GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden

Calamnius

TAPIO VÄHÄKANGAS

Calamniusten esipolvia esitellessäni Genoksessa 1991:1 arvelin, ettei Matin-Mikon poika Niilo olisi jättänyt jälkeläisiä. Hänellä on kuitenkin ollut tytär nimeltään Anna Niilontytär. Tämän mies Jaakko Antinpoika haki Mattilan omistukselle vahvistusta Lohtajan kesäkäräjillä 1633 (VA Pohjanmaan tuomiokirja rr 2:99-100). Kiistassa toisena osapuolena oli Kalajoen kirkkoherra Petruksen (Arctophilacius) poika "kunniallinen ja hyvinoppinut" herra Gabriel.

Jaakko Antinpoika esitti oikeudelle Henrik Jakobionpojan (Klaus Bielken sijainen, Yrjö Blomstedt, Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen, s. 110) 26.7.1594 antaman laamannintuomion, jossa Jaakko Antinpojan vaimon isänisä, käräjäajankohdasta katsottuna entinen Lohtajan nimismies Mikko Matinpoika testamenttasi pojalleen Niilo Mikonpojalle omistamansa tilan (Mattila). Muut lapset piti rahalla lunastaa pois pesästä. Tässä yhteydessä mainitaan myös Mikko Matinpojan vaimon nimi Inger Pietarintytär.

Ristimänimeä Inger en ole keskiajalta 1600-luvun alkuun asti ennen tavannut. Reinhold Hansenin keskiaikaa ja 1500-lukua käsittävien dokumenttikokoelmien nimihakemisto ei myöskään nimeä tunne. Tukholman raastuvan pöytäkirjat (Tänkeböcker) sisältävät suuren määrän henkilönimiä eri puolilta valtakuntaa. Niillekin nimimuoto on tuntematon 1500-luvun jälkipuoliskolla. Vasta 1611 mainitaan Vadstenasta Gunnarin leski Inger. Ingeborg on yleisin muoto, Ingrid tai Ingred seuraavaksi yleisin ja paljon harvinaisempi on jo Ingegerd. Suomessa henkilönimi Ingred oli yleisin Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Inger on syntynyt johdannaisena Ingred-muodosta. Usein se tavataan kirjoitettuna Ingre, jolloin loppu-d on pudonnut pois. Toisen tavun käännettyä nurinpäin on muodostunut Inger. Carl-Eric Thors tuntee nimen vain Kaarlelan Kaustarista 1557 (Finländska personnamnsstudier, s. 63). Kaustarin Inger lienee Kåxin (Varg) Olof Perssonin leski, vaikka Lars Back Kaarlelan pitäjän historiassa käyttääkin Ingeborg- tai Ingegerd-muotoja (Kaarlelan pitäjän historia I, s. 416, 469-470). Tämä Inger oli kuitenkin niin vähäpätöisen tilan haltija, ettei hän tai hänen tyttärensä tule kysymykseen Matin-Mikon vaimona. Näyttää kuitenkin siltä, että nimimuoto Inger on muotoutunut ja yleistynyt Kaarlelassa muuta valtakuntaa aikaisemmin. Jos Inger Pietarintytär oli kotoisin Kaarlelasta, on hänen isäänsä etsittävä Matin-Mikon vertaisista maakauppiaista ja laivureista. Lähinnä tulisi kysymykseen Kvikant I:n vävy Per Nilsson, nimismies ja laivuri. Vaikeutena vain on se, että hänet tunnetaan vasta 1590-luvulta 1630-luvulle asti (Kaarlelan pitäjän historia II, s. 304).

Jaakko Antinpoika esitti tuomioistuimelle toisenkin tuomion. Siitä kävi ilmi, että 14.2. 1607 Jören Joninpojan (Sääksmäen Terisen isäntä, Blomstedt, s. 165) antamalla laamannintuomiolla herra Per oli saanut perintönä 70 luotia hopeaa sekä eläimiä, jotka lueteltiin yksin kappalein, puhumattakaan kaikesta siitä, mitä hän oli isältään aikaisemmin saanut ja niitä ei oltu laskettu hänen perintöosuudekseen. Herra Pietari oli antanut omakätisesti allekirjoitetun ja sinetöidyn kirjeen, jossa hän tunnusti saaneensa hänelle kuuluvan osuuden perinnöstä. Sen oli Lohtajan kirkkoherra Lars (Laurentius Matthiae) myös vahvistanut. Myöhemmin tuomiossa mainitaan saantokirjeen päivämäärä 20.12.1623. Niilo Mikonpoika on siis ollut elossa vielä 1607, jolloin perinnönjaosta on sovittu. Hänen tiedetäänkin käyneen vuonna 1607 vielä Tukholmassa. Pian sen jälkeen hän näyttää kuolleen. Tällöin herra Pietari otti vuodeksi isänsä luokseen Kalajoelle. Se on siis tapahtunut 1608, jolloin nimismielle toimi siirtyi pois Mattilasta. Matin-Mikon kuolinvuodeksi näyttää muodostuvan 1609.

Isänsä hoidosta korvaukseksi herra Pietari otti Mattilan kolmeksi vuodeksi omistukseensa. 16.6.1633 hän antoi lapsilleen oikeuden tavoitella vielä Mattilan omistusta. Tästä syystä jouduttiin käräjille. Jaakko Antinpojalla oli kuitenkin niin selvät paperit saannosta, että oikeus vahvisti hänen omistusoikeutensa ja torjui herra Gabrielin vaatimukset.

Tämänkään käräjäpöytäkijan perusteella ei ole varmaa, että Inger Pietarintytär olisi Petrus Michaelisin ja Niilo Mikonpojan äiti. Hän saattoi olla Matin-Mikon myöhempikin vaimo. Sitä tukee testamentin ilmoitus, että testamentti tulee voimaan vasta Mikko Matinpojan vaimon kuoleman jälkeen.

Genoksessa esittämäni arvelu, että Jaakko Antinpoika olisi kotoisin Kalajoen Etelänkylän Siipolta, ei siis pidä paikkaansa.


Genos 67(1996), s. 86-87

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1996 hakemisto | Vuosikertahakemisto