GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden

Jentz

TAPIO VÄHÄKANGAS

Reinhold Hausenin kopiokokoelmaan sisältyy eräs asiakirja, joka valaisee parin pappismielien syntyperää (VA R. Hausenin arkisto IV:037). Hausen on sen kopioinut de la Gardien arkistosta, jota silloin oli säilytetty Lundin yliopistossa. Asiakirja oli originaalina, muttei kaikin osin luettavissa. Siksi kopiossa on aukkoja.

Asiakirjassa kerrotaan, kuinka Olavi Kiukku meni syytingille Jeppe Folmarinpojalle. Näin Pirkkalan Katajisto joutui Nokian kartanon alaisuuteen. Kun Jeppe Folmarinpoika sekä hänen tyttärensä Barbro ja tämän mies Olavi Laurinpoika olivat kuolleet eikä ollut ketään, joka olisi pitänyt kartanosta huolta, möi Olavi Kiukku toistamiseen Katajiston »herr Larss Jenses epterleffuerska wödh nampn Elin». Kirkkoherran leski oli tuolloin uusissa naimisissa Erkki-lukkarin kanssa. Elinillä oli kaksi poikaa: herra Eerikki Akaassa ja herra Lauri Je... (ei luettavissa).

Pirkkalan pappilan rajoja tarkistettaessa vuonna 1531 kirkkoherrana oli herra Laurentius (Juhani Saarenheimo, Vanhan Pirkkalan historia, s. 184).

Akaan kirkkoherrana 22.10.1551-1578 toimi Ericus Laurentii Jentz (Seppo Suvanto, Akaan historia I, s. 346; K.G. Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 38). Edellä siteeratun asiakirjan mukaan hän siis oli Pirkkalan kirkkoherran poika.

Rautalammin ensimmäisenä kirkkoherrana 1560 kirkkopitäjää muodostettaessa oli Laurentius Jentze (Veijo Saloheimo, Rautalammin historia, s. 39, 90). Matthias Akianderin Herdaminne för Fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift I antaa Rautalammin kirkkoherroista tällaisen luettelon: Laurentius 17.5.1561, Laurentius Laurentii 1570-97, Matthias Matthiae 1601-05, Laurentius Johannis Jentha 1606-20, Johannes Laurentii 1620. Ilmeisesti sinetin perusteella Saloheimo on antanut Laurentiukselle patronymiksi Johannis. Mielestäni sinetin puumerkin alaosassa on selvä L, kirjaimet siis: L L I, eli Laurentius Laurentii Jentze. Tietojen ristiriitaisuuden vuoksi Saloheimo ei ole ilmaissut selvästi Laurentius Jentzen toimiaikaa. Hän näyttää olleen kirkkoherrana 1560 - noin 1600. Hänet täytynee samaistaa Pirkkalan kirkkoherran toiseen poikaan.

Sukunimi Jentze kielii Pirkkalan kirkkoherran saksalaisesta sukutaustasta. Ruotsalaisilla oli pelkästään patronyymi. Suomalaista sukuperää olevilla oli lisänimiä, jotka kuitenkaan eivät läheskään aina ilmene asiakirjoissa. Nimeä Jentze en ole tavannut keskiajan tai 1500-luvun painetuista lähteistä.

Selostuksessa kerrotaan edelleen, että Erkki-lukkarin ja Elinin kuoleman jälkeen herra Eerikki otti Kataiston omistukseensa, mutta hän luovutti talon sisarelleen Elinalle, joka oli naimisissa Kohman Yrjön kanssa. Mies vaihtoi naapurinsa Rekon kanssa tiloja. Näin Katajisto siirtyi uusille omistajille. Rekon leski oli ilmeisesti antanut välirahan 30 mk, koska hän miehensä kuoleman jälkeen sulki lapsensa pois omistuksesta ja möi talon lopulta kirkkoherra Sigfridille.

Näiden tietojen perusteella voidaan päätellä, että Hausenin arvio asiakirjan syntyajasta noin 1550 ei pidä paikkansa, kun ne liitetään Pirkkalan historian isäntäluetteloon (s. 794).


Genos 64(1993), s. 173-174

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1993 hakemisto | Vuosikertahakemisto