[ Artikkelin loppu ]
Tiedonantoja - Meddelanden
Yli kahdenkymmenen vuoden työn tuloksena on valmistunut Pentti J. Voipion tutkimus Kekkos-suvun esiintymisistä ja vaelluksista eri puolilla Suomea. Lähes 500-sivuinen teos, joka on ilmestynyt Suomen Sukututkimusseuran julkaisuna n:o 47, käsittää alussa esitetyn tutkimusosan sekä sukuhaaroja viitenä jaksona. Tutkimusosassa on paneuduttu Kekkos-nimen varhaisimpiin esiintymisiin lähteissä, myös paikannimissä. Näyttäisi siltä, että Kekkosia on paikannimistä päätellen ollut Hämeessä jo keskiajalla.
1500-luvulla Kekkosia asui useissa taloissa Mikkelin ja Kangasniemen alueella sekä Joroisissa. Samalla vuosisadalla suvun miehiä muutti länteen Ruovedelle. Siellä läntinen nimikäytäntö vaikutti niin että Kekkoset pian saivat aina kunkin asumansa talon nimen ja vanha Kekkonen-nimi jäi vain talon tai kylän nimeksi. Ruovedellä ja muuallakin asuu siten lukuisia Kekkosten jälkeläisiä, joilla ei liene aavistustakaan kuulumisestaan tähän sukuun.
Savo on 1600- ja 1700-luvulla vahvaa Kekkos-aluetta ja sieltä he muiden savolaisten tapaan levittäytyvät Kainuuseen, Oulujokivarteen ja Pohjois-Karjalaan. Kaupunkeihin tämä leimallisesti talonpoikainen suku ilmaantuu verraten myöhään, varsinaisesti vasta viime vuosisadan lopulla.
Tutkimusosaan liittyy yksitoista karttaa, jotka havainnollistavat Kekkosten asuinpaikkoja 1500-1800-luvuilla.
Sukuhaarat on siis ryhmitelty viiteen jaksoon: I Mikkelin seudun, II Keski-Savon, pääasiassa Iisveden, III Kainuun ja Pohjois-Karjalan, IV Karjalan kannaksen ja Ruoveden, sekä V muut vähäisemmät Kekkos-suvut mm. Oulujokivarressa ja Hauholla. Sukutaulujen ei ole tarkoitus muodostaa varsinaista sukukirjaa. Niinpä henkilöistä on niukasti elämäkertatietoja. Tauluja ei myöskään ole ulotettu nykypäivään kuin vain harvoissa tapauksissa, joissa tietoja on ollut helposti saatavissa ja tietojen antajat ovat niin toivoneet. Näinkin tutkimus käsittää tuhansia nimiä. Nimihakemistot ovat kunkin sukutauluryhmän lopussa sekä vielä tutkimusosan nimihakemisto teoksen lopussa. Tutkimusosan aineistoa on jossakin määrin toistettu kunkin sukutauluryhmän johdannossa, jotta tietystä alueesta kiinnostuneet helpommin saisivat juuri heitä koskevia tietoja.
Lähdeviitteitä teokseen on sisällytetty niukasti, mutta ne löytyvät tekijän Valtionarkistoon tallettamasta materiaalista, josta teos on työstetty. Pääasiallisina lähteinä on käytetty kirkonarkistoja ja veroluetteloita sekä tuomiokirjoja.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1994 hakemisto | Vuosikertahakemisto