[ Artikkelin loppu ]
Stodius-suvulla on yhteinen alku Alftan-suvun kanssa, jota mm. Axel Bergholm ja Olav Rundt ovat käsitelleet tutkimuksissaan. Suvun kantaisä oli Turun linnankirjuri Henrik Hansson (k. 1619), Sääksmäen voudin Hans Olofssonin ja Malin Henrikintyttären (Sjundbyn sukua) keskimmäinen poika. Hänellä oli todennäköisesti jälkimmäisestä avioliitostaan Elisabet Martintytär Kyrön kanssa kolme poikaa: professori Martti Stodius sekä Erik (k. 1654) ja Jeremias Stodius (k. 1659). Perimätiedon mukaan nämä käyttivät Stodius-nimeä siksi, että heidän isällään oli puujalka. Martti Stodiuksella oli vain yksi aikuiseksi elänyt lapsi, tytär Elisabet, joka solmi avioliiton Anders Petraeuksen kanssa. Jeremiaksella ei tiedetä olleen vaimoa tai lapsia.[1]
Turun porvari Erik Henriksson Stodiuksella ja hänen Juliana-vaimollaan oli ainakin kolme lasta[2], nimittäin poika Erik, Seilin pastori, ja kaksi tytärtä, Elisabet ja Sofia. Sofia solmi 8.12.1664 avioliiton[3] sittemmin Euran kirkkoherrana toimineen Matias Langiuksen kanssa. Kirkkoherra Langius oli Turusta kotoisin, aseseppä Pietari Langin poika[4]. Hän kuoli Eurassa vuonna 1697 ja vaimo Sofia 24.2.1707. Heillä oli useita täysi-ikäisiä lapsia. Poika Johan oli apupappina Karjaalla[5]. Tyttäret Sofia, Katariina ja Elisabet olivat avioliitossa pappien kanssa: Sofia Euran apulaisen Johan Aureliuksen, Katariina kappalainen Johan Laihianderin ja Elisabet Loimaan kappalaisen Jakob Levanuksen kanssa[6]. Maria-tytär vihittiin ilman kuulutuksia vapaaherra Ernst Mellinin kanssa[7] 8.11.1700. Poika Gabriel Langius toimi Pälkäneen apulaispappina.[8] Tytär Elisabet mainitaan yhdessä Juliana-äidin kanssa Turun henkikirjoissa ja äidin kuoltua vuonna 1677 Matias Langiuksen perheessä ("hustrus syster"). Vuonna 1698 hän oli nähtävästi kastetodistajana Taivassalossa Claes Claessonin (Alftan taulu 6) ristiäisissä.
Seilin kappalainen Erik Stodius opiskeli Turun yliopistossa vuosina 1658-1663. Respondenttina ollessaan hän laati omistuskirjoituksen Mårten Stodiukselle.[9] Toimiessaan Kiskossa 1660-luvulla paikkakunnan kirkkoherran Tuomas Pacchaleniuksen apulaisena hän solmi avioliiton tämän Kristiina- tyttären kanssa[10]. Hän tuli vuonna 1674 Seilin hospitaalin kappalaiseksi, jossa virassa hän kuoli vuonna 1702[11]. Ensimmäisen vaimon kuoltua hän solmi Turussa toisen avioliiton Turun 1. kappalaisen Petrus Horteliuksen lesken Elisabet Roosin kanssa.[12]
Sekä pastori Erik Stodius, hänen vaimonsa Kristiina että heidän pieninä kuolleet lapsensa haudattiin kaikki Turun tuomiokirkkoon [13] kuten myös hänen isänsä, molemmat setänsä, isoisänsä linnankirjuri Henrik Hansson sekä tämän äiti Malin Henrikintytär[14]. Ensimmäisestä avioliitostaan hänellä oli kolme tai neljä aikuisiksi tullutta lasta. Messukylän kappalainen Krister Stodius mainitaan Turun Katedraalikoulun matrikkelissa hänen poikanaan[15]. Tytär Maria löytyy ennen avioliittoaan Nauvon historiakirjojen kummiluetteloista. Poika Erik käytti patronyymiä Eriksson solmiessaan avioliiton vuonna 1709 Naantalissa. Paraisilla kuoli Seilistä kotoisin oleva Kristiina Stodius vuonna 1732.
Krister Stodius toimi vuonna 1701 isänsä apuna Seilissä.[16] Messukylän apulaisena hän oli vuodesta 1713 ja kappalaisena vuodesta 1722 kuolemaansa vuoteen 1739 asti.[17] Hänen ensimmäinen vaimonsa Kristiina kuoli 6.12.1726. Uuden avioliiton hän solmi Barbara Crusellin [18], nähtävästi Messukylän Ylisen omistajan Olof Crusellin sisaren kanssa [19]. Lapsista ei ole varmaa tietoa.
Naantalissa kuoli 26 vuoden ikäisenä vuonna 1732 kaupungin pormestarin Jonas Henrikssonin vaimo Anna Kristiina Stodius [20], jonka sekä Naantalin historia että Tauno Virtasen tutkimus Naantalin asukkaista 1700-luvulla toteavat Erik Stodiuksen tyttäreksi. Kyseessä ei kuitenkaan ole tässä käsitellyn Stodius-suvun vaan Stadius-suvun jäsen; Anna Kristiina Stadius oli miehensä virkatoverin, hovioikouden sihteeri Elias Stadiuksen tytär [21]. Pormestari Jonas Henriksson jäi leskeksi ensimmäisestä avioliitostaan vuonna 1725 ja tuli pormestariksi vuonna 1729 [22].
Pastori Erik Stodiuksen poika, raatimies Erik Stodius oli 20-vuotias vuonna 1706 ja solmi vuonna 1709 Naantalissa avioliiton. Vaimo Kirsti Matintytär Vaski oli varakasta naantalilaista raatimies- ja porvarissukua. Naantalin historia [23] ja edellä mainittu Tauno Virtasen tutkimus [24] mainitsevat raatimies Erik Stodiuksen perheen useita kertoja. Hänen elämänsä päättyi haaksirikossa lähellä Naantalia 21.6.1731. Isän kuoltua kaksi alaikäistä tytärtä ja vuoden vanha Kristian jäivät kotitaloonsa Naantaliin[25]. Nuoremman tyttären aviomies porvari Martti Heikinpoika muutti solmiessaan avioliiton 1749 vaimonsa kotitaloon ja otti sukunimekseen Stodius. Osa heidän lapsistaan käytti tätä nimeä. Kirkonvaivainen Erik Johan Stodius kuoli hevosen potkuun 12.5.1806 Naantalissa. Maria Kristiina Stodiuksen perunkirjoituksessa vuonna 1794 mainitaan lääninvankilassa olevan Erik Johanin lisäksi nuoremman veljen, porvari Abraham Melanderin (k. 1793) kaksi alaikäistä tytärtä, Maria Christina s. 15.11.1787 ja Brigita Christina s. 26.12.1790. Holhoojana oli heidän äitinsä Maria Stina Waldfelt, Naantalin pedagogin, sittemmin Kiikan kappalaisen Johan Waldfeltin tytär. Lisäksi mainitaan naimaton sisar Kristiina Elisabet s. 1754 [26].
Raatimies Erik Stodiuksen tytär Anna Magdaleena oli avioliitossa kutoja Daniel Raumlinin kanssa, vanhaa naantalilaissukua hänkin. Heillä oli kolme lasta, jotka eivät eläneet yli lapsuusiän. Vaimon perunkirjoitustilaisuudessa, jossa sisar Maria Kristiina oli läsnä, todetaan kolme edesmennyttä veljeä: Adam oli ollut Vaxholmin raatimies, Johan vahtimestari Tukholmassa ja Kristian Stodius porvari Elbingissä Saksassa. Adamilla oli lapsia; Kristian oli lapseton; "jos Johanilla oli lapsia, siitä ei tiedetä" [27].
Adam Stodius, naantalilainen porvari, solmi avioliiton Kemiössä 8.1.1734 Helena Gerklenian (myöhemmin Gelin) kanssa. Helena oli jo 16-vuotiaana naitettu Elias Palanderille (k. 1731), appensa Tjudan koulumestari Gerkleniuksen apulaispapille. Tästä avioliitosta oli kaksi tytärtä: Maria ja Kristiina. Adam Stodiuksen vanhin lapsi Elias syntyi 1735 Naantalissa. Muutto Tukholmaan tapahtui ennen heinäkuuta 1736. Siellä häntä kutsuttiin tyttären syntyessä herra rihkamakauppiaaksi. Joulukuussa 1745 raatimies Adam Stodius sai pojan Vaxholmassa. Hän kuoli siellä vuonna 1751 ja puoliso "madame" Helena Gelin vuonna 1752. Vuonna 1756 Tukholman kaupungissa suoritetun Maria Palanderin perunkirjoituksen mukaan [28] tämän perijöinä olivat Kristiina-sisar sekä kolme sisaruspuolta: merillä oleva Elias, 13-vuotias Gabriel sekä kolmen vuoden ikäinen Ulrika. Kasvatusvanhempiensa sukunimeä Hellman käyttänyt Ulrika vihittiin vuonna 1769 Tukholmassa Marian seurakunnassa maustekauppias Johan Alfströmin kanssa. Vuonna 1776 pidetyn perunkirjoituksen mukaan avioliitosta syntyi 22.10.1772 poika Johan Ulrik [29].
Kellarimestari Gabriel Stodius, Ulrikan veli, oli viinurin opissa Tukholmassa 1758-64, saapui Wismarista Örebrohon 1768 [30] ja muutti Västeråsiin 1771. Hänen setänsä Kristian oli porvarina Elbingissä. Vuonna 1777 hänet vihittiin avioliittoon västeråsilaisen porvarin tyttären Anna Klintin kanssa. Avioliitosta, joka kesti 16 vuotta, syntyi 9 lasta. Jäätyään leskeksi Gabriel solmi toisen avioliiton Enköpingin kaupungin kirurgin tyttären Anna Vendela Sebardtin kanssa [31]. Gabriel Stodiuksen kuoltua leski huolehti alaikäisistä lapsipuolistaan, joista Anna Gustava pysyi äitipuolensa luona aina tämän kuolemaan asti.
Kolme Gabriel Stodiuksen pojista muutti isän vielä eläessä Tukholmaan. Elias mainitaan vuoden 1805 veroluetteloissa kauppa-apulaisena. Hän kuoli vuonna 1829 varakkaana kassanhoitajana (handelskassör)[32]. Gabrielista ei ole löytynyt tietoja vuoden 1800 jälkeen. Sen sijaan sotakomissaari (fältkomissar) Lars Erik Stodius Drammenista (Norjasta) mainitaan vuonna 1829 kuolleen Elias-veljen testamentissa. Gustaf Stodius opiskeli Uppsalassa Västmanlandin osakunnan jäsenenä vuonna 1801 [33]. Myöhemmin hän toimi Tukholman kaupungin notaarina [34]. Nuorimmalla veljellä Hans Petterillä oli huomattava virkaura. Uppsalan opiskeluvuosien jälkeen [35] hän tuli Svean hovioikouden palvelukseen vuonna 1812 ja kohosi lopulta protonotaariksi 1849. Virkaero hänlle myönnettiin 1861 [36]. Hänen molemmat avioliittonsa olivat lapsettomia [37]. Alustavat tiedot hänestä löytyivät Ruotsin Valtiokalenterista.
Gabriel Stodiuksen kolmesta tyttärestä ainoastaan Sara Juliana oli naimisissa. Aviomies oli vanhan perheystävän ja Hans Petterin kummin, Rättvikin kirkkoherran Erik Löfveniuksen poika, kappalainen Erik Löfvenius. Avioliitto oli lapseton [38]. Sisarukset Anna Gustava Stodius ja Ulrika Öberg asuivat loppuvuotensa yhdessä Västeråsissa. Heidän perunkirjoitustensa irtaimistoluettelot ja tiedot rahavaroista todistavat säätyläiskodista ja turvatusta taloudellisesta tilasta [39].
Ulrika Öbergin kuollessa 2.7.1861 Västeråsissa Gabriel Stodiuksen jälkeläisistä oli elossa lapseton vanha tuomari Hans Petter Stodius ja Norjassa asuva veljentytär, "demoiselle" Anna Gustava Juliana Stodius. Hans Petter Stodius muutti vaimonsa Maria Andersdotterin kanssa Moraan, Noretin kylään Marian synnyinseudulle. He ottivat kasvatikseen Marian sisarentyttären Kerstin Andersdotterin, joka oli syntynyt 15.3.1857 vaimon kotikylässä Moran Färnäsissä. Maria Andersson kuoli jo 10.10.1867, mutta Hans Petter Stodius jäi asumaan kasvattityttärensä kanssa Noretiin aina 31.7.1873 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Kasvattityttärestä käytettiin sukunimeä Stodius. Hän asui Hans Petterin kuoltua alaikäisenä holhottina Färnäsissä ja muutti 1882 siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan. - Tulipalon vuoksi ovat useimmat Moran perunkirjoituksista näiltä vuosilta tuhoutuneet.
Perunkirjoitusten mukaan ei Gabriel Stodiuksella ollut tuomari Hans Petter Stodiuksen kuoltua enää miespuolisia jälkeläisiä. Norjassa asuva naimaton veljentytär oli tämän holhottina vuonna 1855 [40], mutta ei enää 1861 tätinsä Ulrika Öbergin kuollessa [41]. Suvun nimen jatkajia olisi etsittävä joko Gabriel Stodiuksen veljen Eliaksen (s. 1735) tai sedän Johanin (s. 1713) jälkeläisistä. Elias oli merillä vuonna 1756 [42], minkä jälkeen hänestä ei ole löytynyt tietoja. Gabriel tosin tuli Örebrohon Wismarista vuonna 1767, ja hänellä oli Elias-niminen poika. Kauppa-apulainen Johan Stodius sai vuonna 1742 Tukholmassa tyttären, joka kuoli vuoden vanhana. Vuonna 1751 vihittiin Tukholmassa Marian seurakunnassa "besökaren Johan Stodius från Nådendal" ja Anna Gödiksdotter Söderberg. Huolimatta Maria Kristiina Stodiuksen ilmoituksesta tukholmalaisesta edesmenneestä vahtimestariveljestä vuonna 1776 [43] ei mitään tietoja hänestä tai hänen perheestään ole löytynyt Tukholmasta tai Naantalista vuoden 1755 jälkeen.
Nykyisten tietojen perusteella Stodius-suku sammui miespuolelta tuomari Hans Petter Stodiuksen mukana 21.7.1873. Suku oli olemassa yli 300 vuotta ja kuului koko ajan joko oppineeseen tai porvarissäätyyn; avioliitotkin solmittiin näissä piireissä. Turkulaisen porvari Erik Henriksson Stodiuksen paikka Lindhin Alftan-sukutauluissa on taulu 11444. Koska tutkimuksessa on löytynyt uusia tietoja ja koska yhteenveto Stodius-suvusta puuttuu, ne esitetään seuraavassa.
Taulu 1[45]
I. Henrik Hansson. Turun linnankirjuri 1580- ja 1590-luvulla. Vht Sääksmäen kihlakunnan vouti Hans Olofsson ja Malin Henriksdotter. Haudattiin Turun tuomiokirkkoon 4.4.1619. - Puoliso 1) Biretta, k. 23.4.1589, haud. Tavastien kuoriin Turun tuomiokirkkoon; 2) Elisabet Mårtensdotter Kyrö, elossa 1629, vht turkulainen kauppias Mårten Persson Kyrö ja Valborg Olofsdotter.
II. Poikia:
2. Mårten Henriksson (Martinus Henrici) Stodius, s. 9.11.1590, k. 16.1.1676, haud. yhdessä vaimonsa Elisabet Petersdotter Dryanderin kanssa 20.2.1676 Turun tuomiokirkkoon. Turun akatemian professori 1640 ja Naantalin kirkkoherra 1660. Tytär Elisabet (1640-1712), puoliso Turun akatemian professori Anders Petraeus. Avioliitosta syntyi useita lapsia.
2. Erik Henriksson Stodius. Taulu 2.
2. Jeremias Henrici Stodius, haud. 27.5.1659 Turun tuomiokirkkoon.
Taulu 2
II. Erik Henriksson Stodius (taulusta 1). Asui Turussa Luostarikorttelissa. Haudattiin Turun tuomiokirkkoon 4.6.1654. - Puoliso Juliana, haudattiin Turun tuomiokirkkoon 4.9.1677 [46].
III. Lapsia:
Erik, Seilin kappalainen. Taulu 3.
Sofia, k. Eurassa 24.2.1707. Puoliso Turussa 8.12.1664 Jokioisten kappalainen Matias Langius, myöh. katedraalikoulun apologista ja Euran khra, k. Eurassa 1697 [47].
Elisabet. Asui Turun henkikirjojen mukaan äitinsä Julianan kanssa ja tämän kuoltua lankonsa Matias Langiuksen perheessä. Mainitaan kummina Taivassalossa 1698.
Taulu 3
III. Ericus Erici Stodius (taulusta 2). Yo Turussa 1658. Khran apul. Kiskossa. Seilin kpl 1674. Haud 27.8.1702 Turun tuomiokirkkoon [48] - Puoliso 1) Kristiina Pacchalenia, vht Kiskon khra Thomas Michaelis Pacchalenius ja Kristina Wintera. Haud. 6.9.1692 Turun tuomiokirkkoon; 2) Turussa 6.8.1693 Elisabet Roos, Turun kappalaisen Petter Horteliuksen (k. 1688) leski, vht Keuruun khra Johan Roos ja Maria Knuutintytär Viisas (Wisia). Asui vuonna 1710 Turun kirkkokorttelissa [49].
IV. Lapsia:
1. Krister. Kävi Turun katedraalikoulua 1688. Yo Turussa 1692. Kotiopettajana Seilissä 1699 ja isänsä apulaisena siellä 1701. Messukylän pitäjänapulainen 1713 ja kappalainen 1722. K. Messukylässä 1739. - Puoliso 1) Kristiina, k. Messukylässä 15.12.1726; 2) Barbara Crusell vht todennäköisesti hopmanni Olof Crusell ja Katarina Pratana.
1. Maria, mainittu kummina Nauvossa 1692, k. 17.12.1745 73-vuotiaana. Puoliso Paraisten Haradsholmin vuokraaja Johan Jönsson, k. Paraisilla 1731. Heidän poikansa Johan Nyman oli Haradsholmin seuraava vuokraaja.
1. Erik, raatimies Naantalissa. Taulu 4.
1. ? Kristiina. Asui Seilissä, k. Paraisilla 6.11.1732 [50].
1. Lapsi, haudattiin Turun tuomiokirkkoon 30.11.1686 [51].
Taulu 4
IV. Erik Eriksson Stodius (taulusta 3), s. 1686. Naantalin raatimies ja kaupunginviskaali. K. haaksirikossa lähellä Naantalia 21.6.1731, haud. 5.9.1731. - Puoliso Naantalissa 5.9.1709 Kirsti Matintytär Vaski, s. Naantalissa 30.6.1687, k. siellä 24.4.1749, vht porvari Matti Heikinpoika Vaski ja Kerttu Tuomaantytär Niuska Naantalista.
V. Lapset (s. Naantalissa):
Adam, s. 27.8.1711, k. 1751. Raatimies Vaxholmassa. Taulu 5.
Johan, s. 22.10.1713, k. ennen vuotta 1776. Tullimies ja vahtimestari Tukholmassa. Taulu 8.
Erik, k. Naantalissa 28.8.1727 11 vuoden ja 10 kuukauden ikäisenä.
Anna Magdalena, s. 13.4.1724, k. Naantalissa 3.3.1776. Puoliso Naantalissa 10.11.1761 porvari, kutoja Daniel Raumlin, s. Naantalissa 9.7.1739, k. siellä 4.4.1803. Avioliitosta syntyi lapsia, jotka eivät eläneet täysi-ikäisiksi. Daniel Raumlinin 2. puoliso (vih. 10.6.1781) oli Ekstenholmin rengin Matti Heikinpojan (k. 40-vuotiaana 15.4.1775) leski Riitta Josefintytär, k. Naantalissa 66-vuotiaana 1.4.1803. Avioliitto oli lapseton.
Maria Kristiina, s. 26.12.1726, k. Naantalissa 13.5.1794. Puoliso Naantalissa 2.2.1749 porvari Martti Heikinpoika, k. Naantalissa 58-vuotiaana 16.8.1768. Martti Heikinpoika muutti vaimonsa kotitaloon (3. kortteli n:o 68) ja otti sukunimekseen Stodius. Avioliitosta syntyi useita lapsia, joista osa käytti nimeä Stodius.
Fredrik, s. 11.10.1728, k. Naantalissa 1.6. 1729.
Kristian, s. ehkä 1730. Mainitaan isänsä jälkeen 7.6.1736 laaditussa perunkirjassa vuoden ikäiseksi, mikä ei voi pitää paikkaansa, koska isä kuoli 1731; sanonta tarkoittanee pojan ikää isän kuollessa. Porvarina Elbingissä Saksassa. K. lapsettomana ennen vuotta 1776 [52].
Taulu 5
V. Adam Stodius (taulusta 4), s. Naantalissa 27.8.1711. Porvari Naantalissa, rihkamakauppias Tukholmassa, raatimies ja komissaari Vaxholmassa. K. Vaxholmassa 27.5.1751. -Puoliso Kemiössä 8.1.1734 Helena Gerklenia eli Gelin, s. Kemiössä 30.7.1709, k. Vaxholmassa 28.10. 1752, vht koulumestari Gustaf Gerklenius Kemiön Tjudasta ja Kristina Svedelia. 1. puoliso Kemiössä 8.6.1725 Elias Palander, k. Kemiössä 29.5.1731.
VI. Lapset:
Elias, s. Naantalissa 4.5.1735. Oli merillä 1756.
Eva Charlotta, s. Tukholmassa (suom.srk) 13.12.1737, k. siellä 18.1.1741.
Johan Erik, s. Tukholmassa (suom.srk) 28.6.1741, k. siellä 15.8.1742.
Gabriel, s. Tukholmassa (suom. srk) 11.7.1743, k. 1800. Kellarimestari. Taulu 6.
Johan Adam, s. Vaxholmassa 10.11.1745, k. siellä 5.10.1755.
Katarina Juliana, s. Vaxholmassa 13.3. 1748, k. siellä (Vaxholm Lovisa) 23.11.1751.
Ulrika, s. Vaxholmassa 12.2.1750, k. Tukholmassa (Marian srk) 14.4.1776. Puoliso Tukholmassa (Marian srk) 9.4.1769 maustekauppias Johan Alfström. Avioliitosta syntyi 22.10. 1772 poika Johan Ulrik.
Taulu 6
VI. Gabriel Stodius (taulusta 5), s. Tukholmassa 11.7. 1743. Mainitaan sisarpuolensa Maria Palanderin perunkirjoituksessa Tukholmassa 1756. Viinikauppias Fagerströmin oppipoikana Tukholmassa vuosina 1758-64. Muutti Wismarista Örebrohon 1767. Västeråsissa 1771, vannoi siellä porvarivalan 8.2.1792. Kellarimestari. K. Västerasissa 17.5.1800 [53] - Puoliso 1) Västeråsissa 19.6.1777 Anna Klint, s. Västeråsissa 21.2.1758, k. siellä 2.5.1798, vht puuseppä Johan Klint ja Anna Gustava Carlbergh; 2) Anna Vendela Sebardt, s. Enköpingissä 3.8. 1769, k. Västeråsissa 12.1.1820. Hänen 2. puolisonsa oli raatimies ja kellarimestari Carl Berge, s. 1775 (Bergissä?), k. Västeråsissa 22.4. 1827, avioitui uudelleen 1. vaimonsa sisaren Ulrika Lovisa Sebardtin (s. Enköpingissä 23.11.1781, k. Västeråsissa 18.9.1856) kanssa. Vht Enköpingin kaupungin kirurgi Henrik Wilhelm Ebenhardt Sebardt (alkujaan Pommerista) ja Anna Katarina Sahlström. Bergen ja Sebardtien avioliitot olivat lapsettomia.
VII. Lapset (s. Västeråsissa 1. avioliitosta):
Johan Gabriel, s. 21.11.1778, k. Västeråsissa 4.7.1779.
Elias, s. 15.2.1780, k. Tukholmassa 5.9. 1829. Kauppa-apulainen 1805, kassanhoitaja 1829. Lapseton.
Gustaf, s. 8.7.1781, k. Tukholmassa 24.4.1829. Yo Uppsalassa (Västmanlannin osakunta) 1801. Tukholman kaupunginnotaari. Lapseton [54].
Gabriel, s. 19.3.1783. Muutti 1798 Tukholmaan, jossa viinuri Schlegelin oppipoikana 1800 [55].
Lars Erik, s. 5.8.1784. Sotakomissaari. Taulu 7.
Sara Juliana, s. 8.9.1785, k. Gagnefissa 7.12.1849. Puoliso Västeråsissa 2.5.1821 Erik Löfvenius, s. Västeråsissa 10.10.1787, k. Gagnefissa 6.8.1855. Avioliitto oli lapseton.
Hans Petter, s. 21.12.1787, k. Morassa 21.7.1873. Yo Uppsalassa 1808 (Västmanlannin osakunta). Svean hovioikeuden palvelukseen 18.12.1812, varanotaari 20.3.1817, kanslisti 30.9.1819, tuomarin arvonimi 13.3.1821, notaari 24.10.1832, protonotaari 24.2.1844, virkaero 13.2.1861.[56] - Puoliso 1) Tukholmassa (Katarinan srk) 4.8.1821 Eva Regina Hamberg, s. 10.1.1787 Tukholmassa (Marian srk), k. siellä 9.10.1837, vht maalari Carl Hamberg ja Eva Rosina Blom. 2)Tukholmassa (Marian srk) 5.5.1842 Maria Andersdotter, s. Morassa 21.6.2) Tukholmassa (Marian srk) 5.5.1842 Maria Andersdotter, s. Morassa 21.6.1810, k. siellä 10.10.1867, vht talollinen Anders Persson ja Kerstin Persdotter Moran Färnäsistä. Molemmat avioliitot olivat lapsettomia.
Anna Gustava, s. 4.4.1791, k. Västeråsissa 9.10.1855. Asui äitipuolensa kanssa tämän kuolemaan asti. Naimaton
Ulrika, s. 15.3.1793. Kauppias Erik Öbergin kasvatti, käytti sukunimeä Öberg. K. Västeråsissa 2.7.1861. Naimaton.
Taulu 7
VII. Lars Erik Stodius (taulusta 6), s. Västeråsissa 5.8. 1784. Muutti Tukholmaan 1799. Asui 1829 Drammenissa Norjassa, jolloin mainitaan entiseksi sotakomissaariksi. [57] K. ennen vuotta 1855. - Puoliso N.N.
VIII. Lapsia:
Anna Juliana Gustava. Oli setänsä Hans Petter Stodiuksen holhouksessa 1855, muttei enää 1861. Asui Norjassa [58].
Taulu 8
V. Johan Stodius (taulusta 4), s. Naantalissa 22.10.1713. Naantalin rippikirjan mukaan koululainen. Kauppa-apulaisena Tukholmassa 1742. Tullimies siellä 1755, jolloin asui vaimonsa ja poikansa kanssa Marian kaupunginosassa Berggrufvan korttelissa [59]. Myöhempiä tietoja heistä ei ole löytynyt. - Puoliso 1) Maria Samuelsdotter; 2) 23.6.1751 Tukholmassa (Marian srk) Anna Gödiksdotter Söderberg, 36 vuotias.
VI. Lapsia:
1. Maria Christina, s. 8.9.1742 Tukholma (suom. srk), k. siellä 23.2.1743.
2. Adam, s. 10.2.1752 Tukholma (Marian srk).
[1] Olav Rundt, Släkten Alftans ursprung. Genos 1991:1, s. 1G.
[2] R. Hausen, Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634-1700. Bidrag till Åbo stads historia XIXII, Helsingfors 1901, s. 106 ja 211.
[3] Hausen 1906, s. 106.
[4] Eino Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti Suomen barokkiajalla. Porvoo 1946, s. 188.
[5] Eero Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721-1809 I. Karjaa. SKHS:n monisteita I. Helsinki 1963.
[6] Matinolli 1963, Loimaa.
[7] A.R.C., Piirre vapaaherrallisen Mellin suvun kronikasta. Genos 1946, s. 42.
[8] Wilhelm Lagus, Åbo akademis studentmatrikel å nyo upprättad I. Helsingfors 1889, s. 326.
[9] Lagus 1889, s. 260.
[10] Aulis Oja, Pacchalenius-suvun alkupolvet. Genos 1970, s. 54.
[11] Carl Henrik Strandberg, Åbo stifts herdaminne I. Åbo 1832, s. 104.
[12] Axel Bergholm, Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja I. Helsinki 1901, s. 1094.
[13] Ks. viite 1.
[14] R. Hausen, Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1553-1634. Bidrag till Åbo stads histona I. Helsingfors 1894, s. 143 ja 174; Hausen 1901, s. 130, 145 ja 183.
[15] Emil Jalava, Liber Scholae Aboensis 1670-1825-1830. SSJ IX. Helsinki-Helsingfors 1933, s. 81.
[16] Esko Koskenvesa, Turun hiippakunnan papiksi vihityt vuosina 1690-1732. SSV 39, s. 146.
[17] Eero Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721-1809 II, Messukylä. SKHS:n monisteita 1. Helsinki 1963.
[18] Messukylän henkikirjat 1724, VA 7470:3661 (mf LT 19) ja 1737, VA 7512:2557 (mf LT 1340); J. Vallinkoski, Poimintoja kirjojen kansimerkinnöistä Helsingin yliopiston kirjastossa. Miscellanea bibliographica IV. HYK:n julk. XIX. Helsinki 1944, s. 12.
[19] N. Karl Grotenfelt, Crusell. Genos 1955, s. 22.
[20] Kaarlo Jäntere, Naantalin historia II. Turku 1959, s. 242.
[21] Tauno Virtanen, Naantalin asukkaat, verotus- ja varallisuusolot 1700-luvulla. THark 8 (1942), s. 66-72; Tor Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende pa 1600- och i början af 1700-talen. Länsi-Suomi III. Helsingfors 1890, s. 178.
[22] A. W. Westerlund, Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1623-1923 II. Turku 1923, s. 614.
[23] Jäntere 1923, s. 142, 144-145, 166, 169, 174, 178, 203, 226, 242, 277.
[24] Virtanen 1942, s. 66-72.
[25] TMA Naantali E C1:1A 333, Erik Stodiuksen perunkirjoitus 7.6.1736.
[26] TMA Naantali E Cl:4 451, Maria Kristiina Stodiuksen perunkirjoitus 1794. Syntyneiden luettelossa Maria Christina mainitaan nimellä Maria Elisabet (VA Naantalin kirkonarkisto, syntyneet 1787).
[27] TMA Naantali E Cl:3 201, Anna Magdalena Stodiuksen perunkirjoitus 27.4.1776.
[28] Stockholms Stadsarkiv, Stockholm 1756 2:641, Maria Palanderin perunkirjoitus.
[29] Stockholms Stadsarkiv, Stockholm 1776 3(1) 383, Ulrika Hellmanin perunkirjoitus.
[30] Örebro Husförhörslängd 1767, f. 158.
[31] Gabriel Anrep, Svenska Slägtboken III. Stockholm 1875, s. 383.
[32] Stockholms Stadsarkiv, Stockholm 1829 II-406, Elias Stodiuksen perunkirjoitus.
[33] Uppsala Universitets matrikel 18 (1801-1817). Red. Paul Sjögren. Uppsala 1960, s. 3.
[34] Sveriges och Norges kalender för år 1827. Stockholm.
[35] Uppsala Universitets matrikel 18, s. 51.
[36] A. Anjou, Kungliga Svea Hovrätts presidenter samt embets- och tjenstemän. Eksjö 1899, s. 188.
[37] Stockholms Stadsarkiv, Stockholm 1838 I-254, Eva Regina Hambergin perunkirjoitus.
[38] Joh. Fredr. Muncktell, Västeras stifts herdaminne I. Uppsala 1843, s. 159.
[39] Uppsala landsarkiv, Västerås 1/1856, Anna Gustava Stodiuksen perunkirjoitus ja Västerås 36/1861, Ulrika Öbergin perunkirjoitus.
[40] Uppsala landsarkiv, Västerås 1/1856, Anna Gustava Stodiuksen perunkirjoitus.
[41] Uppsala landsarkiv, Västerås 36/1861, Ulrika Obergin perunkirjoitus.
[42] Ks. viite 28.
[43] Ks. viite 27.
[44] Erik Lindh, Alftan, Alfthan, von Alfthan. Släktbok Ny Följd I:1. Helsingfors 1941, s. 90.
[45] Ks. viite 1.
[46] Hausen 1901, s. 130.
[47] Ks. viite 3.
[48] Ks. viitteet 9-11.
[49] Bergholm 1901, s. 1094; Turun henkikirja1710, VA 7451:7290 (mf LT 827).
[50] Bergholm 1901, s. 1094.
[51] Hausen 1901, s. 211.
[52] Ks. viitteet 25 ja 27.
[53] Stockholms Stadsarkiv, Vinskänksocietetens arkiv 21.2.1758, 17.3.1764, 29.9.1800. Ingrid Ulffin ilmoitus.
[54] Stockholms Stadsarkiv, Stockholm 1829, II -125, Gustaf Stodiuksen perunkirjoitus.
[55] Västerås husförhörslängd 1798; Stockholms Stadsarkiv, Vinskänksocietetens arkiv 29.9. 1800. Ingrid Ulffin ilmoitus.
[56] Ks. viite 34.
[57] Ks. viitteet 32 ja 40.
[58] Ks. viite 41.
[59] Stockholms stadsarkiv, Mantalslängd 1755 Maria inre, 2. brandmästerskapet.
Referat
Antti Kolehmainen: Släkten Stodius
Släkten Stodius räknas ha gemensamt ursprung med släkten Alftan. Stamfadern var slottskrivaren i Åbo Henrik Hansson, död 1619. Hans och hans första hustrus Biretas gravsten med Stiernkorsvapnet kan ännu beses i Tawast-kapellet i Åbo domkyrka. Han hade tre söner, troligen alla ur det andra giftet med Valborg Mårtensdotter Kyrö: professor Mårten Stodius (d. 1676), Erik Stodius (d. 1654) och Jeremias Stodius (d. 1659). Mårten Stodius enda vuxna barn var dottern Elisabet, gift med professor Anders Petraeus. Jeremias var troligen ogift.
Erik Henriksson Stodius var borgare i Åbo. Han hade åtminstone tre barn: sonen Erik, pastor i Själö, och döttrarna Elisabet och Sofia, gift med kyrkoherden i Eura Matias Langius. Erik Eriksson Stodius var pastor i Själö 1672-1702. I sitt äktenskap med Kristina Pacchalenia hade han tre barn, Krister, Maria och Erik.
Krister Stodius var kaplan i Messuby och var barnlös. Erik var rådman i Nådendal och stadsfiskal där. Han miste livet vid ett skeppsbrott utanför staden i juni 1731. Hans hustru Kristina Henriksdotter Vaski tillhörde en känd lokal borgarsläkt. Dottern Maria Kristina gifte sig med borgaren Mårten Henriksson, som också antog namnet Stodius. Hans barn kallade sig även Stodius. Kyrkfattige Erik Johan Stodius dog i Nådendal 1806.
Andra barn till stadsfiskal Stodius var sönerna Adam, Johan och Krister samt dottern Anna Magdalena, gift med borgaren Daniel Raumlin. Av sönerna var Johan vaktmästare i Stockholm och Kristian borgare i Elbing Ostpreussen (i nuvarande Polen). Adam Stodius var rådman i Vaxholm och hade i sitt gifte med Helena Gelin flere barn, bland dem sönerna Elias och Gabriel. Elias blev sjöman och försvinner i okända öden. Gabriel var källarmästare i Västerås och var gift två gånger. I det första äktenskapet föddes 9 barn, bland dem sönerna Lars Erik, fältkommissarie i Drammen, och Hans Petter protonotarie i Svea hovrätt. Denne dog 1813 i Mora och är släktens sista med säkerhet kända manliga ättling.
Genos 67(1996), s. 149-154, 186
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1996 hakemisto | Vuosikertahakemisto