[ Artikkelin loppu | Artikelns slut ]
Zachris Topelius tunnetaan ennen kaikkea kirjastaan Maamme (1875), kuvateoksestaan Vanha kaunis Suomi (1845–52) ja historiallisista romaaneistaan. Topelius oli 1800-luvun huomattavimpia kulttuuripersoonallisuuksia. Hänen laajat kirje- ja käsikirjoituskokoelmansa, joita säilytetään pääasiassa Helsingin yliopiston kirjastossa ovat edelleen julkaisematta. Myöskään Topeliuksen roolia Keisarillisen Aleksanterin yliopiston historian professorina ei laajemmin tunneta eräistä viime vuosina ilmestyneistä tutkimuksista huolimatta. Topeliuksen kokovartalokuva onkin jäänyt tuntemattomaksi.
Topeliuksen vaikutus ulottuu pitkälle tälle vuosisadalle saakka. Esimerkiksi Maamme kirjasta otettiin kymmeniä sekä suomen- että ruotsinkielisiä lisäpainoksia, ja se oli kansakoulujen lukemistona 1950-luvulle saakka. Monet sukupolvet muodostivat sen kautta käsityksensä Suomen kansasta ja historiasta. Topeliuksen historiallisissa romaaneissa esiintyvät yksilöt ja suvut, kuten Välskärin kertomusten (kirj. 1851-66) Perttilät, Bertelsköldit ja Larssonit, kertoivat Topeliuksen suhteesta talonpoikaiseen kansaan ja aateliin. Yksilöiden luonteenpiirteitä kuvaamalla Topelius pohti aikakausien ominaispiirteitä ja niiden aatteellista ilmapiiriä. Samalla suomalaiset omaksuivat vaikutteita Topeliuksen yhteiskuntakäsityksestä, jonka ytimen muodosti hallitsijan ja talonpoikaisen kansan liitto.
Tänä vuonna on vietetty Topeliuksen syntymän 180-vuotis- ja kuoleman satavuotismuistoa. Juhlavuoden puheissa on esitetty Topeliuksen teosten ja kirjeiden sekä niihin liittyvien tieteellisten kommentaarien julkaisemista omana laajana hankkeenaan. Kuten tämänkin teemanumeron artikkelit osoittavat, Topeliuksen tuotannosta on löydettävissä uusia näkökulmia, jotka antavat mahdollisuuksia 1800-luvun aate- ja kulttuurihistorian uudelleen arviointiin.
Henkilöhistoriallisen tutkimuksen kannalta julkaisuhanke toisi todennäköisesti vastauksen siihen, missä määrin Topeliuksen romaaneissa vilahtelevat kansanihmiset ovat historiallisia. Tiedetään, että Topelius käytti matkoillaan kuulemiaan paikallishistoriallisia kertomuksia ja anekdootteja omien tarinoidensa taustalla. Lisäksi julkaisuhanke synnyttäisi uusia tulkintoja Topeliuksesta, hänen aikalaisistaan, heidän mielipiteistään ja 1800-luvun kulttuurihistoriasta. Kuten J. V. Snellman, myös toinen 1800-luvun suurmies Z. Topelius ansaitsee parhaiden asiantuntijoiden kommentoimat kootut teoksensa.
Zachris Topelius är känd framför allt för Boken om vårt land (1875), bildverket Finland framstäldt i teckningar (1845-52) och sina historiska romaner. Topelius var en av 1800-talets mest betydande kulturpersonligheter, men hans omfattande brev- och manuskriptsamlingar, som förvaras huvudsakligen i Helsingfors universitetsbibliotek, är fortfarande opublicerade. Även om en del nya undersökningar utkommit under senare år känner man inte heller i högre grad till Topelius roll som professor i historia vid Kejserliga Alexandersuniversitetet. Helhetsbilden av Topelius har förblivit oklar.
Topelius inflytande sträcker sig långt in på detta århundrade. Av t.ex. Boken om vårt land togs tiotals såväl finsk- som svenskspråkiga tilläggsupplagor, och den lästes i folkskolorna in på 1950-talet. Via denna bok formade många generationer sin uppfattning om Finlands folk och historia. De individer och släkter som förekommer i Topelius historiska romaner - t.ex. släkterna Perttilä, Bertelsköld och Larsson i Fältskärns berättelser (skriven 1851–66) – ger en bild av Topelius förhållande till allmogen och adeln. Genom att beskriva individens karaktärsdrag tog Topelius fram tidsepokernas särdrag och ideologiska atmosfär. Samtidigt påverkades finländarna av Topelius samhällssyn, vars kärna utgjordes av förbundet mellan regenten och allmogebefolkningen.
I år då det förflutit 180 år sedan Topelius föddes och 100 år sedan han dog, har vi firat hans minne på olika sätt. I festtalen under året har det framförts en idé om ett omfattande separat projekt för utgivningen av Topelius verk och brev försedda med vetenskapliga kommentarer. Som artiklarna även i detta temanummer visar går det att hitta nya synvinklar i fråga om Topelius produktion, som möjliggör omvärderingar av 1800-talets idé- och kulturhistoria.
Med tanke på den personhistoriska forskningen skulle ett dylikt projekt sannolikt kunna utreda i vilken mån de allmogenmän och -kvinnor som skymtar fram i Topelius romaner är historiska personer. Det är allmänt bekant att Topelius utnyttjade lokalhistoriska berättelser och anekdoter, som han hörde under sina resor, som bakgrundsmaterial för sina historier. Utöver detta skulle publikationsprojektet ge anledning till nytolkningar av Topelius och hans samtida, deras åsikter samt 1800-talets kulturhistoria. Liksom J. V. Snellman förtjänar också en annan av 1800-talets stormän, Z. Topelius, sina samlade arbeten med kommentarer av de främsta experterna på området.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku | Artikelns början ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1998 hakemisto | Vuosikertahakemisto