. Mainitaan Tuomas Sipinpojan vaimona Hankaveden kylässä 1638-1639. Elossa vielä Pihlajaveden kylän Lapissa 1643: saattaa olla Lapin isännän Matti Pekanpojan sisar [18].
IV. Lapsia:
Kaisa. Mainitaan isänsä luona Lapissa 1649 [18].
Taulu 4.
III. Heikki Sipinpoika Mäki (taulusta 2, isä Sipi Sipinpoika). Mainitaan jousiluettelossa 1630 Sipi Sipinpojan poikana [28]. Rälssitalollinen Hankaveden kylän Mäessä eli Mäkelässä eli Hankomäessä 1649-1658 [18]. Ruoveden talvikäräjillä 1659 ilmoitti Heikki Sipinpoika Mäki, että häneltä oli palanut navetta viime Mikkelinpäivän aikaan [37]. Hänen jälkeensä taloa isännöi Ähtärin kappalainen Karl Frosterus [38].
Puoliso Helka, mainitaan 1649-1658 [38].
IV. Lapsia:
Malin. Mainitaan kotonaan Mäessä 1650 [39].
Taulu 5.
II. Heikki Sipinpoika eli Sepänpoika Mäki (taulusta 1, isä Sipi Seppä). Hankaveden kylän Niemisveden 1 äyrin talon isäntä Pekka Pöyliäisen jälkeen 1600 [40]. Vääksyn lampuoti Hankaveden kylän 1 äyrin talossa 1619-1631 [18] [24] [25]. Ruoveden talvi- ja syyskäräjillä 1631 käsiteltiin »Vääksyn rouva Annan lampuodin Mäki-Heikin luona Hankavedellä» (hooss Mäkkie Hinrich i Hangawässij frw Annas Landbo till Wäxiöö) tapahtunutta tappelua [41].
III Lapsia:
Marketta. Mainitaan 1634-1638 [18] [36]. - Puoliso Paavo Lassenpoika, joka käytti nimeä Mäki (joskus Mäkelä). Mainitaan jousiluettelossa 1630 isännäksi Hankavedellä [28]. Vääksyn lampuoti Hankaveden kylässä 1635-1638 [18] [28]. Mainitaan vävynä Sipi Heikinpojan luona Hankavedellä 1634 [36]. Ruoveden syyskäräjillä 1631 sakotettiin 3 markalla useita Ruoveden isäntiä, joukossaan Paavo Lassenpoika Hankomäestä (Hangomäst Påfwall Larsson), vastahakoisuudestaan ja uppiniskaisuudestaan, koska olivat laiminlyöneet yleisten teiden rakentamisen [42]. Mahdollisesti sama kuin se Paavo Lassenpoika, joka mainitaan Olli Lassenpojan veljenä Keuruun Pihlajaveden kylän Kömissä 1646 sekä isäntänä 1656-1657 ja 1660-1669. Sanotaan »ikälopuksi» 1657 [18]. Elossa vielä 1675.[43] Puolisoina mainitaan 1656-1661 Marketta ja 1663-1669 Aune [18].
Sipi. Rälssitalollinen. Taulu 6.
Kaisa. Mainitaan veljensä Sipi Heikinpojan luona Ruoveden (nyk. Ähtärin) Peränteen kylän Mäessä 1635 [18].
Taulu 6
III. Sipi Heikinpoika Mäki (taulusta 5, isä Heikki Sipinpoika Mäki). Vääksyn lampuoti Hankaveden kylässä 1634 [36]. Otti samana vuonna viljelykseen Hannu Sipinpojan 1/3 manttaalin ja 1 äyrin autiotalon Peränteen kylässä; mainitaan isännäksi 1635-1673 [44]. Kapteeni Salomon Adam sai talon lahjoituksena 26.10.1649 Norrköpingin ehdoin; se palautettiin kruunulle isossa reduktiossa [45]. Esiintyy takaajana Ruoveden syyskäräjillä 1659 ja syyskäräjillä 1660 sekä katselmusmiehenä Ruoveden kesä- ja syyskäräjillä 1659 ja kesäkäräjillä 1669 [46].
Ruoveden talvikäräjillä 1669 sakotettiin 3 markalla useita Ruoveden isäntiä, joukossaan Sipi Heikinpoika Peränteeltä, koska nämä eivät kunnostaneet maanteitään [43]. Ruoveden kesäkäräjillä 1678 ilmoitti Sipi Heikinpoika, että se hänen pojistaan, joka antaa hänelle eläkkeen ja ylläpidon, saa myös hänen jälkeensä jättämän vähäisen omaisuuden [48].
Puoliso Marketta Niilontytär, mainitaan 1634-1673 [18] [36].
IV. Lapsia:
Heikki. Kruununtalollinen. Taulu 7.
Anna. Mainitaan kotonaan Mäessä 1664-1665 [18].
Matti. Kruununtalollinen. Taulu 8.
Juho. Mainitaan kotonaan Mäessä 1671-1677 [18]. Esiintyi isänsä Sipi Heikinpojan kanssa Ruoveden talvikäräjillä 1675 pyytäen saada asettua Hankaveden kylän Niemisveden taloon sukuoikeudellaan (kts. taulu 3.). Todennäköisesti sama kuin se Juho Sipinpoika, joka mainitaan Virtain Mantilantaipaleen kylän Mantilantaipaleen eli Kitusen tilan isäntänä 1678-1688 [18] [34]. Ruoveden syyskäräjillä 1687 esiintyi Juho Sipinpoika Mantilantaipaleelta takaajana, kun Olli Tuomaanpoika Pihlajavedeltä halusi asettua saman kylän Könttärin autiotaloon [49] [58]. Ruoveden talvikäräjillä 1689 todettiin Mantilantaipaleen 1/2 manttaalin ja 1 äyrin autiotalosta, että talon »poiskarannut entinen asukas» oli Juho Sipinpoika. »Entinen asukas Juho kärsi vastoinkäymisistä ja villieläinten tekemistä vahingoista, joiden seurauksena hän köyhtyi ja joutui vaimonsa ja lastensa kanssa muuttamaan Pohjanmaalle» [50] Puolisoina mainitaan 1678-1682 Liisa ja 1683-1688 Marketta [18]. Ruoveden talvikäräjillä 1678 Juho Sipinpoika Mantilantaipaleelta vaati takaisin Malin Jaakontyttäreltä Pihlajavedeltä hänelle kihlalahjana antamaansa hopealusikkaa, koska Juho nyt oli mennyt toisen kanssa naimisiin [51]. Marketta. Mainitaan kotonaan Mäessä 1675-1678 [18]. Todennäköisesti sama kuin se Marketta Sipintytär, joka mainitaan Yrjö Yrjönpoika Hämeenniemen puolisona 1681-1696 [52]. Yrjö Yrjönpoika mainitaan Peränteen kylän Hämeenniemessä vuodesta 1671; isäntänä 1678, 1681 ja 1683-1696.18 Oli elossa vielä Ruoveden syyskäräjillä 1696, jolloin hänet tuomittiin maksamaan takaisin Anna Heikintytär Pakarille lainaamansa 2 tynnyriä ja 5 kappaa viljaa sekä sakotettiin 1 hopeataalarilla [53]. Ruoveden käräjillä 1699 hänet mainitaan vainajaksi ja Hämeenniemen talon jääneen hänen kuolemansa takia heitteille [54].
Taulu 7.
IV. Heikki Sipinpoika Mäki (taulusta 6, isä Sipi Heikinpoika Mäki). Mainitaan peränteen kylän Mäessä eli Mäkisipissä (kutsutaan myös Mäkeläksi) vuodesta 1656; isäntänä 1674-1691 [18]. Ruoveden kesä- ja syyskäräjillä 1675 määrättiin Matti Patala ja Heikki Ikkala tutkimaan Heikki Sipinpoika Mäkisipin ja Yrjö Pekanpoika Hämeenniemen kala-apajia Soukkajärvellä [55]. Valitti Ruoveden talvikäräjillä 1678 Esko Pakarin tekemän tulen aiheuttaneen vahinkoa hänen metsässään [56]. Kesällä 1679 sattuneessa tulipalossa Mäkisipissä Heikki Sipinpojan asuin- ja karjarakennukset paloivat irtaimistoineen. Ruoveden kesä- ja syyskäräjillä s.v. hänelle tuomittiin paloapuna 5 kappaa viljaa jokaisesta pitäjän talosta. Mahdollisesti kuoli 1691.
Puoliso jo 1665 [18] Marketta Tuomaantytär, kotoisin todennäköisesti Pihlajaveden kylän Rekolasta [49] [58]. Ruoveden talvikäräjillä 1691 kertoi Marketta Tuomaantytär Peränteeltä menettäneensä »äkillisessä tulipalossa viimeksikuluneen joulun jälkeen» erään viljaa täynnä olleen riihen [59]. Mainitaan Mäkisipissä vielä 1697 [18]. Muutti leskenä lastensa kanssa 1698 Pihlajaveden kylän Rekolaan, jossa eli vanhuudenpäivänsä [60]. Kuoli rippikirjan mukaan 1721.
V. Lapsia:
Vappu. Mainitaan kotonaan Mäkisipissä 1689-1690, Hankaveden kylän Hankomäessä 1691-1693 ja jälleen Mäessä 1694-1697 [18]. Ruoveden talvikäräjillä 1694 vaati Ähtärin kappalainen Karl Frosterus, oikeudessa tehdyn laskelman mukaisesti, korvausta miniältään Vappu Heikintytär Mäeltä siitä ylläpidosta, josta tämä oli appensa luona Hankomäessä nauttinut, yhteensä 10 taalaria ja 20 äyriä kuparirahaa [61]. Puoliso todennäköisesti 1690 Erkki Kaarlenpoika Frosterus. Mainitaan isänsä luona Hankaveden kylän Hankomäessä 1683-1693. Kuoli todennäköisesti 1693 [18].
Maria, s. noin 1670 (olisi syntynyt kuoliniän mukaan 1657, mikä tieto ei voi pitää paikkaansa). Mainitaan kotonaan Mäkisipissä 1690-1692 ja 1694-1597 [18]. Muutti äitinsä kanssa Rekolaan 1698. Haud. Keuruu 2.12.1733 76 ½ -vuotiaana. Puoliso jo 1700 [62] Heikki Matinpoika Somppi, myöhemmin Välikara, s. 20.3.1670. Sanotaan sotamieheksi 1710, eronneeksi sotamieheksi 1722. Asui kotonaan Pihlajaveden kylän Sompissa vielä 1724; Pihlajaveden kylän Pihlasalmen eli Välikaran isäntä 1725-1729 [18]. Haud. Keuruu 10.1.1742.
Yrjö, s. noin 1672. Kruununtalollinen kotonaan Mäessä 1692-1697 [18]. Ruoveden syyskäräjillä 1697 määrättiin Matti Tuomaanpojalle Pihlajavedeltä se kaski, jonka hän oli hakannut Yrjö Mäen maalle Peränteellä [58] [63]. Ruoveden kesäkäräjillä 1699 talon sanottiin »näinä menneinä vuosina autioituneen» eikä 2 vuoden veroja kadon vuoksi ole voitu suorittaa [64]. Renkinä rippikirjoissa Rekolassa 1698-1707. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
Anna. Mainitaan kotonaan Mäkisipissä 1697 [18].
Sofia, s. kuoliniän mukaan 1680. Eli piikana Rekolassa. Haud. Keuruu 22.4.1744 64-vuotiaana. Naimaton.
Elina, s. todennäköisesti 1682. Asui Rekolassa. Kuoli rippikirjan mukaan 1707. Naimaton.
Helka, s. 31.5.1684. Mainitaan rippikirjoissa Rekolassa vielä 1707.
Taulu 8.
IV. Matti Sipinpoika Mäki, myöhemmin Kömi (taulusta 6, isä Sipi Heikinpoika Mäki). Mainitaan kotonaan Peränteen kylän Mäessä 1667-1676 [18]. Kruununtalollinen Pihlajaveden kylän toisessa Kömin talossa 1677-1700 Lasse Ollinpoika Kömin jälkeen [18]. Esiintyy katselmusmiehenä Lasse Eskonpoika Kömin kanssa Ruoveden talvikäräjillä 1693 [65]. Ruoveden talvikäräjillä 1697 määrättiin 3 lautamiestä tutkimaan väitettä, että pihlajaveteläiseltä Matti Sipinpojalta irtipäässyt tuli olisi aiheuttanut vahinkoa suojärveläisen Perttu Niilonpojan metsässä. Samalla määrättiin tutkittavaksi heidän riitaansa »Kofwiranda»-nimisestä niitystä [66]. Vuonna 1701 Matti Sipinpojan sanotaan olevan 70-vuotias ja luovuttaneen isännyyden pojalleen [18]. Kävi ehtoollisella Kömissä vielä 21.2.1702, jonka jälkeen lienee muuttanut poikansa Matti Matinpojan luo Peränteen kylän Mäkisipiin [67].
Puoliso jo 1668 [68] Vappu (Ollintytär Kömi?). Mahdollisesti Pihlajaveden kylän Kömin isännän, lautamies Olli Lassenpoika Pellisen eli Kömin tytär. Ruoveden talvikäräjillä vannoi »Walborg Olofzdotter i Pihlawesi», ettei ole varastanut tai tiedä mitään Antti Reinikan kadottamasta hopeasormuksesta. Antti oli tyytyväinen Vapun sanoihin ja »sen tähden tunnustettiin hänet tässä vapaaksi» [69]. Kävi ehtoollisella Kömissä vielä 10.10.1701, jonka jälkeen lienee muuttanut poikansa luo Peränteelle.
V. Lapsia:
Heikki, s. 1668, kruununtalollinen, k. 1748. Taulu 9.
Antti. Mainitaan kotonaan Kömissä 1693-1694. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat [18].
Matti, s. noin 1681, kruununtalollinen. Taulu 11.
Juho, s. noin 1685, rälssitalollinen. Taulu 13.
Maria s. noin 1685. Mainitaan kotonaan Kömissä ehtoollisella vielä 25.12.1701. Mainitaan veljensä Matti Matinpojan luona Peränteen kylän Mäkisipissä 1704 [18].
Erkki, s. 1687, kruununtalollinen, k. 1767. Taulu 15.
Vappu, s. noin 1689. Asui kotonaan Kömissä todennäköisesti vuoteen 1701 [70]. Lienee muuttanut veljensä luo Peränteelle. Mainitaan Martti Kitusen puolisona 1722-1729; Virtain Mantilantaipaleen kylän Kitusen isäntä 1731-1739 [71]. Kävi ehtoollisella Kitusella vielä 20.9.1755; kuoli todennäköisesti samana vuonna. Puoliso jo 1719 [72] Martti Heikinpoika Kitunen. Mainitaan kotonaan Kitusella vuodesta 1710; isäntä 1711-1729 [58] [73]. Kuoli todennäköisesti 1729; sanotaan vainajaksi 25.3.1730 [74]. Martti Heikinpoika ja Vappu Matintytär olivat tunnetun virtolaisen karhunkaatajan Martti Kitusen isovanhemmat.
Taulu 9.
V. Heikki Matinpoika Kömi (taulusta 8, isä Matti Sipinpoika Kömi), s. hautaamisiän mukaan 1668. Kruununtalollinen Pihlajaveden kylän toisessa Kömin talossa 1701-1732 [18]. Mainitaan lautamieheksi 1701-1703 [75]. Muutti vaimonsa ja tyttärensä kanssa 1733 poikansa Yrjö Heikinpojan luo Pihlajaveden kylän Lappiin, jossa eli vanhuudenpäivänsä [76]. K. Keuruu, sairastettuaan 2 viikkoa vuoteenomana, 27.12.1748 [77]. Haudattiin Keuruun kirkkoon 8.1.1749 81-vuotiaana.
Puoliso jo 1694 [18] Riitta Matintytär, s. kuoliniän mukaan 1672, haud. Keuruu 2.2.1744 71 ½ -vuotiaana.
VI. Lapsia:
Matti, s. 1694, kruununtalollinen, k. 1772. Taulu 10. Riitta, s. 23.9.1696, k. vanhuuttaan; haud. Keuruun kirkkoon 22.3.1777. Puoliso jo 1720 [78] kruununtalollinen Taavetti 0llinpoika Ruokonen, Keuruun Suolahden kylästä, s. 20.5.1692, k. Keuruu 29.9.1760 pistokseen; haud. kirkon kuoriin.
Heikki, s. 30.4.1699. Mainitaan vävynä Keuruun Valkealahden kylän Tiusasella 1722-1728 [18]. Kruununtalollinen Tiusasen toisessa puoliskossa 1729-1758 [79]. Valittiin kuudennusmieheksi 15.8.1756 [80]. Elossa vielä 1775.18 Puoliso jo 172218 Riitta Eliaantytär Tiusanen, s. 3.7.1700, k. Keuruu 29.9.1765; haud. kirkkoon. Vht kruununtalollinen Tiusasella Elias Simonpoika Tiusanen ja Elina Tuomaantytär.
Lapsia.
Yrjö, s. 22.3.1702. Asui kotonaan Kömissä vuoteen 1732; kruununtalollinen Pihlajaveden kylän Lapissa 1733-1757 [18]. Antti Jaakonpoika Lappi ja Juho Tuomaanpoika Lappi tekivät asumistaan Lapin kruununtalon puolikkaista 20.3.1732 ja 18.6.1733 luovutuskirjat Yrjö Heikinpojan hyväksi. Yrjön takaajien joukossa oli Juho Matinpoika Tiala eli Juho Moksu (taulu 13). Ruoveden talvikäräjillä 1745 talon entisen asujan poika Antti Antinpoika Lappi yritti turhaan saada haltuunsa Lapin taloa [81]. K. Keuruu 1.1.1759 halvaukseen; haud. kirkkoon. Puoliso Keuruu 7.6.1731 Anna Eliaantytär Tiusanen, s. 9.8.1703, k. Keuruu rippikirjan mukaan 1795 [82]. Vht kruununtalollinen Valkealahden kylän Tiusasella Elias Simonpoika Tiusanen ja Elina Tuomaantytär.
Lapsia.
Juho. Mainitaan kotonaan Kömissä 1725-1728 [18]. Muutti rippikirjojen mukaan Pohjanmaalle.
Vappu, s. 31.3.1707, elossa vielä 1775 [18]. Puoliso todennäköisesti 1728 [18] uudistalollinen Juho Petterinpoika Palander, Keuruun Suolahden kylästä, s. kuoliniän mukaan 1707, k. Keuruu 23.6.1758 pistokseen 51-vuotiaana; haud. kirkkoon [83].
Maria. Mainitaan ehtoollisella Kömissä vielä 20.3.1732. Muutti rippikirjojen mukaan Pohjanmaalle.
Kaisa, s. 1713, haud. Ähtäri 20.3.1791. Puoliso Keuruu 25.6.1738 kruununtalollinen ja kuudennusmies [84] Heikki Juhonpoika Pöyhönen, Ähtärin Ouluveden kylästä, s. 21.9.1713, haud. Ähtäri 18.4.1748.
Taulu 10.
VI. Matti Heikinpoika Kömi (taulusta 9, isä Heikki Matinpoika Kömi), s. rippikirjan mukaan 1694. Kruununtalollinen Pihlajaveden kylän toisessa Kömin talossa 173439. Henkikirjojen mukaan sokea, rippikirjojen mukaan heikkosilmäinen [85]. Sanotaan »raihnaiseksi» 1766 ja »sairaalloiseksi» vuodesta 1767.[18] K. Keuruu 1.5.1772 vanhuuttaan; haud. kirkkoon.
Puoliso jo 1718 Anna Yrjöntytär Tenhunen, s. rippikirjan mukaan 1691, k. Keuruu 15.11.1763; haud. kirkkoon, Vht rälssitalollinen Keuruun Niemisveden kylän Tenhusella Yrjö Paavonpoika Tenhunen ja Kaisa Antintytär Laasanen.
VII. Lapsia:
Heikki, s. rippikirjan mukaan 1718. Kruununtalollinen Pihlajaveden kylän toisessa Kömin talossa 1740-1799.18 Haud. Pihlajavesi viimeistään 18.12.1803, jolloin hautausmaksu suoritettiin [86]. Puoliso 1) Keuruu 28.10.1739 Sofia Heikintytär Paloranta, s. hautausiän mukaan toukokuussa 1721, haud. Keuruun kirkkoon 18.5.1740 19 vuoden ja 2 viikon ikäisenä. Vht kruununtalollinen Keuruun Liesjärven kylän Palorannassa Heikki Tuomaanpoika Paloranta ja Maria Mikontytär; 2) Keuruu 26.12.1740 Elina Martintytär Rekola, s. 28.8.1713, haud. Keuruun kirkkoon 29.9.1782. Vht kruununtalollinen Pihlajaveden kylän Rekolassa Martti Tuomaanpoika Rekola [58] [87] ja Riitta Juhontytär Mononen.
Lapsia.
Juho, s. 4.6.1721. Eli itsellisenä kotonaan Kömissä. Sanotaan »kurjaksi» vuodesta 1774.18 K. Keuruu rippikirjan mukaan 1789 [82]. Puoliso Keuruu 26.12.1747 Anna Joosefintytär, s. rippikirjojen mukaan 1725, haud. Pihlajavesi viimeistään 13.5.1798, jolloin hautausmaksu suoritettiin [86].
Lapsia.
Matti, s. 3.2.1724. Asui kotonaan Kömissä vielä 1750 [85]. Renkinä Ähtärin Peränteen kylän toisessa Suihkon talossa 1752-1758 ja itsellisenä vuodesta 1759 [88]. Uudistalollinen Peränteen kylän Mäkisuihkossa 1764-1795 [18]. K. Ähtäri 1.1.1795. Puoliso todennäköisesti 1752 [89] Anna Antintytär Suihko, s. rippikirjan mukaan 1721, k. Ähtäri 27.12.1799. Vht kruununtalollinen toisessa Suihkon talossa Antti Erkinpoika Suihko ja Riitta Yrjöntytär Jussila.
Lapsia.
Yrjö, s.27.5.1727. Asui kotonaan Kömissä vielä 1761 [76]. Ähtärin pitäjänräätäli vuodesta 1762; asui veljensä Matti Matinpojan luona Peränteen kylän Mäkisuihkossa. Kruunun uudistalollinen Peränteen kylän Kukkeenmäessä 1783 [90]. K. Ähtäri 17.5.1808. Puoliso todennäköisesti 1764 [91] Maria Juhontytär Suihko, s. 18.2.1736, k. Ähtäri 25.4.1828 pistokseen. Vht kruununtalollinen Peränteen kylän toisessa Suihkon talossa, lautamies Juho Martinpoika Suihko ja Kaisa Antintytär Suihko (hänen 1. aviossaan).
Lapsia.
Olli, s. hautausiän mukaan heinäkuussa 1730, haud. Keuruu 29.8.1731 1 vuoden ja 1 kuukauden ikäisenä.
Antti, s. Keuruu 23.11.1731, haud. Keuruu 21.10.1739.
Maria, s. Keuruu 21.6.1735, k. Keuruu 18.11.1763 punatautiin; haud. kirkkoon. Puoliso Keuruu 10.2.1760 sotamies Yrjö Yrjönpoika Siik, entinen Reinikka (hänen 1. aviossaan), Pihlajaveden kylästä, s. rippikirjan mukaan 1732, oli elossa vielä 1802 [86] [92] [93]. VIII. Marialla oli avioliitosta kaksi poikaa; Heikki, s.26.11.1760, ja Yrjö, s. 17.8.1763. Yrjö näyttää olevan se Georgius Perander, joka meni Turun kouluun 1779. Myöhemmät vaiheet eivät ole selvinneet [94].
Taulu 11.
V. Matti Matinpoika Kömi, myöhemmin Mäkisipi (taulusta 8, isä Matti Sipinpoika Kömi), s. noin 1681. Mainitaan kotonaan Pihlajaveden kylän toisessa Kömin talossa vielä 7.4.1702. Kruununtalollinen Ähtärin Peränteen kylän Mäkisipissä 1702-1730 [85]. Sai tilaan neljän vuoden verovapauden 30.5.1701 alkaen vuodesta 1702.95 Ruoveden talvikäräjillä 1703 »naimaton mies Matti Matinpoika Peränteeltä» sai 10 hopeataalarin sakon, koska oli 2 1/2 vuotta aikaisemmin ollut luvattomassa suhteessa pihlajaveteläisen Riitta Juhontyttären kanssa. Matin sakot takasi »veljensä Heikki Matinpoika Kömi» (För Matzes Böter Caverade des Broder Henrich Mattsson Kömi) [96]. Lahjoitti 1732 Ähtäriin kirkonkellon yhdessä Aabraham Collinin, Juho Moksun ja Risto Savolaisen kanssa. Lahjoitti Ähtärin kirkkoon saarnastuolissa pidettävän messinkisen kynttilänjalan ja suomalaisen virsikirjan [98]. Elossa vielä 1.9.1746, mutta oli vainaja 16.4.1747 [99].
Puoliso todennäköisesti 1704 Maria Juhontytär Paalanen, s. kuoliniän mukaan 6.5.1683. Mainitaan kotonaan isäpuolensa Heikki Pertunpojan luona Keuruun Suojärven kylän Viinikassa ehtoollisella vielä 8.4.1704. Sanotaan muuttaneen sitten Ähtärin Peränteelle [100]. Mainitaan Matti Mäkisipin puolisona 1709-1737 [101]. Asui leskenä jo 1747 poikansa Erik Peranderin luona Karunan pappilassa Stapåkerissa, jossa vietti vanhuudenpäivänsä [102] [103]. K. Karuna 25.9.1752 69 vuoden, 4 kuukauden, 2 viikon ja 5 päivän ikäisenä; haud. kirkkoon. Vht kruununtalollinen Keuruun Liesjärven kylän Paalasella Juho Pekanpoika Paalanen ja Liisa Paavontytär (hänen 1. aviossaan).
VI. Lapsia:
Liisa, s. noin 1705. Mainitaan kotonaan Mäkisipissä 1722 [18].
Maria, s. noin 1706. Mainitaan kotonaan Mäkisipissä 1723-1725 [18].
Sofia, s. noin 1708. Mainitaan kotonaan Mäkisipissä 1725-1736 [18].
Jotkut näistä kolmesta edellä mainitusta tulevat kyseeseen perintösopimuksessa 1747 mainittujen »lankojen» Erkki Yrjönpojan ja Elias Ristonpojan puolisoina [102].
Matti, s. noin 1710. Mainitaan Mäkisipissä vuodesta 1731; kruununtalollinen Mäkisipissä eli Sipilässä 1731-1752 [18]. Kun lukkari Erik Perander valittiin 1.3.1752 Ähtärin kirkonisännäksi, toinen takaajista oli kuudennusmies Matti Matinpoika Sipilä [104]. K. todennäköisesti 1752 [105]. Puoliso, kuulut. Kuortane 1733, Saara Kaarlentytär Mutka (hänen 1. aviossaan) [106], s. rippikirjan mukaan 1710. Sipilän isäntä 1753-1756 [18]. Muutti tyttärensä Saara Matintyttären kanssa Keuruun Kivijärven kylän Rämälään vuonna 1761. Muutti leskenä 1770 tyttärensä Maria Matintyttären luo Ähtärin Ähtärin kylän Suniin ja sieltä 1771 takaisin Sipilään, jossa eli vanhuudenpäivänsä. K. Ähtäri 21.5.1797 vanhuuttaan. Vht kruununtalollinen Kuortaneen Töysän kylän Mutkassa Kaarle Heikinpoika Mutka ja Maria Heikintytär [107]. Saara Mutkan 2. puoliso vih. todennäköisesti 1761 kruununtalollinen Heikki Tuomaanpoika Rämälä (hänen 2. aviossaan), Keuruun Kivijärven kylästä, s. rippikirjan mukaan 1696, k. Keuruu 27.3.1767. Lapsia.
Juho, s. 25.12.1711. Mainitaan veljenä kotonaan Mäkisipissä vuodesta 1733.18 Mainitaan Porin rykmentin Ruoveden komppanian täydennysmiehenä 1742-1745. Saman komppanian ruodun n:o 69 sotamies 1751-1758, ensin nimellä Bergman, 29.4.1752 alkaen nimellä Ickalin. Katselmuksessa 25.2.1758 todettiin Juhon sairastavan keuhkotautia; hylättiin [108]. Asui kotitalossaan, jossa mainitaan vielä 1777 [109]. Eli vanhuudenpäivänsä poikansa Heikki Juhonpojan luona Sipilän talon Autioniemen torpassa. Haud. Ähtäri 3.6.1787. Puoliso, kuulut. Ähtäri tai Virrat 1737 [110], Riitta Yrjöntytär, s. 12.9.1711, haud. Ähtäri 9.10.1777. Lapsia.
Erik, s. 4.4.1713, Sääksmäen kirkkoherra, k. 1779. Taulu 12.
Anna, s. 9.3.1716, haud. Ähtäri 13.3.1783. Puoliso jo 1754 renki ja itsellinen Erkki Nuutinpoika (hänen 1. aviossaan), Ähtärin Peränteen kylästä, s. rippikirjan mukaan 1727, haud. Ähtäri 4.7.1790.
Susanna. Mainitaan naimattomana 16.4.1747 [102].
Riitta. Mainitaan naimattomana 16.4.1747 [102].
Vappu. Mainitaan naimattomana 16.4.1747 [102]. Todennäköisesti sama kuin se Vappu Matintytär, s. rippikirjan mukaan 1723, joka mainitaan piikana veljensä Erik Peranderin pappilassa Karunan Stapåkerissa [103].
Kaisa, s. noin 1725. Mainitaan naimattomana 16.4.1747.[102] Mainitaan kotonaan Mäkisipissä eli Sipilässä 1746-1749 [18].
Marketta. Mainitaan naimattomana 16.4.1747 [156]. Lahjoitti Ähtärin kirkkoon messupaidan [111].
Leena. Mainitaan naimattomana 16.4.1747 [102]. Todennäköisesti sama kuin se Leena Matintytär, s. rippikirjan mukaan 1729, joka mainitaan piikana Karunan pappilassa [103].
Taulu 12.
VI. Erkki Matinpoika Mäkisipi, myöhemmin Erik Perander (taulusta 11, isä Matti Matinpoika Mäkisipi), s. Ähtäri, rippikirjamerkintöjensä mukaan 4.4.1713. Vaasan kouluun 4.10.1728 [112]. Ylioppilas Pohjal. 1737. Vih. papiksi 13.10.1743, määrätty Karunan kappalaisen armovuoden saarnaajaksi. Karunan kappalainen 1744. Oli respondenttina pappeinkokouksessa 1763. Sääksmäen kirkkoherra 1769. K. Sääksmäki 22.2.1779.
Puoliso 1:o Sauvo 25.10.1744 Kristina Sevonius, s. kuoliniän mukaan 18.2.1692, k. Karuna 21.3.1759, vht ratsutilallinen Krister Henrikinpoika ja Maria Svenintytär; 2:o Laitilassa 25.9.1760 Ulrika Hedeen, s. Laitilan rippikirjan mukaan 21.12.1736 [113], muutti 1781 leskenä Poriin, k. siellä 13.10.1797 keuhkotautiin, vht Laitilan kirkkoherra Nils Hedeen ja Elisabet Mellenius.
VII. Lapsia:
Ulrika Charlotta, s. Karuna 11.7.1761. Muutti naimattomana 1803 Kalantiin (Uusikirkko T.l.) ja sieltä 1805 Laitilaan, mistä tai muualtakaan häntä ei ole löydetty.
Nils Johan, s. Karuna 21.3.1763. Ylioppilas Pohjal. 1779. Vih. papiksi 30.9.1790, määrätty kirkkoherranapulaiseksi Helsinkiin. Samalla ylimäär. pataljoonansaarnaaja suom. tykistörykmentissä 1794. Pataljoonansaarnaaja Hämeenlinnan rykmentissä 1801. Liperin kirkkoherra 1810. K. Liperi 6.2.1831. - Puoliso Luopioinen 7.4.1812 Gustava Charlotta Savenius, s. Luopioinen 28.12.1790, k. Pieksämäki 20.1.1859. Vht Luopioisten kappalainen Henrik Gabriel Savenius ja Maria Charlotta Ståhlberg.
Lapsia.
Maria Elisabet, s. Karuna 8.2.1766, k. Pori 15.3.1801 keuhkotautiin. Naimaton.
Karl Fredrik, s. Karuna 3.10.1768. Muutti Porista 1789 Tukholmaan. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
Erik, s. Sääksmäki 4.6.1771 [114]. Vih. papiksi 1796. Laitilan papistonapulainen Hinnerjoella 1804. K. siellä 15.5.1806. Naimaton [115].
Taulu 13.
V. Juho Matinpoika Kömi, myöhemmin Moksu (taulusta 8, isä Matti Sipinpoika Kömi), s. noin 1683. Mainitaan kotonaan Pihlajaveden kylän toisessa Kömin talossa vielä 25.8.1701 [116]. Mainitaan veljensä Matti Matinpojan luona Ähtärin Peränteen kylän Mäkisipissä 1702-1704 [18]. Asui Hankaveden kylän Moksussa jo 1706; rälssitalollinen siellä 1709-1731 [117]. Kirkonisäntä [118]. Lahjoitti 1732 Ähtäriin kirkonkellon yhdessä Risto Savolaisen, Matti Mäkisipin ja Aabraham Collinin kanssa [119]. Esiintyy Yrjö Heikinpoika Lapin (kts. taulu 9) takaajana 21.5.1732 [81]. Toinen Mäkisipin naimattomien tytärten holhoojista 16.4.1747 [102]. Elossa vielä 17.1.1748; oli vainaja 1754 [120].
Puoliso 1704 tai 1705 Sofia Mikontytär Moksu, s. noin 1682. Mainitaan naimattomana Moksussa vielä 1704. Elossa vielä 1739; oli vainaja 17.1.1748 [120]. Vht rälssitalollinen Moksussa Mikko Ristonpoika Moksu (entinen Marttinen) ja Anna Matintytär.
VI. Lapsia:
Matti, s. 14.9.1706. Rälssitalollinen Moksussa 1733-1755 [18]. Haud. Ähtäri viimeistään 15.5.1770, jolloin hautausmaksu suoritettiin [102] [84]. Puoliso 1) todennäköisesti 1731 [121] Maria Tuomaantytär Pylkäs, [122] s. rippikirjan mukaan 1710, k. rippikirjan mukaan 18.4.1762. Vht kruununtalollinen Virtain Toisveden kylän Pylkkäässä Tuomas Erkinpoika Pylkäs ja hänen 2. puolisonsa Vappu; 2) todennäköisesti 1764 [123] Anna Erkintytär Savolainen, s. 23.5.1736. Asui leskeksi jäätyään poikansa Aabraham Matinpojan luona Ähtärin Ähtärin kylän Nyyssösen talon Majaniemen torpassa, lopulta Keuruun Pihlajaveden kylän Kömin talon Koivumäen torpassa, jossa eli vanhuudenpäivänsä. K. Pihlajavesi 6.1.1813 pistokseen. Vht kruununtalollinen Ähtärin Ähtärin kylän Savolassa Erkki Ristonpoika Savolainen ja Liisa Heikintytär (hänen 1. aviossaan).
Lapsia.
Juho, s.15.7.1710. Asui perheineen aluksi kotonaan Moksussa. Kruununtalollinen Hankaveden kylän Tiaisella eli Tialassa 1740-1763 [18]. Lautamies [124]. Haud. Ähtäri 7.5.1780. - Puoliso, kuulut. Ähtäri 1737 [110], Elisabet Simontytär Cannelin, kast Uusikaupunki 23.9.1705. Muutti leskenä poikansa Erkki Juhonpojan mukana Ähtärin Ähtärin kylän Nyyssösen talon Kyntölän torppaan, jossa eli vanhuudenpäivänsä. Haud. Ähtäri 29.3.1789. Vht Ähtärin kappalainen Simon Cannelin ja Helena Eichman. Lapsia.
Liisa, s. noin 1717 (olisi syntynyt Virtain rippikirjojen mukaan 1721, mikä tieto ei pitäne paikkaansa), k. Virrat »äkkiä, edeltäneen kituliaisuuden jälkeen» 30.1.1785. Puoliso, kuulut. Ähtäri 1739, [125] talollinen Heikki Matinpoika Heikkilä, Virtain Jäähdyspohjan kylästä, s. 5.3.1720, k. Virrat 27.11.1794.
Erik, s. 5.6.1719, Ähtärin kappalainen, k. 1795. Taulu 14.
Maria, s. 11.2.1721, haud. Ähtäri 23.12.1792. Puoliso jo 1748 [120] sotamies Matti Heikinpoika Abbor, Ähtärin Alastaipaleen kylästä, s. 4.9.1726, haud. Ähtäri 21.9.1788.
Kirsti, s. noin 1723, k. Ähtäri 1744. Puoliso sotamies Matti Heikinpoika Giers [120] [126] (hänen 1. aviossaan), Ähtärin Hankaveden kylästä, s. 11.4.1722, eli vielä 1775. [18] [127]
Vappu, s. 22.1.1726, elossa Moksun talon Haapamäen eli Myllymäen torpassa ruotuvaivaisena vielä 1798 [128]. - Puoliso todennäköisesti 1756 [128] kruununtalollinen Yrjö Antinpoika Roponen, Keuruun Kivijärven kylästä, s. 19.4.1731, haud. Ähtäri viimeistään 3.5.1802, jolloin hautausmaksu suoritettiin [84].
Kaisa, mainitaan naimattomana 17.1.1748 [120].
Taulu 14.
VI. Erkki Juhonpoika Moksu, myöhemmin Erik Perander (taulusta 13, isä Juho Matinpoika Moksu), s. Ähtäri 5.5.1719. Vaasan kouluun 5.3.1733 nimellä Moxu [129]. Ylioppilas Satak. 1744. Hankki opintorahoja toimimalla kotiopettajana, mm. vuonna 1746 Virtain kappalaisen Abraham Indreniuksen perheessä. Sai ähtäriläiseltä talolliselta Antti Yrjönpoika Jussilalta opintojaan varten lainaa 75 kuparitaalaria, jotka veljensä Matti Juhonpoika Moksu lupautui maksamaan [130]. Vih. papiksi 4.3.1747, määrätty Ähtärin iäkkään kappalaisen apulaiseksi. Ähtärin kappalainen 28.3.1753. Perusti kruununmaalle Hankaveden kylään Hankaniemen kruununtilan. Asui siellä jo 1760 [131]. Tila oli hänen aikanaan pappilana, koska seurakunnalla ei ollut papin virkataloa [132]. Ennen kuolemaansa hän möi Hankaniemen seurakunnalle papin ja lukkarin virkataloksi [133]. K. Ähtäri 30.6.1795, haud. 20.9. Ähtärin kirkkoon.
Puoliso, kuul. Ähtäri 1747 Maria Cannelin, s. Maaria 8.11.1719, k. Ähtäri 30.9.1796. Vht Ähtärin kappalainen Simon Cannelin ja Helena Eichman [134].
VII Lapsia, syntyneet Ähtärissä:
Hedvig, s. 19.6.1748, k. Ähtäri 5.5.1809. Naimaton.
Abraham, s. 14.8.1749. Vaasan kouluun 1762. Ylioppilas Pohjal. 1771. Vih. papiksi 3.4.1776, määrätty isänsä apulaiseksi Ähtäriin. Lohtajan kappalainen 1782. Oriveden kirkkoherra 1811, Laihian kirkkoherra 1814. [135] K. Laihia 11.8.1822. - Puoliso Tukholma 7.9.1788 Eva Juliana Villandt, s. Reisjärvi 23.4.1768, k. Laihia 22.11.1818. Vht kersantti Adam Magnus Villandt ja Maria Erkintytär.
Lapsia.
Maria Elisabet, s. 12.1.1751. Kummina Ähtärissä vielä 1772. Sisäneitsyenä Vaasassa leskirouva Maria Enbergin luona talossa 207 vuosina 1777-1779 ja raatimies Granbergin luona talossa 200 vuosina 1791-1821. Muutti sisarensa Anna Helenan luo 1822 [136]. K. Vaasa 5.4.1834. Naimaton.
Anna Helena, s. 6.2.1753. Kummina Ähtärissä vielä 1772 ja 1777. Sisäneitsyenä Vaasassa leskirouva Enbergin luona talossa 207 vuosina 1774-1782, pormestari Fagerströmillä talossa 100 vuosina 1789-1790, apteekkari Kantzaulla vielä 8.4.1792 [136]. K. Vaasa 23.10.1825. - Puoliso Vaasa 29.4.1792 lasimestari Jöran Nordling (tämän 3. aviossa), s. Vaasa 13.10.1724, k. Vaasa 3.3.1807. Avioliitto oli lapseton.
Erik, s. 14.11.1755. Vaasan kouluun 1767. Ähtärin lukkari 1783, Ylistaron lukkari 1791 [137], k. Ylistaro 4.7.1808. - Puoliso Ähtäri 18.2.1783 Margareta Matintytär Gedda (Gädda), s. Veteli 23.12.1748, k. Ylistaro 26.12.1835. Vht talollinen Vetelin Kaustisen kylän Kaustisen Geddalassa Matti Erkinpoika Puustinen, sitten Gedda, ja Margareta Ollintytär Gedda. Lapsia.
Karl, s. 19.2.1757. Vaasan kouluun 1767. Ylioppilas Pohjal. 1776. Ilmajoen emäseurakunnan apulaislukkari 1796, lukkari 1802 [138]. K. Ilmajoki 31.8.1824. Naimaton.
Katarina Sofia, s. 6.12.1758, k. Ähtäri 2.8.1835. Naimaton.
Johannes, s. 7.9.1761, k. Ähtäri 2.7.1762.
Taulu 15.
V. Erkki Matinpoika Kömi, myöhemmin Hämeenniemi (taulusta 8, isä Matti Sipinpoika Kömi), s. rippikirjan mukaan 1687. Asui kotonaan Keuruun Pihlajaveden kylän toisessa Kömin talossa todennäköisesti vuoteen 1701 [70]. Asui tuntemattomassa paikassa 1702-1712 [139]. Ähtärin Peränteen kylän Hämeenniemen isäntä Tapani Erkinpoika otti 1713 eläkemieheksi Erkki Matinpojan [118]. Kruununtalollinen Hämeenniemessä 1719-1741 [140]. Toinen Mäkisipin naimattomien tytärten holhoojista 16.4.1747 [102]. K. rippikirjan mukaan 1767; eli vielä 28.3.1767 [141].
Puoliso jo 1714 Kirsti Mikontytär Moksu, s. rippikirjan mukaan 1689. Mainitaan naimattomana lankonsa Juho Matinpojan luona Ähtärin Hankaveden kylän Moksussa 1710-1712; kruununtalollinen Hämeenniemessä 1742 [18]. Haud. Ähtäri 1.12.1773. Vht rälssitalollinen Hankaveden kylän Moksussa Mikko Ristonpoika Moksu (entinen Marttinen) ja Anna Matintytär.
VI. Lapsia:
Yrjö, s. 23.4.1715, kruununtalollinen, k. 1793. Taulu 16.
Maria. Mainitaan kotonaan Hämeenniemessä 1739-1742 [18].
Erik, s. 1.5.1719. Ähtärin lukkari, k. 1800. Taulu 20.
Riitta. Mainitaan kotonaan Hämeenniemessä 1748-1750 [18].
Liisa, s. 14.4.1731. Mainitaan kotonaan Hämeenniemessä vielä 1759 [18].
Helena (Leena), s. 26.12.1736, k. Ähtäri 4.10.1815 vesitautiin. Puoliso todennäköisesti 1763123 renki Perttu Juhonpoika, Peränteen kylästä, s. 22.9.1731 tai 1735 [142], k. Ähtäri 5.7.1816 vanhuuden heikkouteen.
Taulu 16.
VI. Yrjö Erkinpoika Hämeenniemi (taulusta 15, isä Erkki Matinpoika Hämeenniemi), s. 23.4.1715. Kruununtalollinen Peränteen kylän Hämeenniemessä 1744-1770 [18]. Haud. Ähtäri 14.4.1793.
Puoliso 1. jo 1743 sotamies Hannu Hurtigin leski Susanna Juhontytär Huikuri. Kuoli 24.4.1743 [143]. Vht kruununtalollinen Ähtärin kylän Huikurissa Juho Pekanpoika ja Liisa Tuomaantytär Huikuri.
Puoliso 2. jo 1745 [18] Anna Tuomaantytär, s. 14.12.1725, k. Ähtäri 27.9.1796 pistokseen.
VII. Lapsia:
Tuomas, s. 11.12.1745, kruununtalollinen, k. 1829. Taulu 17.
Juho, s. 1.10.1748. Uudistalollinen Peränteen kylän toisessa Hämeenniemen talossa [144]. Haud. Ähtäri 7.7.1789. Puoliso Keuruu 27.12.1775 Sofia Tuomaantytär Kauppala (hänen 1. aviossaan), s. Keuruu 26.9.1755, k. Ähtäri 6.6.1808. Vht rälssitalollinen Keuruun Niemisveden kylän Kauppalassa Tuomas Heikinpoika Kauppala ja Susanna Klemetintytär Vertanen. Sofia Kauppalan 2. puoliso vih. Ähtäri 17.10.1790 kruununtalollinen Heikki Juhonpoika Hurtig, myöhemmin Hämeenniemi, s. Keuruu 26.2.1761, k. Ähtäri 21.4.1798. Lapsia.
Maria, s. 15.6.1750, k. Ähtäri 7.11.1836 vanhuuttaan. Puoliso Ähtäri 23.5.1774 kruununtalollinen Matti Erkinpoika Rantasuihko, Peränteen kylästä, s. 16.7.1753, k. Ähtäri 18.11.1833 vanhuuden heikkouteen.
Kaisa, s. 10.8.1752, k. Virrat marraskuu 1808. Puoliso Ähtäri 8.3.1789 itsellinen Mikko Heikinpoika Kitunen, myöhemmin Vehmas (hänen 2. aviossaan) [145], Virtain Mantilantaipaleen kylästä, s. 26.8.1759, k. Ruovesi 16.12.1813 vanhuuttaan [146].
Yrjö, s. 1.4.1756. Renkinä kotonaan Hämeenniemessä vielä 1788; renkinä lankonsa Matti Erkinpojan luona Peränteen kylän Rantasuihkossa vuodesta 1789. K. Ähtäri 10.7.1833 vanhuuden heikkouteen. Naimaton.
Heikki, s. 2.11.1758. Eli mäkitupalaisena toisen Hämeenniemen talon maalla. K. Ähtäri 1.6.1832 ähkyyn. Puoliso Ähtäri 19.6.1796 Riitta Yrjöntytär, s. rippikirjan mukaan 1754, k. Ähtäri 24.8.1827 vesitautiin. Lapsettomat.
Erkki, s. 17.3.1761. Kruununtalollinen Keuruun Kivijärven kylän Rämälän puoliskossa. K. Keuruu 4.1.1837 vanhuuttaan. Puoliso jo 1792 Liisa Jaakontytär Rämälä, s. Keuruu 14.3.1770, k. Ähtäri 14.4.1852 vanhuuttaan. Vht kruununtalollinen Rämälässä Jaakko Heikinpoika Rämälä ja Regina Matintytär Moksu (hänen 1. aviossaan). Lapsia.
Markku, s. 29.3.1764, k. rippikirjan mukaan 1767.
Riitta, s. 4.8.1765. Eli itsellisenä toisessa Hämeenniemen talossa. Kirkonköyhä ja sokea. K. ruotuvaivaisena Ähtäri 1.4.1851 vanhuuden heikkouteen. Naimaton.
Antti, s. 30.11.1766, k. rippikirjan mukaan 1767. Leena, s. Ähtäri 29.12.1770. Mainitaan rippikirjoissa Hämeenniemessä vielä 1804.
Taulu 17.
VII. Tuomas Yrjönpoika Hämeenniemi (taulusta 16, isä Yrjö Erkinpoika Hämeenniemi), s.11.12.1745. Kruununtalollinen Peränteen kylän Hämeenniemessä 1771-1802 [18]. Kuudennusmies [84] K. Ähtäri 11.6.1829 vanhuuden heikkouteen.
Puoliso Virrat 27.5.1765 Aune Yrjöntytär Kahila, s. rippikirjan mukaan 1746, k. 18.9.1802. Vht kruununtalollinen Virtain Toisveden kylän Kahilassa Yrjö Tuomaanpoika Kahila ja hänen 1. puolisonsa Vappu Tuomaantytär Pylkäs [122].
VIII. Lapsia:
Liisa, s. 12.5.1766, k. Ähtäri 6.1.1847 vanhuuden heikkouteen. Puoliso Ähtäri 13.2.1785 kruununtalollinen ja kirkonisäntä [147] Matti Heikinpoika Haapajärvi, Peränteen kylästä, s. 5.1.1764, k. Ähtäri 25.11.1843 kihtiin.
Kaisa, s. 28.1.1768, k. Virrat 8.10.1829 tuntemattomaan tautiin. Puoliso 1) Ähtäri 1.1.1795 uudistalollinen Heikki Heikinpoika Kotajärvi, Virtain Mantilantaipaleen kylästä, s. 2.1.1751, k. Virrat 18.8.1799 keuhkotautiin; 2) Virrat 4.10.1801 talollinen Aabraham Yrjönpoika Ohtola, myöhemmin Kotajärvi, s. Virrat 21.7.1771, k. Virrat 29.12.1814 halvaukseen.
Matti, s. 23.7.1769, haudattiin Ähtäri 10.2.1793. Naimaton.
Kaapo, s. Ähtäri 31.3.1772. Kruununtalollinen Hämeenniemessä 1804-1808 [18]. K. Ähtäri 7.7.1808. Puoliso Ähtäri 5.10.1795 Maria Markuntytär Pakari (hänen 1. aviossaan), s. Ähtäri 2.7.1775, k. Ähtäri 31.7.1848 hengenahdistukseen. Vht talollinen Ähtärin Alastaipaleen kylän Pakarissa Markku Heikinpoika Pakari (ent. Pöyhönen) ja Riitta Matintytär Pakari. Lapsia. Maria Pakarin 2. puoliso vih. todennäköisesti 1810 [148] kruununtalollinen Heikki Erkinpoika Jussila myöhemmin Hämeenniemi, Peränteen kylästä, s. 7.1.1782, k. Ähtäri 1.2.1858. Lapsia.
Maria, s. Ähtäri 12.7.1773, k. Ähtäri 21.7.1859 vanhuuttaan. Puoliso Ähtäri 28.6.1795 kruununtalollinen Tuomas Mikonpoika Saarimäki, Peränteen kylästä, s. 27.9.1768, k. Ähtäri 4.9.1851 halvaukseen.
Johannes, s. Ähtäri 3.6.1775. Kuortaneen lukkari, k. 1843. Taulu 18.
Aapo, s. Ähtäri 17.3.1777. Asui perheineen aluksi kotonaan Hämeenniemessä, josta muuttivat Kuortaneelle 1811. Talollinen Kuortaneen Ylijoen kylän toisessa Kuljun talossa. Kuudennusmies [149]. K. Kuortane 27.1.1868 vanhuuden heikkouteen. Puoliso todennäköisesti 1808 [123] Eeva Heikintytär Sipilä, s. Ähtäri 13.5.1786, k. Kuortane 28.3.1867 vanhuuden heikkouteen. Vht talollinen Ähtärin Peränteen kylän Sipilässä Heikki Tuomaanpoika Sipilä ja Maria Erkintytär Moksu. Lapsia.
Erkki, s. Ähtäri 20.5.1779. Töysän lukkari, k. 1855. Taulu 19.
Riitta Sofia, s. Ähtäri 17.7.1784, k. Ähtäri 5.5.1848 kihtiin. Puoliso todennäköisesti 1804 [123] kruunun uudistalollinen Juho Erkinpoika Kellomäki, Ähtärin Ouluveden kylästä, s. Ähtäri 3.4.1780, k. Ähtäri 9.1.1851 hengenahdistukseen.
Taulu 18.
VIII. Juho Tuomaanpoika Hämeenniemi, myöhemmin Perander (taulusta 17, isä Tuomas Yrjönpoika Hämeenniemi), s. Ähtäri 3.6.1775. Asui kotonaan Peränteen kylän Hämeenniemessä vielä 1802. Töysän lukkari 1802. Sai rovastintarkastuksessa 1804 todistuksen siitä, että hän saatuaan piirilääkäriltä opetusta omasi taidon rokottaa ja oli Töysän kappelissa suorittanut rokotuksia [150]. Kuortaneen apulaislukkari 1805. Mainitaan hyväksi opettajaksi. Kuortaneen lukkari appensa jälkeen 1808. Kuortaneen pitäjänrahaston hoitaja 1811. Perimätieto Töysästä kertoo töysäläisten ihastuneen »Jussi Peranterin» kauniiseen lauluääneen niin, että hänet ilman vaalia valittiin Töysän lukkariksi. Kuortaneella kerrotaan oppineiden kirkonmiesten olleen sitä mieltä, että »Perander veisaa väärin». Ilmeisesti hän veisasi kansan koraalitoisintoja eikä virallisen koraalikirjan mukaan. »Nuotti oli herroille kahle, talonpoika oli vapaa veisaamaan väärin mutta monesti silloin kauniimmin.» [151] Vuonna 1825 Peranderia ojennettiin pahennusta herättävästä krouvinpidosta asunnossaan aivan Kuortaneen kirkon läheisyydessä [152]. K. Kuortane 24.4.1843.
Puoliso 1:o Kuortane 11.6.1805 Klaara Matintytär Höök, s. Kuortane 20.10.1784, k. Kuortane 1.6.1833. Vht Kuortaneen lukkari Matti Taavetinpoika Höök ja tämän 2. puoliso Anna Kaisa Collin; 2:o Kuortane 10.11.1835 Kaisa Mikontytär Lakaluoma (tämän 2. aviossa), s. Lapua 28.8.1793. Leskenä muutti 1844 takaisin Lapualle. K. Lapua 14.1.1869. Vht torppari Tiistenjoen kylässä Mikko Jaakonpoika Lakaluoma ja Liisa Juhontytär. Kaisa Lakaluoman 1. puoliso vih. Lapua 14.10.1827 torppari Haapakosken kylässä Heikki Simonpoika Stekar, s. (Lapua) 1778, k. Lapua 9.9.1834; 3. puoliso vih. Lapua 26.12.1847 talollinen Tiistenjoen kylässä, kuudennusmies Matti Heikinpoika Ämmälä, myöhemmin Mäkynen, s. Lapua 3.8.1799, k. Lapua 10.11.1879.
IX. Lapsia, syntyneet Kuortaneella:
1. Anna Kustaava, s. 26.5.1805, k. Kuortane 1.8.1822.
1. Kaarle Fredrik, s. 24.12.1809, talollinen Kuortaneen kylän Sandbackassa (myöh. Hietakankaassa), lautamies, k. Kuortane 14.11.1876 - Puoliso Kuortane 11.10.1829 Susanna Simontytär Petäjäniemi, s. Kuortane 13.1.1812, k. Kuortane 12.2.1895. Vht talollinen Kuortaneen kylässä Simo Antinpoika Petäjäniemi ja Reetta Juhontytär Hiironniemi. Lapsia.
1. Juho Kristian, s. 2.12.1811, torppari Sandbackan Saranpäässä, k. Kuortane 22.1.1847. - Puoliso Kuortane 18.9.1842 Susanna Heikintytär Haavisto (tämän 1. aviossa), s. Kuortane 12.12.1813, k. Kuortane 18.5.1872. Vht talollinen Kuortaneen kylässä Heikki Simonpoika Haavisto ja Kaisa Juhontytär. Lapsia. Susanna Haaviston 2. puoliso vih. Kuortane 8.6.1851 Sandbackan Lepistön torppari Aapo Aapon poika Mattila, s. Kuortane 29.8.1819, k. Kuortane 13.1.1871.
1. Liisa, s. 11.2.1815, k. Kuortane 19.6.1866. - Puoliso Kuortane 11.10.1839 talollinen Jaakko Kaaponpoika Kuhalampi, s. Kuortane 9.2.1820, k. Kuortane 28.11.1892.
1. Aapo, s. 12.9.1817, mäkitupalainen Sandbackan Siirilässä k. Kuortane 25.4.1849. - Puoliso Kuortane 17.8.1845 Susanna Antintytär Rasinperä, s. Kuortane 10.4.1824, k. Kuortane 4.1.1910. Vht talollinen Kuortaneen kylässä Antti Juhonpoika Rasinperä ja Liisa Eliaantytär Kulju. Lapsia.
Taulu 19.
VIII. Erkki Tuomaanpoika Hämeenniemi, myöhemmin Perander (taulusta 17, isä Tuomas Yrjönpoika Hämeenniemi), s. Ähtäri 20.5.1779. Asui kotonaan Peränteen kylän Hämeenniemessä vielä huhtikuussa 1804. Töysän lukkari 1804 veljensä jälkeen. Rovastintarkastuksessa 1847 sanotaan lukkari Peranderin olevan iäkkäänä kyvytön hoitamaan lukutaidon opetusta, ja hänet velvoitettiin palkkaamaan lastenopettaja huolehtimaan opetuksesta hänen puolestaan [153]. Näyttää kuitenkin olleen lukkarin virassa kuolemaansa asti. K. Töysä 10.12.1855.
Puoliso Töysä jo 1807 Anna Joosefintytär Kallioniemi, s. nähtävästi Alavus 30.3.1782, k. Töysä 27.4.1857. Vht talollinen Joosef Tuomaanpoika Kallioniemi ja Marketta Mikontytär Mutka.
IV. Lapsia, syntyneet Töysässä:
Juho Gabriel, s. 21.8.1808, torppari Huutoniemen talon Kilkasen torpassa, k. Töysä 11.1.1886. - Puoliso Töysä 21.2.1830 Reetta Heikintytär Huutoniemi, s. Töysä 25.5.1805, k. Töysä 11.5.1879. Vht talollinen Töysän kylässä Heikki Juhonpoika Huutoniemi ja Heta Iisakintytär. Lapsia.
Fredrik Vilhelm, s. 8.8.1810, talollinen Töysän kylän Ojanperässä, k. Töysä 2.6.1876. - Puoliso Alavus 28.7.1832 Liisa Juhontytär Lampimäki, s. Alavus 23.3.1814 kaksosena, k. Töysä 12.6.1864. Vht talollinen Alavuden kirkonkylässä Juho Lampimäki ja Liisa Juhontytär Ojala. Lapsia.
Erkki, s. 17.6.1813, k. Töysä 1819.
Anna Margareta, s. 4.9.1816, k. Töysä 22.10.1874. - Puoliso Töysä 20.11.1842 talollinen Matti Kaaponpoika Kirvesluoma, s. Töysä 29.10.1815, k. Töysä 31.8.1881.
Matti, s. 7.2.1819, k. Töysä 10.3.1821.
Kustaa, s. 11.4.1821, talollinen Töysän kylän Rankilassa, k. Töysä 18.3.1899. Puoliso Töysä - .12.1839 [154] veljensä Juhon käly Heta Heikintytär Huutoniemi, s. Töysä 27.5.1817, k. Töysä 4.11.1875.
Lapsia.
Henrika, s. 7.4.1825, k. Töysä 14.11.1855. - Puoliso Töysä 7.10 1847 talollinen Kustaa Tuomaanpoika Liesmäki, s. Töysä 15.3.1821, k. Töysä 19.9.1866.
Erkki, s. 26.8.1827, k. Töysä 22.7.1833.
Taulu 20.
VI. Erkki Erkinpoika Hämeenniemi, myöhemmin Erik Perander, toisinaan mainittu myös nimellä Erik Pusaanniemi (taulusta 15, isä Erkki Matinpoika Hämeenniemi), s. Ähtäri 1.5.1719. Vaasan kouluun 1735 [155]. Asui kotitalossaan Peränteen kylän Hämeenniemessä vuoteen 1752. Ähtärin lukkari 1746-1782. Kirkonisäntä 1752-1785. Sai 1753 luvan perustaa Ähtärin Niemisveden kylään (nyk. Alastaipaleen kylä) Pusaanniemen uudistalon, [156] jossa asui kuolemaansa asti. Anoi 1767 ja sai seurakunnan tarkastuksessa Ruovedellä oikeuden yhden kirkkokolehdin kantoon vuodessa »suuren perheensä avustukseksi». K. Ähtäri 20.7.1801 [157].
Puoliso Ähtäri 1742 (tai 1743) Aune Antintytär Jussila, s. Ähtäri 12.12.1724, k. Ähtäri (haud. 22.2.) 1789. Vht kruununtalollinen Niemisveden kylässä Antti Yrjönpoika Jussila ja Liisa Heikintytär.
VII. Lapsia. syntyneet Ähtärissä:
Maria, s. 15.6.1744, oli elossa vielä 1773.
Erkki, s. 8.5.1746. Asui Pusaanniemessä. K. Ähtäri 19.10.1799. Naimaton.
Liisa, s. 24.1.1748. Kotonaan Pusaanniemessä vuoteen 1793, jolloin muutti veljensä Aapon luo Saviniemen torppaan. K. Ähtäri 1821 (ei mainita kuolleiden luettelossa, oli elossa vielä 8.7.1821). Naimaton.
Mikko, s. 2.8.1749. Asui Pusaanniemessä. K. Ähtäri 4.5.1828. Naimaton.
Anna, s. 17.12.1751. Asui Pusaanniemessä. K. Ähtäri 22.5.1809. Naimaton.
Antti, s. 16.11.1754, itsellinen Pusaanniemessä, k. Ähtäri 25.5.1809. - Puoliso Ähtäri 2.9.1793 veljensä Juhon käly Maria Erkintytär Niinimäki, s. Ähtäri 6.3.1760, k. Ähtäri 13.6.1835. Vht uudistalollinen Peränteen kylässä Erkki Matinpoika Niinimäki ja Vappu Erkintytär.
Lapsia.
Juho, s. 14.12.1757, talollinen Pusaanniemessä, k. 10.11.1833. - Puoliso Ähtäri 6.4.1788 Liisa Erkintytär Niinimäki, s. 28.1.1768, k. Ähtäri 23.10.1819.
Lapsia.
Aapo, s. 19.4.1760, uudistalollinen Alastaipaleen kylän Saviniemessä, k. Ähtäri (haud. 26.10) 1806. - Puoliso Ähtäri 24.6.1795 pikkuserkkunsa tytär Saara Matintytär Sipilä (tämän 1. aviossa), s. Ähtäri 18.10.1769, k. Ähtäri 9.12.1825. Vht itsellinen Ouluveden kylässä Matti Matinpoika Sipilä ja Maria Antintytär Hyvönen. Lapsia. Saara Sipilän 2. mies vih. viimeistään 1811 Juho Juhonpoika, s. rippikirjan mukaan 19.5.1760, k. Ähtäri 29.11.1828.
Kaisa, s. 18.4.1764. Asui Pusaanniemessä, sairaalloinen. Oli elossa vielä 1799, kuollut ennen isäänsä [158]. Naimaton.
Kaapo, s. 26.12.1765. Asui Pusaanniemessä vielä 1799. Tuomarin virkatalon monivuotinen renki, lopulta itsellisenä siellä. K. Ähtäri 13.11.1850. Naimaton.
Viitteet
[*] Kiitän isääni Alpo Hämäläistä, joka on antanut käytettäväkseni laatimiani sukutauluja varten tarpeellisen aineiston ja ohjannut työskentelyäni. Kiitän myös Matti J. Kankaanpäätä ja Pentti J. Voipiota, jotka ovat lukeneet käsikirjoituksen ja esittäneet varteenotettavia näkökohtia.
[1] VA 2595: 127v, mf ES 682.
[2] VA 7144: 79, mf ES 2517, missä kirjoitettu Alastaipaleen kylän loppuun. Samoin VA 7145: 170, mf ES 2518.
[3] VA 1918: 269, mf ES 637.
[4] Suomen asutuksen yleisluettelo (seuraavassa »SAY»). Ylä-Satakunta nn 62, f. 304v-395, mf ES 2000.
[5] Jokipii, Vanhan Ruoveden historia I, s. 374 mukaan. SAY:n mukaan Vääksyn Hans Boijen rälssiä jo 1606. Jo 14.1.1605 Hans Boije ilmoitti, että Antti Tiainen asuu Hankavedellä (»i Hango by») hänen Pirkkalan Messukylässä asuvan lampuotinsa takamaalla (Seppo Suvanto, Tampereen historia I, Tampere 1988, s. 241 ja 308).
[6] SAY. VA 2401b: 609, mf ES 662. Sakkoluettelo 1580, VA 2331: 1, mf ES 656.
[7] SAY. Lisänimet Sipinpoika ja Sepänpoika vaihtelevat.
[8] VA 483Bs: 33-34v, mf ES 530.
[9] SAY. Talo on jaettuna vielä vuoden 1631 kymmenysveroluettelossa, VA 2586: 90v, mf ES 681.
[10] Ylä-Satakunta nn 3, f. 208v-210, mf ES 1962. Ylä-Satakunta nn 3, f. 349v-350, mf ES 1963.
[11] SAY ja esim. VA 2438: 86, mf ES 666.
[12] VA 2438: 86, mf ES 666.
[13] Ylä-Satakunta nn 5, f. 46-46v, mf ES 1963.
[14] VA 1918: 269v, mf ES 637.
[15] Ylä-Satakunta nn 2, f. 196v, mf ES 1962.
[16] SAY ja VA 2583: 24v, mf ES 681.
[17] On vaikea sanoa, onko nimi »Smedh» käsitettävä suku- vai ammattinimeksi. Vrt. Pirinen, Savon historia 2:1, s. 399.
[18] Suomen Asutuksen Yleisluettelo kyseisenä aikana: Ruovesi ym. 1560-1714, Keuruu 1720-1809.
[19] VA 2401b: 609, mf ES 662.
[20] Sama: 609v.
[21] Vanhaa Ähtäriä, Helsinki 1951, s. 33.
[22] VA 2303: 25, Matti J. Kankaanpään tiedonanto.
[23] VA 2331: 1, Kankaanpään tiedonanto.
[24] SAY. VA 2586: 90v, mf ES 681.
[25] VA 483Bs: 33-34v, mf ES 530.
[26] SAY. Molempien talojen manttaalilukuna on vuosina 1622-1630 1/4.
[27] Jokipii, Vanhan Ruoveden historia I, s. 374.
[28] VA 2583: 24v, mf ES 681.
[29] VA 483Bg: 62, mf ES 529.
[30] VA Ylä-Satakunta nn 4, f. 94v-95, mf ES 1963.
[31] nn 2, f. 196v, mf ES 1962
[32] Kankaanpää, Sukututkimus ja suurvalta-ajan sotilaat, Genos 1989, s. 118.
[33] SAY. Sanotaan itselliseksi vuoden 1638 karja- ja kylvöluettelossa, VA 7183: 379, mf ES 2519.
[34] nn 5, f. 46-46v, mf ES 1963.
[35] Talo mainitaan maakirjoissa, mutta henkikirjoista ei voi päätellä kenenkään asuneen talossa Tuomas Sipinpojan jälkeen.
[36] VA 1918: 269v, mf ES 637 (vuoden 1634 henkikirja, jota ei ole käytetty SAY:ssa).
[37] nn 62, f. 304v-305, mf ES 2000.
[38] SAY, jossa on sotkettu toisiinsa Ruoveden Rajalahden kylän Autio ja Ähtärin Hankaveden kylän Hankomäki.
[39] SAY: Vuonna 1650 Malin dr, joka kuitenkin sopisi paremmin Heikki Sipinpojan sisareksi.
[40] SAY. VA 2438: 86, mf ES 666. Orkamo: Vanhan Ruoveden isäntäluettelot, Ruoveden Historia I - liiteosa, s.137. Ähtärin Peränteen kylän Jussilan eli Oikarin ensimmäisiksi merkityt neljä isäntää kuuluvat (luettelon tekijälle tuntemattomaan) Hankaveden kylän Niemisvesi-nimiseen taloon.
[41] nn 3, f. 208v-210, mf ES 1962, ja nn 3, f. 349v-350, mf ES 1963
[42] nn 3, f. 352v-353, mf ES 1963.
[43] nn 5, f. 46v, mf ES 1963.
[44] SAY. VA 2595: 127v, mf ES 682 (v. 1635 autiotarkastus).
[45] Jokipii, s. 376 ja 382.
[46] nn 62, f. 372-373v, 440v, 442 ja 527v, mf ES 2000. Ikaalinen I, f. 61v-62, mf ES 3745.
[47] Ikaalinen I, f. 17, mf ES 3745.
[48] nn 5, f.171, mf ES 1964.
[49] Tämä Olli Tuomaanpoika oli Keuruun Pihlajaveden kylän Rekolan isännän Tuomas Rekonpojan poika (nn 7, f.227, mf ES 1965. SAY sekä Keuruun rippikirjat). Olli asui vaimonsa kanssa Peränteen kylän Mäessä 1694 (SAY). - Katso myös nn 7, f. 332, mf ES 1965.
[50] nn 7, f. 891, mf ES 1965.
[51] nn 5, f. 229v, mf ES 1963.
[52] SAY. VA 7358: 2420, mf LT 644. Patronyymi mainitaan Marketalla ainoastaan 1682, jolloin hän on myös isäntä.
[53] nn 13, f. 305-305v, mf ES 1969.
[54] nn 16, f. 135v, mf ES 1970. Hänen jälkeensä talon otti viljelykseen Tapani Erkinpoika, joka oli kotoisin Lapuan pitäjästä, nn 14, f. 273-274v, mf ES 1970.
[55] nn 5, f. 50, mf ES 1963.
[56] nn 5, f. 72, mf ES 1963.
[57] nn 5, f. 345, mf ES 1964.
[58] Ruoveden syyskäräjillä 1686 mainitaan Rekolan isännän Tuomas Rekonpojan lapset, joiden joukossa on myös Marketta. nn 7, f. 227, mf ES 1965.
[59] nn 8, f. 115, mf ES 1966. Tämän täytynee tarkoittaa Mäen emäntää. Oliko Marketta tuolloin leski, ei tiedetä.
[60] Kankaanpään tiedonanto. Keuruun rippikirjassa 1696-1701 Marketan ja hänen lastensa kohdalla on kirjoitettuna: »Komne ifrån Ätzäri 1698». Myöhemmissä rippikirjoissa hänen perässään kulkee huomautus »Perände». Näyttäisi siltä, että Marketta leskeksi jäätyään palasi kotitaloonsa.
[61] nn 11, f. 70v, mf ES 1968.
[62] SAY: n mukaan. Keuruun rippikirjassa 1696-1701 on selvät viitemerkinnät Marian kohdalla sekä Rekolassa että Sompissa, mutta ehtoolliskäynnit eivät täysin täsmää.
[63] nn 14, f.387-388, mf ES 1970. Matti Tuomaanpoika oli myös Pihlajaveden kylän Rekolan isännän Tuomas Rekonpojan poika. SAY ja nn 7, f. 227, mf ES 1965.
[64] nn 8, f. 821, mf ES 1966.
[65] nn 10, f. 161-162, mf ES 1967. Lasse Eskonpoika Kömi oli Lasse Ollinpoika Kömin serkun poika. SAY.
[66] nn 14, f. 29v, mf ES 1969
[67] Mattia ja Vappua ei mainita Keuruun rippikirjassa 1696-1701 kuolleiksi. Heitä ei myöskään löydy seuraavasta rippikirjasta 1702-1707 Keuruulta.
[68] SAY. Poika Heikki Matinpoika Kömi on syntynyt hautaamisikänsä mukaan 1668.
[69] Jos Vappu todellakin on Kömin tytär, Matti Sipinpoika olisi tullut Kömin isännäksi lankonsa jälkeen. Ruoveden käräjillä esiintyy eräs pihlajaveteläinen Matti Sipinpoika, mutta tämä ei ole Kömin isäntä. nn 6, f 201 ja 378, mf ES 1964.
[70] Mainitaan Keuruun rippikirjassa 1696-1701 Kömissä ilman ehtoolliskäyntimerkintöjä.
[71] Kankaanpään tiedonanto. Katso myös SAY.
[72] Vanhin tunnettu lapsista, Heikki Martinpoika, oli Virtain rippikirjojen mukaan syntynyt 1719.
[73] SAY. Martti Heikinpoika Kitunen oli Pihlajaveden kylän Rekolan isännän Tuomas Rekonpojan pojanpoika. Kankaanpää, Toiset aijat 2, 1985, s. 89-92.
[74] nn 40, f. 311v-312, mf ES 1983.
[75] nn 17, f. 166, mf ES 1971, ja nn 20, f. 120v. mf ES 1972.
[76] Keuruun rippikirjat.
[77] nn 61, f. 7v-8v, mf ES 3538
[78] Vanhin tunnettu lapsista, Heikki Taavetinpoika, on syntynyt 12.1.1721.
[79] SAY. nn 38, f. 63-65v, mf ES 1982, ja nn 61, f. 24v-25v, mf ES 1999.
[80] Keuruun pitäjänkokouksen pöytäkirja 15.8.1756, 5 §, mf UK 398.
[81] nn 57, f. 277v-284v, mf ES 1993.
[82] Pihlajaveden rippikirja 1788-1793.
[83] Vrt. Bergholm, Sukukirja II, s. 999, Palander-suvun taulu 49.
[84] Ähtärin kirkontilit mf UK 505.
[85] SAY ja Keuruun rippikirjat.
[86] Pihlajaveden kirkontilit, mf UK 509.
[87] Pihlajaveden kylän Rekolan isännän Tuomas Rekonpojan poika.
[88] SAY. Ähtärin rippikirjat. Ikaalinen, Antti Erkinpoika Suihkon perukirja 21.3.1757, mf ES 3537.
[89] SAY. Vanhin tunnettu lapsista, Maria Matintytär, on Ähtärin rippikirjojen mukaan syntynyt 22.1.1754.
[90] Vanhaa Ähtäriä, s. 41. Kukkeenmäen talon arkisto.
[91] Rippikirjojen perusteella.
[92] Oli elossa, kun hänen 2. vaimonsa hautausmaksu suoritettiin 3.6.1802.
[93] 2. vaimo Riitta Tuomaantytär Rekola oli Pihlajaveden kylän Rekolan isännän Tuomas Rekonpojan pojanpojan tytär.
[94] Liber Scholae Aboensis, s. 390, 394, 400, 401.
[95] nn 25, f. 966-968, mf ES 1974.
[96] nn 20, f. 121-121v, mf ES 1972.
[97] Ähtärin kirkon kalustoluettelo 1771, mf UK 505, ja Ähtärin kirkon kalustoluettelo 1845, mf UK 507.
[98] nn 40, f. 383, mf ES 1983.
[99] Pentti J. Voipion tiedonanto sekä nn 60, f. 245-247, mf ES 1998. Katso myös Tuurala, Genos 1969, s. 31-33.
[100] Keuruun rippikirja 1702-1707. SAY:n mukaan Maria asui Viinikassa vielä 1704.
[101] VA 7447a: 3037, mf LT 1243. VA 7451: 4962, mf LT 826. Kankaanpään tiedonanto vuosien 1711-1712 henkikirjojen osalta. SAY ei tunne Matti Mäkisipillä lainkaan puolisoa ennen isoavihaa.
[102] nn 60, f. 245-247, mf ES 1998.
[103] Karunan rippikirjat
[104] Ähtärin pitäjänkokouksen pöytäkirja 1.3.1752,10 §, VMA Ähtärin KA II.Ca.1.
[105] SAY:n perusteella. Mattia ei mainita enää Ähtärin vanhimmassa säilyneessä rippikirjassa 1754-1758.
[106] VA 9308b: 2977, mf LT 1354 (vuoden 1733 Charta sigillata -luettelo Lapuan pitäjästä). Saara Kaarlentytär mainitaan kummina Alavudella 23.3.1729, 21.3.1730 ja 2.8.1730, mf UK 318.
[107] Kuortaneen kirkontilit, mf UK 332.
[108] Pääkatselmus 25.2.1758, TMA Turun lääninkonttori Hab 21, f. 632.
[109] Vaimon sanotaan haudattaessa 1777 olevan Sipilästä.
[110] Kankaanpää, Ruoveden seudun kuulutusveroluettelot, Genos 1986, s. 86.
[111] Ähtärin kirkon kalustoluettelo 1771, mf UK 505.
[112] Liber Scholae Wasensis, s. 19.
[113] Syntymäpaikka tuntematon; isän Nils Hedeenin asuinpaikka pataljoonansaarnaajana ei ole selvinnyt. Syntymäpäivä ei ole 22.11. eikä Sääksmäen rippikirjassa oleva 28.12., mikä on siirtymävirhe sisaren syntymäpäivästä.
[114] Syntymäpäivä ei ole 7.4.
[115] Laitila 1755/210. Sääksmäki 1770/317, 1780/281 (ent. 285). Pori 1777/106, 1783/110, 232, 38, 1789/230. Kalanti 1800/130(b). Hinnerjoki 1800/ 63
[116] Keuruun rippikirja 1696-1701.
[117] SAY. nn 25, f. 599-600, mf ES 1974.
[118] Tuurala, Genos 1969, s. 32.
[119] Ähtärin kirkon kalustoluettelo 1845, mf UK 507.
[120] nn 60, f. 248-250, mf ES 1998 (perintösopimus Sofia Mikontytär Moksun jälkeen).
[121] SAY:n perusteella. Vanhin tunnettu lapsista, Erkki Matinpoika, on Ähtärin rippikirjojen mukaan syntynyt 7.3.1732.
[122] nn 60, f. 470v-472, mf ES 1998 (perintösopimus Tuomas Erkinpoika Pylkkään jälkeen).
[123] Ähtärin rippikirjojen perusteella.
[124] Ylä-Satakunta, Ruoveden käräjät 1744-1746. Kankaanpää, Vanhan Ruoveden talonhaltijat.
[125] Kankaanpää, Genos 1986, s. 82.
[126] Kankaanpään tiedonanto.
[127] Kankaanpää, Genos 1986, s. 88.
[128] Ähtärin rippikirjat.
[129] Liber Scholae Wasensis, s. 31.
[130] Anita Tuurala, Genos 1969, s. 32. Ähtärin Peränteen kylän Jussilan talon asiakirja n:o 13. Antti Yrjönpoika Jussilan perukirja 1.4.1747, velkasitoumus 14 1 1744 perukirjan liitteissä.
[131] VMA Ähtärin KA II.a.1. Asiakirjojen joukossa kappalainen Erik Peranderille osoitetun kirjeen kuori, kirje päivätty »Åbo den 27. Febr. 1760», kuoressa osoite »Etzäri och Hanganiemi». Hankaniemi mainitaan ensi kerran rippikirjassa 1759-.
[132] Erik Perander ei asunut Moksussa, kuten esim. RH II: 2 s. 368 sanotaan. Lupa pappilan perustamiseen oli saatu 1741, mutta vasta 1800 perustettiin Ouluveden kylän liikamaalle Ostola-niminen papin virkatalo. - Rovastintarkastuksessa 30.3.1788, 5 § todetaan, että virkataloa ei ole, vaan kappalainen Erik Perander on vapaana olevalle maalle itse rakentanut asuin- ja muut rakennukset sekä raivannut tarpeelliset viljelykset. Ruovesi KA T.I.1. n:o 33, mf TK 213. Myös VMA Ähtäri KA II.Ca.1., Ähtärin kirkonkokous 1.8.1779. - Pappila paloi 1769, jolloin kirkonkirjat tuhoutuivat, paitsi rippikirjat 1754-. Ähtäri KA, kirkonrahaston tilit 1771, f. 510, mf UK 505.
[133] VMA Ähtäri KA II.Ca.1, kirkonkokous 2.4.1797 5 §.
[134] Matti J. Kankaanpää, Ruoveden seudun kuulutusluettelot, Genos 1986, s. 89. - Peranderin anoppi eli leskenä Hankaniemessä ja kuoli siellä 1768. Monissa julkaisuissa anopiksi mainittu Lovisa Kristina Larick oli syntynytkin vasta 1800.
[135] Liber scholae Wasensis, s. 69. Eero Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721-1809 I, Lohtaja, kappalaiset.
[136] Vaasan rippikirjat. Helvi Ukkola, Muuan vaasalainen käsityöläissuku, Genos 1990, s. 65, 71.
[137] Liber Scholae Wasensis, s. 75. Tuomo Koukkula, Vanhan Ruoveden historia 2:1, s. 412.
[138] Liber Scholae Wasensis, s. 75. Pohjalaisen osakunnan nimikirja 3. s. 66.
[139] Ei löydy henkikirjoista Ähtäristä. Mainittakoon, että Ähtärissä oli SAY:n mukaan 1712 Erkki-niminen lukkari.
[140] Jokipii, s. 559 (osa venäläisten veroluettelosta v. 1719), ja SAY.
[141] Viimeinen ehtoolliskäynti Ähtärin rippikirjoissa.
[142] Kuoliniän mukaan 22.9.1731, rippikirjan mukaan 1735.
[143] Perukirja 20.5.1743 Susanna Juhontyttären jälkeen, TMA Ikaalinen, vol. 124, f. 306.
[144] Talo sai sitten nimen Kantoniemi.
[145] Kaisa Yrjöntyttären kuolinaika rippikirjan mukaan, kuolleiden kirja puuttuu. Perukirjan 30.3.1809 mukaan Kaisa kuoli joulukuussa 1808. VMA EC 2, Virtain ja Ähtärin käräjäkunta, perukirjoja 1806-1809.
[146] Heikki Kitunen, sittemmin Vehmas, oli Pihlajaveden kylän Rekolan isännän Tuomas Rekonpojan pojanpojan pojanpoika ja karhunkaataja Martti Kitusen veli. Heikin kuolinaika on rippikirjassa väärin 27.11.1813.
[147] Ähtärin pitäjänkokouksen pöytäkirja, mf UK 506.
[148] Ähtärin rippikirjojen perusteella. Vanhin tunnettu Heikki Erkinpojan lapsista, Erkki Heikinpoika, syntyi Ähtärissä 15.5.1811.
[149] Kuortaneen rippikirjat.
[150] Rovastintarkastus 4.6.1804, 41-43 §, mf UK 323 Töysä.
[151] Heikki Klemetti, Kuortaneen vaiheita, 1932, s. 160, 216, 358, 370. - Kalervo Koskimies, Töysän seurakunta puolitoistasatavuotias, Vaasa 1950, s. 60, 61. Koskimies kertoo s. 60 oikeaa tietoa Juho Peranderista, mutta ei huomaa, että seuraavassa tekstissä on jo kyse tämän nuoremmasta veljestä Erkki Peranderista. - Ilmari Laukkonen, Töysän historia, Vaasa 1989, s. 196 mainitsee seurakunnan ensimmäisenä lukkarina Erkin, ja viittaa kylläkin sivulla 505, alav. 47, Koskimiehen mainitsevan Peranderin etunimeksi Juhon huomaamatta hänkään, että kyseessä on kaksi eri Perander-nimistä lukkaria.
[152] Rovastintarkastus 11.3.1825, 6 §, mf UK 323 Töysä.
[153] Rovastintarkastus 12-13.7.1847, 4 §, mf UK 323 Töysä.
[154] Päivämäärä puuttuu vihittyjen luettelosta.
[155] Liber Scholae Wasensis, s. 37.
[156] Ylä-Satakunta KO a 79, f.690. SAY:n mukaan asui tilallaan jo 1752.
[157] Kuolinaika perukirjan mukaan, kuolleiden kirjassa aukko. Kuolinvuosi ei ollut 1800, niin kuin kirjallisuudessa on aikaisemmin mainittu. Hautausmaksu suoritettiin 26.7.1801 VMA EC 1, Virtain ja Ähtärin käräjäkunta, perukirjoja 1780-1805, Erik Erikinpoika Pusaanniemen (Perander) perukirja 21.10.1801. Ähtärin KA II.a.1, kirkontilit 1771-1803, f. 224, mf UK 505.
[158] Kuolinmerkintää ei ole löytynyt. Kaisa Erkintytärtä ei mainita isänsä perukirjassa.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1991 hakemisto | Vuosikertahakemisto