GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirja-arvosteluja - Recensioner

TIMO TUULIVAARA

Juhani Miettinen: Miettisten suku II. Pohjois-Savon Miettiset 1700-luvulta 1900-luvulle. Tervassalon sukuhaarat. 1998. 614 s.

 

Miettisten suku II voitti Vuoden sukukirja 1998 -kilpailun. Se on jatkoa tekijänsä Juhani Miettisen vuonna 1990 kirjoittamalle teokselle Miettisten suku I, Pohjois-Savon Miettisten vaiheista 1500-luvulta 1700-luvulle.

Koska 1500-luvulta polveutuvan kantaisän jälkeläisten määrä on huomattavan laaja, on ymmärrettävää, että tekijä on rajannut selvityksensä kattamaan vain määrätyn osan heistä. Teos alkaa Pohjois-Savon Miettisten kantaisän Pekka Heikinpoika Miettisen (mainitaan 1566-1610) pojan Olli Pekanpoika Miettisen niistä jälkeläisistä, jotka asuivat kantatilalla Kuopion pitäjän Tervassalon saaressa vielä 1700-luvun alussa. Heistä polveutuvien Miettisten vaiheita sukukirjassa seurataan 1800-luvun puolen välin tienoille ja osittain nykyaikaan saakka.

Nykyisin Vehmersalmen kuntaan kuuluvan Tervassalon maita ovat Miettiset viljelleet yhtäjaksoisesti jo viidentoista sukupolven ajan. Suurin osa suvun jälkeläisistä elää nykyään toki muualla.

Havainnollisen kuvan Tervassalon Miettisten vanhoista asuinpaikoista antaa kirjassa sivulla 10 oleva kartta. Erilaisia karttoja sukukirjaan on sisällytetty kolmisenkymmentä. Näin "ulkosavolainenkin" voi helposti saada käsityksen siitä, missä maantieteellisesti kulloinkin mennään. Valokuvausta on harrastettu Miettisten suvussa laajemminkin ja niiden merkitys sukukirjan osana on ymmärretty, sillä teoksesta niitä löytyy peräti puolitoistasataa.

Muutama hieno työntekoakin esittävä vanha kuva on mukana. Tekijä on ottanut itse parikymmentä ilmavalokuvaa. Niiden kautta avautuvat suvun asuinpaikkojen Kallavesi-maisemat todella konkreettisesti.

Jokaisen yhdeksäntoista sukuhaaran esittelyn alussa on kaavio, josta saa helposti käsityksen henkilöiden polveutumisesta kantaisästä. Lähdeviitteet on esitetty asianmukaisesti. Henkilöhakemisto on kunnollinen viitaten sivunumeroihin. Tosin muutamia henkilöitä ei luettelon ilmoittamilta sivuilta kylläkään löydy. Tämän kaltaisia pieniä virheitä suureen tietomäärään aina sisältyy.

Kirja sisältää myös selvityksen käytetyistä vanhoista rahayksiköistä, mitoista ja painoista sekä sanoista ja sanonnoista. Historian vuosilukuina kerrotaan Miettisten suvun tärkeitä vaiheita paikallishistoriallisten tapahtumien lomassa.

Pienenä epätasaisuutena voidaan mainita se, ettei myöhemmissä sukuhaaroissa ole mainittu kaikkien naispuolisten jälkeläisten lapsia. Samoin kaikkien puolisoiden vanhempia ei mainita, vaikka ne näyttäisivät olleen helpostikin löydettävissä seurakuntien historiakirjoista. Kirjoittaja on ollut turhan vaatimaton jättäessään omista elämäkertatiedoistaan pois molemmat Miettisen suvusta kirjoittamansa sukukirjat.

Jäin kaipaamaan savon murteella esitettyä perimätietoa suvun menneistä tapahtumista.

Sukukirjan ulkoasua ei voida pitää nykyään merkityksettömänä tekijänä, vaikka kirjaa ei yleensä myytäisikään suvun ulkopuolisille jäsenille. Miettisten ja sukuun kuulumattomienkin on miellyttävää ottaa tämä teos luettavaksi, sillä sen etu- ja takakannessa on houkuttelevan kaunis ilmavalokuva suvun asuinsijoilta. Sisäkansista löytyvät värilliset historialliset kartat.

Teos on esimerkiksi kelpaava, jollaiseksi sen vuoden sukukirjaksi valinnut raati totesi. Miettisten suvusta kerrottavaa löytyy arkistoista lisääkin, joten toivon kirjoittajan harkitsevan vielä seuraavan osan tekemistä.


Genos 70(1999), s. 227

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1999 hakemisto | Vuosikertahakemisto