[ Artikkelin loppu ]
Kirja-arvosteluja - Recensioner
Jarmo Paikkala: Koposten suku 1 Varhaisvaiheet vuoteen 1721. Koposten sukuseura. Pieksämäki 1994. 273 s.
Viime vuoden sukukirjakilpailussa kunniamaininnan saavuttanut teos on pääasiassa 1500-1600-lukujen verotuslähteisiin pohjautuva laaja selvitys Koposten suvun eri haaroista Savossa sekä Käkisalmen Karjalassa ja Kainuussa. Tekijä on käyttänyt omien tutkimustensa lisäksi aikaisempien tutkijoiden Alpo Ojasen, Toivo Pietikäisen sekä varsinkin Olavi Koposen muistiinpanoja, joista suuren osan hän on tarkistanut alkuperäislähteistä.
Kirjan alussa on nimistöntutkija Sirkka Paikkalan artikkeli Koponen-nimen alkuperästä ja Kopos-nimien levinneisyydestä. Nimi johdetaan yleisesti pyhimysnimi Prokopioksesta, mutta myös nimi Jakob voi tulla kyseeseen nimen lähtökohtana. Kopos-nimiä esiintyy paitsi Savossa ja Karjalassa myös Länsi-Suomessa.
Teos osoittaa, miten vaikeata, usein aivan mahdotonta on rakentaa varmoja sukujuontoja veroasikirja-aineiston varassa. Pien-Savosta tosin on jonkin verran myös tuomiokirja-aineistoa, mutta harvoin siitäkään on apua sukulaissuhteiden selvittelyssä. Savolaisilla tosin on sukunimet, mutta kun patronyymit usein puuttuvat, ei tilan peräkkäisten verotettujen keskinäistä sukulaisuutta voi varmasti tietää. Lisäongelman tuottaa etunimien vähäinen valikoima ja sen seurauksena lukuisat etunimikaimat. Nimihakemistossa on 125 Olli ja 108 Heikki Koposta! Näin on myös mahdotonta tietää varmasti, milloin veroluetteloon ilmestyy poika samannimisen isänsä tilalle, varsinkin kun maaveroluetteloissa talo saattoi kulkea isännän nimissä vuosia, jopa vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen. Henkikirjat 1634 alkaen ja kirkonkirjat 1600-1700-lukujen vaihteesta helpottavat tutkimusta huomattavasti.
Tekijä onkin varsin varovainen vetämään varmoja johtopäätöksiä ja huomauttaa usein, että hänen ratkaisunsa perustuu olettamuksiin ja todennäköisyyksiin. Kuitenkin hän on onnistunut rakentamaan varsin mahdollisilta vaikuttavia sukujuontoja. Nämä on jäsennetty sukutauluiksi, joissa on selvitetty, missä asiakirjassa ja milloin henkilö esiintyy ja mitä tietoja hänestä ja hänen perheestään niistä löytyy. Jos veroluetteloiden avulla ei voikaan rakentaa täysin varmoja sukujohtoja, saa niistä paljon tietoja henkilön tai talon varallisuudesta ja sen vaihteluista. Näitä onkin runsaasti käytetty hyväksi. Varsinkin hopeaveroluetteloista ja karjaluetteloista saadaan tarkat tiedot talon arvoesineistä sekä karjasta ja muista hyötykotieläimistä. Myös tuomiokirjoista on saatu mukaan elämää ja väriä, tappeluja ja rajariitoja. Mukana on hauska karhujuttukin, johon viitataan sivulla 113. Se ei kuitenkaan ole taulussa 4 vaan taulussa 91.
Joissakin tapauksissa voisi tulla toisiinkin johtopäätöksiin kuin tekijä. Esim. taulun 505 Sipi Koponen tuskin voi olla taulun 504 Juhon poika. Hän näet ilmestyy veroluetteloihin vasta 1633 tosin jo perheellisenä, mutta taulun 507 Sipin oletettu veljenpoika Juho mainitaan 1635 henkiveroluettelossa jo ikälopuksi vanhukseksi. Hän siis pikemmin voisi olla Sipin isä. Muutamia epätarkkuuksia on päässyt pujahtamaan muuten huolellisesti tehtyyn työhön. Henkilön taulussa mainitaan veli, jota ei kuitenkaan löydy veljesten isän taulusta, esim. taulut 73-74 ja 250-251.
Veroasiakirjojen perusteella Koposet näyttävät jakaantuvan useihin sukuhaaroihin Rantasalmella, Leppävirralla, Varistaipaleella, Kopolanniemessä ja Varkaudessa sekä Lapinlahdella, Riistavedellä ja Kuopion seudulla. Kaikkia asiakirjoissa tavattuja Kopos-nimisiä henkilöitä ei ole voitu liittää sukujohtoihin. Heistä on erilliset luettelot sukutaulujen jäljessä. Viivataulukoita ei ole sukujohdoista laadittu. Ne voisivat kuitenkin auttaa lukijaa selvemmin hahmottamaan sukuhaaroja.
Tekstiä havainnollistavat monet kartat. Muutama niistä on painovaiheessa jäänyt kovin himmeäksi. Tekijä on sirottanut muun tekstin oheen laatikoihin joukon maukkaita oheispaloja, joissa on myös kaikille sukututkijoille hyödyllistä yleistietoa esim. verotusjärjestelmistä ja niiden muutoksista tai savolaisista Ruotsin sodissa. Muutamat taulukot havainnollistavat Koposten esiintymistä Leppävirran eri kylissä.
Teokseen sisältyy lähdeluettelo, selvitys etunimien suomalaistamisesta, asia- ja termihakemisto, henkilöhakemisto Koposista ja muun nimisistä sekä paikannimihakemisto. Taka-aukeamalla on vielä aikajana, jossa Koposten vaiheet liitetään Ruotsi-Suomen historiaan.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1996 hakemisto | Vuosikertahakemisto