Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Suomenkieliset sukunimet yliopistossamme

Arvi Kemiläinen

Yksi sen ruotsalaistuttamisen hedelmiä, jota Ruotsin vallan aikana milloin tietoisesti milloin jonkun verran tiedottomasti harjotettiin Suomessa silloisten vallassa olijain puolelta oli se, että suomenkieliset sukunimet hävisivät sivistyneemmistä säädyistä. Tuskinpa lienee silloin erehdyksestäkään jäänyt yhtään suomenkielistä nimeä muuttamatta. Eihän sopinut käyttää noita "raakoja, rumalta kuuluvia" barbarimaisia" nimiä. vaan ne piti muokata "kauniilta sointuviksi, hopealta helähtäviksi" muukalaisiksi väännöksiksi.

Tämä kaunis käsitys oli niin syöpynyt sen ajan suomalaisiin, että tuskin lienee heistäkään yksi ainoakaan ajatellut sellaistaa mahdollisuutta, että joku, joka käyttäisi omaa, kotoista, suomalaista nimeään, voisi vaatia itselleen sivistyneen arvoa.

Mutta ajat muuttuvat, olot muuttuvat! Suomi joutui Ruotsista erilleen. Kansallinen herätys astui ensi askeliaan. Jo kaikui Auran rannoilta Arvidssonin mahtava ääni. Ja vähän sen jälkeen leimahti suomalaisuuden liekki Snellmanin virittämänä Savon sydämessä.

Näista seikoista saivat varmaankin rohkeutta ne "yltiöpäät", jotka jo ennen viime vuosisadan puoliväliä uskalsivat esiintyä täydellisesti suomalaisina, uskalsivat pitää oman suomalaisen nimenäskin Tai ehkä myös alan henki oli jo sen verran vaikuttanut yleiseen mielipiteeseen, että koulujen opettajat ynnä muut muukalaiset mahtiherrat eivät enää ja ihan mielin määrin puoskaroineet oppolastensa ja alaistensa suomalaisia nimiä.

Kun tahdomme puhua suomenkielisistä sukunimistä yliopistoissamme, voimme alottaa tutkimuksen niistä ajoista jolloin Suomi joutui erilleen Ruotsista. Sillä, kuten äsken jo huomautimme, Ruotsin vallan aikana tuskin erehdyksestäkään jäi yhtään suomenkielistä sivistyneen nimeä muukalaiseksi muuttamatta.

En, ikävä kyllä, öle saanut käytettäväkseniyliopiston luetteloita vuosilta 1809-18. Mutta katsoen siihen, että seuraavinakin vuosina esiintyy yliopiston luetteloissa vain muutamia suomenkielisiä nimiä, voimme olla varmat siitä, että mainittuina vuosina ei ole yliopistossamme ollut kovinkaan monta suomalaisnimistä miestä, jos yhtäkään.

Syysl. 1818 lähtien olen tehnyt seuraavat huomiot.

Jo syysl. 1818 tapaamme yliopiston luettelosta kolme suomenkielistä nimeä. Ne ovat Tengain1 (viipuril. osak.). Niska (pohj. osak.) ja Saxa (pohjal. osak.).

Kevätl. 1819 ilmestyy luetteloon Walle nimi, joka tosin tuntuu hyvin suomalaiselta, mutta lienee kuitenkin muukalaisena pidettävä. Kuulemani mukaan ovat tämän nimen kantajat peruudeltaan saksalaisia. Siis lienee nimikin saksalainen. Tämän vuoksi olen lukenutkin sen muukalaisten joukkoon.

Koko 1820-luvulla ilmestyy huomioni mukaan uusia suomalaisten nimien omistajia vain kolme: Metinen (ensi kerran syysl. 1821, viipuril. osak.), joka kaiketi tarkottaa Miettistä, Motti (ensi kerran syysl. 1821, viipuril. osak.) ja Ahla (ensi kerran syysl. 1829, pohjal. osak.) Tosin 1820-luvulla esiintyy vielä yksi nimi, jota ei voi oikein lukea suomalaisten, mutta ei myöskään muukalaisten joukkoon, nimittäin Rautjan (syysl. 1826, viipuril. osak.), jolla kai tarkotetaan Rautiaista.

Kaarle Krohn puhuessaan suomenkielisistä sukunimistä savokarjalaisessa osakunnassa2 mainitsee, että ainoa suomalaisniminen savolainen 1820-luvulta on Hukkanen: ylioppilas vuodelta 1825. Yliopiston luettelosta en semmoista nimeä ole löytänyt, mikä lienee selitettävissä siten, että mainittu Hukkanen ei ole harjottanut opintoja yliopistossa, vaan heti ylioppilaaksi tultuaan eronnut.

1830-luvulta olen tavannut viisi uutta nimeä, jotka voimme pitää suomenkielisinä, vaikka niistä useimmat ruotsalaisen ortografian mukaan kirjotettuina näyttävätkin omituisilta. Ne viisi ovat: Toicka (ensi kerran syysl. 1830, viipuril. osak.), Komoin (ensi kerran syysl. 1830, viipuril. osak.), 1. Komonen. kuten nimi syysl. 1833 lähtien on kirjotettu, Kannin3 (ensi kerran kevätl. 1831, viipuril. osak.), Tolpo4 (ensi kerran kevätl. 1832, uusmaal. osak.) ja Holsti5 (ensi kerran syysl. 1832, pohjal. osak.). - Näiden lisäksi esiintyy 1830-luvulla äsken mainittu epävarma Rautjan nimi kolmellakin henkilöllä.

1840-luvulla, tuona suuren kansallisen herätyksen vuosikymmenenä, nousee suomalaisnimisten tulokasten luku jo toiselle kymmenelle, vieläpä sivu sen puolivälin. Mutta kovin ovat useimmat nimet vielä oudon näköisiä. Luettelemme ne siinä järjestyksessä kuin ne luetteloihin ilmestyvät:

1. 

Wiiticka,

ensi kerran kevätl.

1840, 

viipuril. osak.

2. 

Mölse,

ensi kerran syysl

1840, 

viipuril. osak.

3. 

Hendunen, 

ensi kerran kevätl.

1841, 

viipuril. osak.

4. 

Innain,

ensi kerran kevätl.

1841, 

viipuril. osak.

5. 

Tikkanen,

ensi kerran kevätl.

1842, 

savokarjal. osak.

6. 

Weänänen

ensi kerran syysl.

1842, 

savokarjal. osak.

7. 

Rongain,

ensi kerran kevätl.

1843, 

viipuril. osak.

8. 

Sihvoin,

ensi kerran kevätl.

1843, 

viipuril. osak.

9. 

Tolpo,

ensi kerran syysl.

1845, 

uusmaal. osak.

10. 

Korhonen

ensi kerran savokarjal. 

1845, 

uusmaal. osak.

11. 

Witikka,

ensi kerran savokarjal. 

1845, 

uusmaal. osak.

12. 

Puputti,

ensi kerran savokarjal. 

1846, 

viipuril. osak.

13. 

Putkonen

ensi kerran kevätl.

1847, 

savokarjal. osak.

14. 

Saucko,6 

ensi kerran kevätl.

1847, 

savokarjal. osak.

15. 

Pavilain,

ensi kerran syysl.

1847, 

savokarjal. osak.

16. 

Ellinen,

ensi kerran syysl.

1849, 

länsisuom. osak.

Kuten edellä olevasta näkyy, ovat useimmat suomalaisnimiset viipurilaisia. Heitä lähinnä ovat savokarjalaiset.

Jos otamme huomioon koko ajalla vuodesta 1818 aina vuoteen 1849 saakka esiintyneet suomenkieliset sukunimet, saamme osakunnittain laskien seuraavan taulun:

Viipurilainen

osakunta

 15

Savokarjalainen7

"

5

Pohjalainen8

"

4

Uusmaalainen

"

2

Länsisuomalainen9

"

1

Hämäläinen

"

0

Borealinen10

"

0

Turkulainen11

"

0

Satakuntalainen12

"

0

Ruotsalainen13

"

0

Yhteensä

 27

On hyvin omituista, ettei tuona aikana ole ollut yhtään ainoata suomalaisnimistä miestä hämäläisessä osakunnassa, joka nykyään suomalaisnimisyydessä vie voiton kaikista muista osakunnista.

Kävisi liian pitkäksi puhua suomalaisnimisistä tulokkaista vielä 1850:n jälkeen yhtä laajasti kuin sitä ennen, sillä heidän lukumääränsä alkaa siitä pitäen yhä enemmän ja enemmän lisääntyä. Käymme sen vuoksi tästä lähtien esittämään suomalaisnimisten lukumäärää kymmenvuosittain s.o. joka kymmenen vuoden kuluttua. Että voisimme viimeiseksi saapua nyt kuluvaan syyslukukauteen, alotamme syyslukukaudesta 1855.

Silloin oli yliopistossamme suomalaisnimisiä ylioppilaita kokonaista kuusi. Näistä oli teologeja kolme, siis puolet.

Syysl. 1865 pysyy suhde teologien ja muiden tieteilijöiden välillä melkein samana. Silloin on suomenkielisiä nimiä kaikkiaan 19, joista teologeilla 9.

Kymmenen vuoden kuluttua, siis syysl. 1875, muuttuvat luvut teologeille vieläkin edullisemmiksi. Silloin on näet teologeja 28 ja kaikkiaan on vain 48 suomalaisnimistä ylioppilasta.

Tällainen suomenkielisten nimien jakaantuminen osottaa selvästi, miten kansan vanhemmat toivoivat lapsistaan tavallisesti pappia. Pappi oli nimittäin kansan mies enemmän kuin muut virkamiehet, jotka tavallisesti pysyivät hyvin vieraina kansalle, jopa olivat usein kansan vihoissakin.

Seuraava taulu osottaa suomalaisnimisten ylioppilasten lukumäärää tiedekunnittain, järjestettynä syyslukukausina 1555, 1865 ja 1875. Sulkumerkkien välissä olevat numerot tässä sekä myös myöhemmin seuraavissa tauluissa ilmottavat koko jäsenmäärää:

Syysl. 1855. 

 Syysl. 1865. 

 Syysl. 1875.

Teologinen tiedek.

3 (64)

9 (47)

28 (111)

Lakitieteellinen tiedek.

1 (76)

3 (111)

4 (151)

Lääketieteellinen tiedek.

0 (44)

0 (29)

0 (61)

Filosofinen tiedek. hf.

1 (84)

6 (121)

13 (166)

Filosofinen tiedek. fm.

1 (70)

1 (122)

3 (178)

Yhteensä

6 (338)

19 (430)

48 (674)

Myöhemmin ovat suhteet yhä enemmän ja enemmän tasottuneet sen kautta, että on alkanut suomalaisnimisiä enemmän ja enemmän mennä muihinkin tiedekuntiin kuin teologiseen. Tilastoa en myöhemmältä ajalta ole laatinut, koska se vaatisi suurempaa työtä: ylioppilasluetteloissa ei näet myöhemmin ole enää noudatettu sitä tiedekuntajärjestystä, joka vielä syysl. 1875 oli käytännössä siten, että kunkin osakunnan jäsenet lueteltiin tiedekunnittain eikä, kuten nykyään, yksinomaan ylioppilaaksitulovuosien mukaan.

Jos tahdomme saada selvää suomalaisnimisten ylioppilasten lukumäärän kasvannasta eri osakunnissa, ei meillä ole mitään hyötyä vuosista 1855 ja 1865, sillä silloin olivat osakunnat lakkautettuina. Mutta saadaksemme kuitenkin jonkinlaista käsitystä suomenkielisten sukunimien lisääntymisestä eri osakunnissa suomalaisuuden ensi aikoina täytyy meidän ottaa huomioon ne rajavuodet, jolloin osakunnat olivat toiminnassa, siis vuodet 1852 ja 1868.

Näin saamme seuraavan taulun:14

Syysl. 1852.

Syysl. 1868

Syysl. 1875

Syysl. 1885

Savokarjalainen osakunta15

3 (59) l. 5,08 %

6 (73) l. 8,22 %

 24 (107) l. 22,43 % 

 112 (307) l. 36,48 %

Hämäläinen osakunta

0 (45) l. 0 %

5 (54) l. 9,26 %

12 (73) l. 16,44 %

63 (222) l. 28,38 %

Pohjalainen osakunta

2 (80) l. 2,50 %

5 (138) l. 3,62 %

5 (117) l. 4,27 %

50 (359) l. 13,93 %

Länsisuomalainen osakunta16 

 2 (119) l. 1,68 % 

 5 (126) l. 3,97 % 

4 (131) l. 3,05 %

31 (321) l. 9,66 %

Viipurilainen osakunta

2 (69) l. 1,45 %

1 (37) l. 2,70 %

2 (46) l. 4,35 %

7 (105) l. 6,67 %

Uusmaalainen osakunta17

0 (92) l. 0 %

0 (100) l. 0 %

 1[11] (168) l. 0,60 % 

7 (442) l. 1,66 %

Satakuntalainen osakunta18

-

-

-

-

Savolainen osakunta19

-

-

-

-

Karjalainen osakunta20

-

-

-

-

Eteläsuomalainen osakunta21

-

-

-

-

Turkulainen osakunta22

-

-

-

-

Naisylioppilaat23

-

-

-

0 (3) l. 0 %

Yhteensä 

 8 (464) l. 1,72 % 

 22 (528) l. 4,17 % 

 48 (642) l. 7,48 % 

 270 (1,739) l. 15,53 %

Syysl. 1895

Syysl. 1905

Savokarjalainen osakunta

 131 (302) l. 43,38 % 

  478 (730) l. 55,63 %24

Hämäläinen osakunta

102 (283) l. 36,64 %

186 (292) l. 63,70 %

Pohjalainen osakunta

77 (344) l. 22,38 %

120 (393) l. 30, 53 %

Länsisuomalainen osakunta 

 101 (413) l. 24,46 % 

  154 (100) l. 38,50 %25

Viipurilainen osakunta

47 (144) l. 32,64 %

61 (148) l. 41,22 %

Uusmaalainen osakunta

4 (376) l. 1,96 %

11 (396) l. 2,75 %26

Satakuntalainen osakunta

-

89 (151) l. 58, 94 %

Savolainen osakunta

-

115 (200) l. 57,59 %

Karjalainen osakunta

-

63 (120) l. 52,53 %

Eteläsuomalainen osakunta 

-

44 (134) l. 32,54 %

Turkulainen osakunta

-

65 (249) l. 26,10 %

Naisylioppilaat

11 (153) l. 7,19 %

-

Yhteensä

  473 (2,015) l. 23,47 % 

754 (2,083) l. 36,20 %

Tätä nykyä on siis hämäläinen osakunta ensimmäisenä suomalaisnimisyydessä. Sitten seuraavat satakantalainen, savolainen, karjalainen, viipurilainen j.n.e.

Olemme tähän saakka puhuneet vaiti ylioppilasten suomenkielisistä sukunimistä. Pitäisi lausua joku sana myös opettajien ja virkamiesten suomalaisnimisyydestä.

On selvää, että aikana, jolloin ylioppilaittenkin joukossa oli vain ani harvoja suomalaisnimisiä, opettajistossa ja virkamiehistössä niitä oli vieläkin vähemmän tai ei ollenkaan. Olen katsonut turhaksi vaivaksi etsiä niitä viime vuosisadan puolivälin aikaisemmilta ajoilta. Sen jälkeiseltä ajalta olen tavannut ensimäisen suomenkielisen sukunimen opettajain ja virkamiesten luettelosta syyslukukaudellta 1857. Silloin oli luettelon mukaan yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina maisteri .J. E. Vaaranen, siis hyvin vähäpätöinen virkamies hänkin. Tämä on ainoa suomenkielinen nimi koko 1850-luvulla. Siis ei silloin vielä ole yhtään suomalaisnimistä opettajien joukossa.

1860-luvulla ei tule yhtään suomenkielistä nimeä lisää: Vaarasesta vaan tehdään syysl. 1862 ensimmäinen suomalaisniminen dosentti. Näin siis opettajisto saa vasta 1860-luvulla ensimäisen suomalaisnimisen edustajansa. Mutta huono edustaja tämäkin näyttää olleen, koskapa hänen nimensä ja titteliensä jälkeen on aina tehty lisäys: "frånvarande".

1879-luvulla vihdoinkin ilmestyy muutamia uusia suomalaisnimisiä miehiä yliopiston opettajien ja virkamiesten joukkoon. Tulokkaista voi opettajisto kuitenkin lukea joukkoonsa vain yhden, Leväsen, joka syysl. 1876 lähtien on matematiikan dosenttina. Muut suomalaisnimiset, Meriläinen (ensi kerran, syysl. 1874), Holsti (kevätl. 1877), Äyräpää (ensi kerran kevätl. 1877) ja Haapanen (ensi kerran kevätl. 1878) ovat virkamiehiä. Levänenkin on ennen dosentiksi nimittämistään ollut "Tähtitieteellisen Observatorion ja Kaluston" v. t. amanuenssina (ensi kerran syysl. 1872).

1880-luvulla ei ilmesty opettajien ja virkamiesten luetteloihin sen useampia suomenkielisiä nimiä kuin edelliselläkään vuosikymmenellä, vaan tasan yhtä monta: Vainio (dosentti, ensi kerran syysl. 1880), Mela (amanuenssi, ensi kerran kevätl. 1884), Tikkanen (dosentti, ensi kerran kevätl. 1885), Porkka (lehtori, ensi kerran syysl. 1886) ja Setälä (dosentti, ensi kerran syysl. 1887). Kuten näkyy, on tällä kertaa kuitenkin neljä opettajaa ja yksi virkamies, siis päinvastoin kuin edellisellä vuosikymmenellä. - Tulee mainita, että Holsti esiintyy kevätl. 1884 lähtien dosenttina sekä sitten kevätl. 1887 lähtien ylimääräisenä professorina. Hän siis vasta olisi ensimäinen suomalaisniminen professori. Mutta koska saattaa olla epäilyksiä Holsti-nimen suomalaisuudesta, mainittakoon että ensimäinen aivan selvästi suomalaisniminen professori on Setälä, joka esiintyy professorina syysl. 1893 lähtien.

Vihdoin 1890-luvulla kasvaa suomalaisnimisten tulokasten luku hiukan, se nousee jo seitsemään. Ne ovat: Paasonen (ensi kerran syysl. 1893), Pajula (kevätl. 1895), Mikkola (ensi kerran syysl. 1895), Laitinen (ensi kerran syysl. 1896), Ojanperä (ensi kerran kevätl. 1897), Komppa (ensi kerran kevätl. 1898) ja Niemi (ensi kerran syysl. 1899).

Suomalaisnimisten opettajien ja virkamiesten luvun kasvamista ja suhdetta kaikkien lukumäärään osottakoon seuraava yleiskatsaus:

Syysl.

1885

5 (90)

l.

5,56 %

"

1895

8 (133)

l.

6,02 %

"

1905

15 (168)

l.

8,93 %

Siis hyvänne päin ollaan sentään menossa vaikka hitain askelin. Sellainen henkilö, joka ei olojamme tunne, hämmästyisi varmaankin suuresti, jos hänen nähtäväkseen tällainen tilasto asetettaisiin. Varmaankin hän ihmetellen kysyisi, miten sellainen asiain tila on mahdollinen Suomen maassa, Suomen ainoassa yliopistossa.

Niin, meidän täytyy itsemmekin ihmetellä, miten se on mahdollista, että meidän suomalaisemme näin pitkään ovat jaksaneet päällään pitää tuota muukalaista kuorta, jota heille entisinä aikoina milteipä väkipakolla tyrkytettiin.

Voinemme kuitenkin toivoa, että parannus tässä suhteessa on piakkoin tapahtuva. Voinemme toivoa, että meissäkin suomalaisissa vihdoin herää yleinen halu olla täydellisesti suomalaisia ja esiintyä täydellisesti suomalaisina.

Vai eikö koskaan karkia suomalainen luonto? Eikö se koskaan pudista pois muukalaisia koruja, jotka sitä vain rumentavat?

1 Tämä nimi nykyään kai kirjotettaisiin seuraavasti: Tenkainen. Että silloin käyte tiin g:tä eikä k:ta, kuten nyt käytettäisiin, perustuu vanhaan suomalaiseen ortografiaan. Jos olisi kirjotettu Tenkain, olisivat sen ajan.Ihmiset varmaankin lausuneet ruotsalaisiksi: Tenkkain. Tengain vastasi siis lähemmin suomalaista ääntämistä. Samaten on myöhemminkin vielä kirjotettu: Langolain, Rongain j.n.e. samaan tapaan: Hendunen.

Mitä siihen tulee, että nämä nimet esiintyvät n- eikä nen-loppuisina, voimme huomauttaa, että entiseen aikaan yleensä kaikki nykyään nen-loppuiset nimet kirjotettiin n-loppuisiksi. Perustuuko tämmöinen kirjotustapa silloiseen ääntämiseen, vai onko se vaan sen aikuisten kirjamiesten lyhennys, se jääköön tässä ratkaisematta.

2 Koitar, Savo-Karjalaisen osakunnan albumi, V, s. 282.

3 Nykyään Kanninen.

4 Kai nykyään olisi Tolppo.

5 Tästä nimestä esiintyy vanhoissa luetteloissa eri muunnoksia: Holst, Holsti ja Holstius. Nimi on kaiketi ruotsalainen, mutta on kuitenkin täsä luettu suomalaisten joukkoon.

6 Kevätl. 1851 lähtien Saukko.

7 Alkoi toimintansa vasta syysl. 1833.

8 Tämä oli kevätl. 1838 lähtien syysl. 1844 saakka jaettuna pohjoispohjalaiseen ja eteläpohjalaiseen osakuntaan.

9 Alkoi toimintansa vasta syysl. 1846.

10 Lopetti toimintansa kevätl. 1846.

11 Lopetti toimintansa kevätl. 1846.

12 Lopetti toimintansa kevätl. 1846.

13 Lopetti toimintansa syysl. 1829.

14 Suomalaisten nimien joukkoon olen lukenut m.m. seuraavat nimet: Holsti, Rongain, Langolain (joka jo edellä mainittiin), Siitoin. Klockarla, Franssila, Brunila, Björni, Pruntsi, Ruotzi, Horelli, Herlevi, Ranin ja Nissin; muukalaisiin sitä vastoin m.m. seuraavat: Valle, Kolis. Rodas, Rohde, Tilk (virol.), Sahk (virol.), Rautian, Kostian, Otto.

15 Jakautui lokak. 1 p. 1905 savolaiseen ja karjalaiseen osakuntaan.

16 Jakautui tammik. 1 p. 1904 turkulaiseen ja satakuntalaiseen osakuntaan.

17 Tämän osakunnan suomenmieliset mieliset muodostivat uuden osakunnan, eteläsuomalaisen, joka alkoi toimintansa nyt kuluvan syyslukukauden alussa.

18 Syntyi tammik. 1 p. 1904.

19 Syntyi lokak. 1 p. 1905.

20 Syntyi lokak. 1 p. 1905.

21 Alotti toimintansa tämän syyslukukauden alussa.

22 Syntyi tammik. 1 p. 1904.

23 He eivät vielä syysl. 1895:kään kuuluneet mihinkään osakuntaan.

24 Porkka.

25 Tälllaiset numerot saadaan, kun lasketaan yhteen savolaisen ja karjalaisen osakunnan jäsenet, jotka, melkein t täydellisesti vastaavat entisiä savokarjalaisia. Näitä meni ainoastaan muutamia tänä vuonna perustettuun eteläsuomalaiseen osakuntaan, muut ovat joko savohaisia tai karjalaisia.

26 Turkulainen ja satqakuntalainen yhdessä jotka vastaavat täydelliseti entistä länsisuomalaista.

27 Jos laskemme yhteen eteläsuomalaisen osakunnan, joka suurimmaksi osaksi on saanut jäsenensä uusmaalaisesta osakunnasta, saamme seuraavat numerot: 55 (530) l. 10,33 %.

Lähde: Virittäjä 9(1905), s. 121-129.

[ Artikkelin alku ]