Kangasalan vanha hautausmaa


Kangasalan nykyistä vuonna 1767 käyttöön vihittyä kivikirkkoa edelsi puukirkko, jonka lattian alle ja vieressä olevalle hautausmaalle vainajat haudattiin1600-luvun puolivälistä alkaen. Kivikirkon valmistuttua hautausmaa jäi sen itäpuolelle, mutta sittemmin sitä on laajennettu kirkon ympärille länteen ja etelään. Kivikirkkoon ei vainajia liene haudattu.

Kiviaidan ympäröimällä 1,2 hehtaarin suuruisella hautausmaalla on nykyään noin 400 hautamuistomerkkiä, joista useimmat on pystytetty 1900-luvulla. Kaikkein vanhimpia, 1800-luvun alkupuolelta olevia, on säilynyt vain jokunen kirkon itä- ja länsipäädyn tuntumassa. Pääosa haudoista kuuluu Kangasalla eläneelle viljelijäväestölle ja heidän jälkeläisilleen. Kirkkomaalle haudatuissa on eräitä kulttuurin ja politiikan alalla toimineita merkittäviä henkilöitä ja korkeita virkamiehiä, kuten kirjailija ja sukututkija Jalmari Finne, taidemaalari Einar Ilmoni, valtiopäivämies Agathon Meurman, maaherra Samuel von Troil ja Helsingin yliopiston kansleri Antti Tulenheimo. Meurmanin ja hänen puolisonsa hautamuistomerkkinä on jykevä luonnonkivi, jonka kuvanveistäjä Emil Wikström löysi Roineen rannalta. Kansleri Tulenheimon isoisä, Ruotsissa syntynyt ja Kangasalle asettunut urkutehtailija Anders Thulé puolisoineen on myös tänne haudattu.

Kirkkomaalle on sijoitettu 1939-1944 sodissa kaatuneiden haudat. Sankaripatsas on tehty kuvanveistäjä Richard Rautalinin luonnoksen mukaan. Kangasalan lastenkodin tulipalossa vuonna 1954 surmansa saaneitten lapsien haudalla on yhdeksän pientä kiviristiä sekä kuvanveistäjä Mauno Juvosen tekemä patsas nimeltään "Leikkivä lapsi".

Kangasalan keskustassa Vanhan hautausmaan lähistöllä sijaitsee vuonna 1907 perustettu Läntinen hautausmaa. Nykyisin käytetään hautauksiin eniten Huutijärvellä sijaitsevaa Itäistä hautausmaata, joka perustettiin vuonna 1930. Vanhan hautausmaan eteläiselle sivulle kiviaidan ulkopuolelle perustettiin vuonna 1996 uurnahautausmaa ja erillinen uurnalehto. Mainittakoon, että Kangasalan alueella sijaitsee myös Vatialan hautausmaa, joka on Tampereen ev.lut. seurakuntien käytössä.

Kirjallisuutta:

  • Kangasalan kirkkomaat. Opaskirja. Toimittanut Pentti Hytönen. Kangasala-Seura r.y. 1998. 120 sivua. Kuvitettu.
      

Paluu edelliselle sivulle - Retur till föregående sida - Back to previous page