Mitä sukututkimus on?

Sukututkimus eli genealogia on sukulaisuussuhteiden selvittämistä, henkilöhistoriallista tutkimusta.

Usein ajatellaan, että sukututkimus on pelkästään vanhojen asiakirjojen tutkimista arkistoissa, mutta on monia asioita, joilla voi valmistella arkistotutkimusten aloittamista.

Mitä teen ennen arkistoon lähtemistä?

• Etsi kotoa ja sukulaisilta asiakirjoja, joissa on tietoja suvusta (kuten virkatodistukset, perheraamatun sukupuu, perukirjat, kauppakirjat).
• Haastattele sukulaisia. Heillä voi olla perimätietoa vanhoilta ajoilta. Huomaa kuitenkin, että perimätieto ei välttämättä pidä sellaisenaan paikkaansa, vaan se on tarkistettava.
• Tarkista, tutkiiko joku toinen samaa sukua tai onko siitä jo tietoja jossakin julkaisussa (Suomen Sukututkimusseuran kirjasto ja muut kirjastot, www-sivut Internetissä, sukututkijaluettelo, Sukuhakemisto; erilaiset matrikkelit).
• Osallistu sukututkimuskurssille (kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot, kesäyliopistot) tai jos sukututkimuskurssille osallistuminen ei ole mahdollista, opiskele sukututkimusta opaskirjoista (esim. Sukututkimus askel askeleelta).
• Tutustu julkaistuihin sukukirjoihin, vaikka niissä ei olisikaan omaa sukuasi koskevia tietoja.
• Tutustu paikallishistoriateoksiin, kyläkirjoihin yms., joista saat taustatietoja.
• Haastatteluja ja kirjallisuuteen tutustumista voi hyvin harjoittaa myös arkistotutkimusten ohella.
• Liity jäseneksi Suomen Sukututkimusseuraan ja/tai paikalliseen sukututkimusyhdistykseen.

Mitä tietoja saan arkistoista?

Tutkimuksia voit tehdä pääasiallisesti Kansallisarkistossa ja maakunta-arkistoissa, maakuntakirjastoissa sekä kunnallisissa kirjastoissa. Arkistolaitoksen sivuilla on hyvä ohjeistus palveluista sukututkijoille.

Tärkein sukututkimuksen lähde ovat kirkonarkistot. Ne ovat käytettävissä mikrofilmeinä ja/tai mikrokortteina keskimäärin 1700-luvun alkupuolelta noin vuoteen 1900. Rippikirjoja ja muutakin arkistoaineistoa on nykyisin myös internetissä Arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla. 

• Historiakirjat (syntyneitten/kastettujen, vihittyjen ja kuolleitten/haudattujen luettelot).
• Rippikirjat (seurakuntalaiset lueteltuina perheittäin, maaseudulla tavallisesti kylittäin, kaupungeissa kortteleittain).
• Lastenkirjat, useimmiten itäsuomalaisissa seurakunnissa (luettelo perheen lapsista, jotka eivät ole vielä päässeet ripille).
• Muuttaneitten luettelot, muuttokirjat.
• Muita asiakirjoja (kuten rippikoululaisten luetteloita, perukirjoja, pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjoja).

Apuneuvoja

Suomen Sukututkimusseuran nk. HisKi-tietokanta käsittää historiakirjatietoja yli 300 seurakunnasta n. vuoteen 1850, parhaassa tapauksessa 1900-luvun alkuun asti. Luovutetun Karjalan kirkonkirjatietoja voi hakea Karjala-tietokantasäätiön Katiha-tietokannasta. Huom! HisKi ja Katiha ovat hakemistoja ja niiden tiedot on tarkistettava historia- ja rippikirjoista. 

Family Search on syntyneitten ja vihittyjen hakemisto, joka on mormonikirkon kokoama. Myös nämä tiedot on tarkistettava historia- ja rippikirjoista.

Mistä saan 1900-luvun tietoja?

Lähetä tarvittaessa tiedustelu ko. kirkkoherranvirastoon, seurakunnan keskusrekisteriin, maistraattiin; luovutetun Karjalan kirkonkirjoja koskevat tiedustelut Mikkelin maakunta-arkistoon.

Lähetä kyselylomake nykysuvulle.

Mitä teen, jos kirkonkirjat puuttuvat?

Ryhdy etsimään tietoja henkikirjoista. Tiedot ovat niukempia kuin rippikirjoissa, mutta niidenkin avulla saa selville sukulaisuussuhteita. Muita lähteitä ovat esim. perukirjat ja lainhuudot. Hyviä neuvoja pulmatilanteissa saa myös esim. Pentti J. Voipion kirjoituksesta "Kirkonkirjojen puuttuessa tai ollessa puutteellisia" (Suku ja tieto. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 34, 1982).

Millä kielellä asiakirjat on kirjoitettu?

Noin 1880-luvulle asti asiakirjat on kirjoitettu ruotsiksi, sen jälkeen suomenkielisillä paikkakunnilla suomeksi.

Miten tutkin ortodoksisukua?

Periaatteessa samalla tavalla kuin luterilaistakin sukua.

Ortodoksiseurakuntien kirjat on kirjoitettu ainakin 1920 asti venäjäksi. Kirkonkirjoja on aikaisintaan 1700-luvun loppupuolelta ja niiden tiedot ovat niukempia kuin luterilaisissa kirjoissa 1800-luvun lopulle asti.

Jos kielitaito ei riitä venäjänkielisten, käsin kirjoitettujen henkilö- ja paikannimien selvittämiseen, on turvauduttava henkikirjoihin.

HisKi- ja Katiha-tietokannoissa on mukana myös joitakin ortodoksisia seurakuntia. Ortodoksiseurakuntien kirkonkirjoja on myös translitteroitu ja suomennettu kirjamuotoon (esim. Impilahti) tai CD-ROM-levyille (esim. Suistamo ja Suojärvi).

Muistiinpanot ja lähdeviitteet

Ota mukaan arkistoon muistiinpanoja varten riittävästi paperia ja kyniä tai sylimikro.

Merkitse aina muistiin asiakirjan nimi, vuosi, arkistotunnus, sivunumero (jos on), mikrofilmin/mikrokortin numero. Esim. Sortavalan rippikirja 1828-38, s. 9, mf UK 761.

Yhteystietoja

Suomen Sukututkimusseura

Liisankatu 16 A, 00170 Helsinki, puh. 010 387 7900, sähköposti Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen ja kotisivut.

Seuran julkaisuja ovat Genos, Sukutieto, Vuosikirja sekä Julkaisuja-sarja. Kirjasto on avoinna maanantaisin klo 13-18, tiistaisin klo 12-18 ja torstaisin klo 12-18 sekä kerran kuukaudessa lauantaina klo 11-14.

Sukuseurojen Keskusliitto

Savilankatu 1 b, 00250 Helsinki, puh. (09) 4369 9450. Sukuseurojen kattojärjestö, joka julkaisee myös sukututkimukseen liittyviä opaskirjoja ja artikkeleita Sukuviesti-lehdessä.

Paikalliset sukututkimusyhdistykset

Yhdistyksiä on lähes 60; yhteystietoja saa esim. Suomen Sukututkimusseuran internetsivuilta.

Arkistot

• Kansallisarkisto, Rauhankatu 17, 00170 Helsinki, puh. (09) 228 521, faksi (09) 176 302.
• Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Aittatie 2, 13200 Hämeenlinna, puh. (03) 3454 7700, faksi (03) 3454 7750
• Joensuun maakunta-arkisto, Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu, puh. (013) 251 4602, faksi (013) 251 4606
• Jyväskylän maakunta-arkisto, Pitkäkatu 23, 40700 Jyväskylä, puh. (014) 338 1000, faksi (014) 338 1049
• Mikkelin maakunta-arkisto, Pirttiniemenkatu 8 A, 50100 Mikkeli, puh. (015) 321 310, faksi (015) 321 3157
• Oulun maakunta-arkisto, Arkistokatu 6, 90100 Oulu, puh. (08) 514 5800, faksi (08) 514 5850
• Turun maakunta-arkisto, Aninkaistenkatu 11, 20100 Turku, puh. (02) 276 080, faksi (02) 276 0810
• Vaasan maakunta-arkisto, Sepänkyläntie 2, 65100 Vaasa, puh. (06) 317 3912, faksi (06) 312 0392

Maakuntakirjastot

Maakuntakirjastot sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Espoo, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Rovaniemi, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa.

Nummen pitäjän Näkkilän kylän Madon talon (Matoi) vanhaisäntä Erik Johaninpoika vaimoineen ja heidän poikansa, talon isäntä Henrik Erikinpoika perheineen (Nummen rippikirja vv. 1830-1836, I A:12).

Ylinnä ensimmäisenä Madon talon isäntä Henrik Westénin ja hänen vaimonsa Sofia Gustava Ärligin tyttären kastemerkintä (Nummen syntyneet ja kastetut 1816-1842, I C:5).

Talon isäntä Henrik Westénin (tekstissä Vester) ja ratsutilallisen tytär Sofia Gustava Ärligin vihkimerkintä 7.7.1831 (Siuntion puhtaaksikirjoitettu vihittyjen luettelo 1778-1840, ns. mustat kirjat).

Toiseksi ylimmällä rivillä Sofia Gustava Ärligin muuttomerkintä Siuntiosta Nummelle (Nummen seurakuntaan ja seurakunnasta muuttaneet 1805-1862, I B:1).

Vanhaisäntä Erik Johaninpoika Westénin kuolinmerkintä 20.12.1849 (Nummen kuolleet ja haudatut 1816-1887, I F:1).