Näin pääset alkuun

Sukututkimuksen valmistautumisvaiheen tarkoituksena on selvittää onko sukua jo tutkittu tai löytää riittävät lähtötiedot oman kirkonkirjatutkimuksen käynnistämiseksi. Lähtötiedolla tarkoitetaan syntymä-, vihki- tai kuolinaikaa, jolla luotettavasti voidaan paikantaa esi-isä tai esiäiti kirkonkirjoista ja aloittaa siitä oma tutkimus. Se kuinka vanhasta tiedosta on kyse, riippuu siitä milloin tutkittavan seurakunnan verkossa olevat digitoidut tai arkistolaitoksen yksiköissä mikrojäljenteinä olevat kirkonkirjat päättyvät. Ne ovat pääsääntöisesti yli 100 vuotta vanhempaa aineistoa.

 

Verkossa


Sukuaineistoa on viime vuosina saatettu runsaasti julkisuuteen sukututkijoiden ja sukuseurojen verkkosivustoilla ja niihin pääsee parhaiten käsiksi internetin hakukoneiden avulla. Samalla tavoin voi tietoa löytää kansainvälisistä verkkopohjaisista tietokannoista kuten Ancestry.com, Family SearchMy Heritage ja Geni. Em. verkkopalvelujen tietojen hyödyntäminen edellyttää yleensä maksullista kirjautumista. Sen sijaan maksuttomia ovat sukututkijoiden keskustelufoorumit (mm. Suku Forum ja Sukuhakuri), joille kannattaa kirjoittaa tiedusteluja.

 

Painetut lähteet

 

Painetun sukuaineiston keskeisin lähde on Leif Metherin Sukuhakemisto, joka sisältää kaikki ne Suomessa ilmestyneet sukujulkaisut, joissa on vähintään kolme peräkkäistä polvea saman sukunimen kantajia. Sukuhakemisto ulottuu vuoteen 1991. Suomen Sukututkimusseuran kirjastotietokanta jatkaa Sukuhakemistoa vuoden 1991 jälkeiseltä ajalta, sillä kirjastotietokantaan on sukujulkaisuista syötetty avainsanoja nimenomaan sukuaineiston löydettävyyttä silmällä pitäen.

 

Kaikki sukujulkaisut eivät kuitenkaan päädy Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. Sukukirjoja kannattaa hakea myös yliopistokirjastojen Melinda-tietokannasta, jossa on mukana Kansalliskirjastoon ja muihin vapaakappalekirjastoihin tulleita kirjoja ja mm. arkistolaitoksen ja Varastokirjaston kokoelmat. Yleisten kirjastojen aineistotietokantoihin ja kotiseutukokoelmiin kannattaa perehtyä. Kirjastot.fi-sivusto on tässä hyvä apu. Frank-monihaku paikantaa aineistoja monesta kirjastosta yhtä aikaa.

 

Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjan ja aikakauskirja Genoksen artikkeleita on uudemmasta päästä luetteloitu Arto-tietokantaan, jossa on edellisten lisäksi mukana viitteitä Sukutiedon, Sukuviestin ja joidenkin paikallisten sukututkimusyhdistysten lehtien ja julkaisusarjojen artikkeleihin. Monilla paikallisyhdistyksillä on kotisivuillaan kirjastoluetteloita tai hakemistoja omiin julkaisuihin. Toimivilla sukuseuroilla on kotisivuja, joiden kautta voi saada tietoa sekä suvusta että suvun julkaisuista.

 

Yksitysarkistot ja kokoelmat

 

Julkaisematonta tietoa omasta suvusta saattaa löytää suku- ja sukututkijakokoelmista, joita on tallennettu Kansallisarkistoon, maakunta-arkistoihin, kaupunginarkistoihin ja kotiseutuyhdistysten arkistoihin. Niitä voi hakea arkistolaitoksen VAKKA-tietokannastaValtakunnallisesta yksityisarkistorekisteristä ja arkistojen omista luetteloista.

 

Kannattaa käydä läpi myös omat ja lähisukulaisten kotiarkistot ja etsiä vanhoja virkatodistuksia, oikeudenpöytäkirjojen otteita ym. mahdollisesti sukutietoa sisältäviä viranomaisasiakirjoja. Vanhat perheraamatut on myös hyvä pitää mielessä.

 

Useimmiten sukututkimuksen lähtötiedot joudutaan kuitenkin hankkimaan kirkkoherranvirastosta. Ongelmana on usein kirkkoherranvirastojen tietopalvelun pitkä toimitusaika, joka saattaa venyä useiksi kuukausiksi.

Tiedekirja mainos 2016 (Tiedekirjan mainos 180px.png)