[ Alkulause A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V Y Å Ä Ö ]
Å |
|
|
Åberopa |
mainita, mainita perustukseksi; å. till vittne, mainita l. ilmoittaa todistajaksi; å. sig på ngt, nojautua l. turwautua jhkn; (hänvisa) wiitata; å. sin skiljaktiga mening, wiitata eriäwäiseen mielipiteesensä. |
|
Åberopande |
; under å. af ngt, wiitaten jhkn. |
|
Åbo |
s. asukas. |
|
Åbo |
v. asua. |
|
Åboombyte |
asukkaan muutos. |
|
Åborätt |
asukasoikeus. |
|
Åboskap |
asukasoikeus l. =walta, asukkuus; under ett å., yhtenä asukkuutena. |
|
Åboskyldighet |
asukaswelwollisuus. |
|
Åbringa |
(ngn ngt) saattaa (jkn jklle). |
|
Åbyggnad |
huoneukset, kartanorakennus. |
|
Ådagalägga |
näyttää, näyttää toteen. |
|
Ådöma |
tuomita (jhkn). |
|
Ågå |
; stämning har å-tt honom, manuu l. haaste on hänelle toimitettu, hän on manattu l. haastettu. |
|
Åhvälfva |
määrätä jkun tehtäwäksi, welwoittaa. |
|
Åklagan |
syyte, syytös. |
|
Åklagare |
syyttäjä; allmän å., wirallinen syyttäjä. |
|
Åklagarerätt |
syyttäjäoikeus. |
|
Åkomma |
wamma. |
|
Ålder |
ikä; laga å., laillinen ikä; mogen å., täysi ikä; af å., wanhuudesta, wanhastaan. |
|
Åldersklass |
ikäluokka. |
|
Åligga |
(någon) olla jkun welwollisuutena; honom åligger, hän on welwollinen, hänen tulee; honom å-nde skjutsningsbesvär, hänen suoritettawansa kyyditysrasitus. |
|
Åliggande |
welwollisuus, tehtäwä. |
|
Ålägga |
welwoittaa, määrätä. |
|
Åläggande |
welwoittaminen, welwoitus. |
|
Årsafgift |
wuosimakso. |
|
Årsanslag |
määrätty wuosiraha. |
|
Årsberättelse |
wuosikertomus. |
|
Årsförslag |
wuosiarwio. |
|
Årshygge |
wuosilohko. |
|
Årsklass |
wuosiluokka. |
|
Årsstämning, -proklama |
wuosihaasto, =proklaama. |
|
Åsamka |
; å. sig skuld, joutua welkaan, welkaantua. |
|
Åsidosätta |
laiminlyödä, jättää tekemättä. |
|
Åstadkomma |
saada aikaan l. toimeen, saattaa aikaan. |
|
Åsätta |
panna, määrätä; å. värde, määrätä arwo (jllkn). |
|
Åtaga sig |
ottaa tehdäksensä o.d., sitoutua jhkn. |
|
Åtagande |
sitoutuminen; (det åtagna), sitouma, tehtäwä. |
|
Åtal, åtalan |
syyte, syytös. Jfr Tilltal. |
|
Åtala |
(person) syyttää; (brott) panna syytteesen. |
|
Åtbörd |
liikunto, käytös. |
|
Åteckna |
kirjoittaa jhkn l. päälle; utslag med å-dt bevis om delfåendet, päätös, johon on kirjoitettu l. kirjoitettawa tiedoksi=annon todistus. |
|
Återbetala |
maksaa takaisin. |
|
Återbryta |
(dom) purkaa (tuomio). |
|
Återbära |
antaa takaisin, maksaa takaisin. |
|
Återfall |
(i brott) jälleenlankeemus. |
|
Återfalla |
langeta jälleen. |
|
Återfordra |
waatia takaisin. |
|
Återfrakt |
paluurahti. |
|
Återförvisa |
lykätä takaisin l. uuteen käyttelyyn. |
|
Återförvisning |
takaisinlykkääminen l. =lykkäys. |
|
Återgå |
palautua; peräytyä, purkautua; å-ende handlingar, palautuwat asiakirjat; köpet å-r, kauppa purkautuu. |
|
Återgångstalan |
takautuwa kanne. |
|
Återgångsvexel |
paluutettu wekseli. |
|
Återgångsvittne |
peräytystodistaja. |
|
Återgälda |
maksaa takaisin. |
|
Återhemta |
(upprepa) toistaa, kerrata, uudistaa. |
|
Återkalla |
peräyttää. |
|
Återkallelse |
peruutus. |
|
Återköp |
takaisinosto. |
|
Återremittera |
lähettää takaisin, takaisin lykätä. |
|
Återstod |
jäännös. |
|
Återstå |
olla jäljellä. |
|
Återställa |
(återgifva) antaa l. tuoda takaisin, palauttaa. |
|
Återupptaga |
(ett mål) ottaa uudellensa käyteltäwäksi. |
|
Återvinna |
woittaa takaisin. |
|
Återvinning |
takaisinwoittaminen; söka å., hakea takaisin. |
|
Återvinningstalan |
takaisinwoittokanne. |
|
Åtfölja |
seurata, olla muassa l. myötä; och skall detsamma å-s af qvitto, ja pitää siihen olla kuitti liitetty; besvären, åtföljda af handlingarna i målet, walitus ynnä asiaan kuuluwain kirjain kanssa, walitus asiakirjoineen. |
|
Åtgärd |
toimi, toimenpide; saken beror på vidare å., asia on enempäin tointen waralla; företaga till vidare å., ottaa jälleen käyteltäwäksi. |
|
Åthäfvor |
liikunnot, käytös. |
|
Åtkomst |
saanto. |
|
Åtkomsthandlingar |
saantokirjat. |
|
Åtlydnad |
noudattaminen; till å. af ngns befallning, jkun käskyä noudattaen l. noudattaaksensa. |
|
Åtnjuta |
nauttia. |
|
Åtnöjas |
tyytyä (jhkn). |
|
Åtra |
purkaa, peräyttää. |
|
Åverka |
tehdä wahinkoa; (åker, äng), luwattomasti wiljellä; (skog) haaskata. |
|
Åverkan |
wahingonteko, luwaton wiljelys, haaskaus. |
|
Åverkansbot |
haaskiosakko. |
|
Åverkare |
wahingontekijä, haaskaaja. |
|
Åvägabringa |
saada l. saattaa aikaan l. toimeen. |
[ Alkulause A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V Y Å Ä Ö ]