[ Artikkelin loppu ]
Kirja-arvosteluja - Recensioner
Brita Novàky - Tore Modeen: Lillie-Viol. Viola Emilia Winter Söderström Nyberg 1859-1911. Skrifter utgivna av Åbo Akademis bibliotek 25. Åbo 1999. 270 s.
Tässä esiteltävän teoksen päähenkilö oli eversti Alexander Emil Winterin (1827-1881) ja hänen 1. vaimonsa Mathilda Plathanin (1835-1913) tytär Viola Emilia (1859-1911), puhuttelunimeltään Lillie. Lillien pojantytär Brita Novàky on koonnut suvun piirissä säilyneistä runsaslukuisista kirjeistä isoäitiään käsittelevän "kirjeromaanin", jonka hänen serkkunsa, Lillien tyttärenpoika Tore Modeen on täydentänyt ja toimittanut kirjaksi. Kirjeitä säilytetään nykyään Åbo Akademin kirjaston käsikirjoituskokoelmassa.
Teoksen alussa esitellään päähenkilön sukutausta 1600-luvun lopulta lähtien. Sekä Winterit että Plathanit olivat itäsuomalaisia sivistyssukuja, joiden jäsenissä oli runsaasti pappeja, Wintereissä myös upseereja. Teoksen henkilöhistoriallista arvoa lisää, että useimmista kirjeissä mainituista henkilöistä on nooteissa annettu lyhyet henkilötiedot. Kirja on kuvitettu suvun jäsenten valokuvilla, hääkutsuilla ja kuolinilmoituksilla ja varustettu henkilöhakemistolla. Kirja on ulkoasua myöten huolellista työtä ja miellyttävää luettavaa.
Teoksen rakenne on ankaran kronologinen, mikä alussa tekee hieman kuivan vaikutelman, kun päähenkilön ja hänen perhepiirinsä tapahtumia seurataan vuodesta toiseen; suuren osan tekstistä muodostavat suorat sitaatit säilyneistä kirjeistä. Alexander Winterin ja Mathilda Plathanin perhepiirin jäsenet olivat lämpimissä väleissä keskenään ja pitivät tiivistä yhteyttä toisiinsa kirjeitse, milloin eivät voineet olla yhdessä. Perheen keskushenkilö oli äiti Mathilda, johon Lillie henkisesti tukeutui aikuisenakin omaan avioeroonsa asti. Tunteiden - ainakin ilon ja surun - ilmaiseminen oli perheessä sallittua, ja varsinkin Lillie käytti tätä mahdollisuutta vuolaasti hyväkseen, mikä nähtävästi on antanut jälkipolville vaikutelman hänen "ylitunteellisuudestaan".
Jännite kasvaa, kun Lillie-Viol avioituu 1883 serkkunsa, kirjankustantaja Werner Leopold Söderströmin (1860-1914) kanssa ja saa harteilleen perheenäidin velvollisuudet, joihin hän innostuneesti paneutuu ja joista hän kirjoittelee paljon mm. äidilleen. Kirjan kulttuurihistoriallinen arvo perustuu osaksi siihen, että se kuvaa merkittävän suomalaisen vaikuttajan perhe-elämää, mutta myös siihen ajankuvaan, joka kirjeiden arkielämän kuvauksista välittyy. Lillien kertomukset esim. siivoamisestaan tuntikausia huivi päässä ja esiliina edessään pakottivat minut tarkistamaan käsitystäni siitä, että herrasväki olisi vielä sata vuotta sitten teettänyt kaiken ruumiillisen työn palvelijoillaan (jollainen Lillielläkin kyllä oli).
Lillien taakkana ovat sekä omat että viiden lapsen - joista yksi kuoli pienenä - ja lopulta miehenkin fyysiset sairaudet. Söderströmin perheellä on varaa hoidattaa jäseniään sekä kotimaisilla että ulkomaisilla lääkäreillä ja parantoloissa, mutta nykylukijalle välittyy vaikutelma siitä, että monet hoidot ja lääkitykset ovat lähinnä hapuilua ja kokeilua. Taakkojen kantamisessa sekä Lillie että hänen miehensä turvautuvat Jumalaan vilpittömällä uskolla. Heihin ei näytä tarttuneen mitään oman aikansa sivistyneistön torjuvasta suhtautumisesta kirkkoon ja kristinuskoon.
Syksyllä 1902 Söderströmit matkustavat mannermaalle Baseliin ja Montreuxiin hoidattamaan terveyttään ja panevat siellä sisäoppilaitokseen 17-vuotiaan tyttärensä Katrin, joka on kihloissa 20-vuotiaan ylioppilaan Bertel Nybergin kanssa. Seuraavana vuonna Katri, joka on ollut äidilleen erityisen rakas, saa lavantaudin ja kuolee siihen huolimatta lääkäreiden, äitinsä ja paikalle rientäneen sulhasensa hoitoponnistuksista huolimatta. Lillie ja Bertel reagoivat suureen suruunsa yllättävällä tavalla: he rakastuvat toisiinsa. Varsinkin Bertel vaikuttaa syvästi rakastuneen 44-vuotiaaseen, reumatismin ja muiden sairauksien runtelemaan ja Katrin hoidon lähes loppuun kuluttamaan Lillieen, jonka rakastuminen lienee paljolti ollut kriisin ja sen laukeamisen (ja ehkä myös lähestyvien vaihdevuosien) aiheuttama reaktio. Pitkän miettimisen ja monien perheneuvottelujen jälkeen Lillie ja Werner Söderström eroavat 1905. Lillie ja Bertel Nyberg avioituvat 1907, mutta Lillie katuu myöhemmin ratkaisuaan ja harkitsee avioeroa, koska kaipaa loppuun asti perhettään ja lapsiaan. Werner Söderström avioituu uudelleen Fanny Bergrothin kanssa muutamaa kuukautta ennen ex-vaimonsa kuolemaa.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 2000 hakemisto | Vuosikertahakemisto