Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kivennapalaisista henkilönnimimuodostuksista

Maija Ruuttu

Kivennavalla on yleisesti vallitsevana tapana, ettei naimisissa olevista naisista arkikielessä juuri käytetä sukunimiä. Heitä mainitaan miehensa mukaan vain Tommin Hannoiksi, Joskan Mareiksi, Mikon Iitoiksi jne. Sama koskee pieniä poikia, jotka saattavat olla isän nimen mukaisesti Antin Väinöjä ja Matin Armaksia, ennen kuin heistä tulee Piris-Väinöjä ja Huuhtasen Armaita. Myös osa vanhaa miespolea kulkee niin vakiintuneesti isän nimellä, että. hyvät tuttavatkin vasta pitkän muistelemisen jälkeen keksivät asianomaisen sukunimen. Siten on Kivennavalla Sakarin Matteja, Heikin Antteja, Joskan Paavoja y.m.,joista muuta nimitystä ei ikinä kuulekaan. Jos äidit ovat jääneet varhain leskiksi, voivat pojat koko ikänsä kulkea heidänkin nimissään Justinan Jusseina ja Massan Antteina. Tämä nimenmuodostamistapa saattaa jatkua edelleen kolmanteen ja neljänteenkinn polveen, jolloin päästään Sakarin Matin Väinöön, Heikin Antin Jussiin, Justinan Junan Helenaan, Junan vaimoon ja Antin Tahvon Hetin tyttöön. Väliin ovat isän ja äidin nimet venymässä melkein -la- ja -nen loppuisiksi sukunimen tapaisiksi. Siten Tuomaalan Tuomas ja Johannes ovat erään Tuomaan poikia, Ievalan Paavo on Ievan Antin poika, Jaakkolais-Matti on Jaakon, Anttilais-Matti Antin jne.

Mitä miesväkeen tulee, arvelee kivennapalainen tällaisen nimittelyn hyvin usein aiheutuvan henkilöiden erottamisen tarpeesta suurissa suvuissa, joihin vielä sattuu joukko ristimänimiltäänkin samannimisia yksilöitä. Hartosessa oli esim. neljä Painilais-Anttia, jotka erotettiin Heikin Antiksi, Matin Antiksi, Leenan Antiksi - harvinainen tapaus, jossa mies, joka päällisiksi ei ollut mikään tohvelisankari, joutui vaimonsa nimiin - ja Veijalais-Antiksi. Veijalainen oli ollut viimeksi mainitun Antin isintimä. Neljästä Painilais-Jussista tehtiin Heikin Jussi, Paavon Jussi, Matin Jussi ja Vilppolais-Jussi. Vilppo taas oli ollut Matti Painilaisen, Jussin isän (Vilpon Matin) isintimä.

Myös uudet sukulaissuhteet ovat johtaneet monesti, niin kuin edellisistä esimerkeistäkin jo ilmenee, uusiin nimimuodostuksiin. Eräs Kivennavan Kouhioista kulki leski-äitinsä mukaan Ievan Anttina. Hänellä oli poikia Ievalan Paavo, Ievalan Mikko, Ievalan Tuomas ja Aatamin Jussi. Jussi oli aikoinaan mennyt Kostiais-Aatamin kotivävyksi ja joutunut sitä tietä appensa nimiin. Kirkonkirjoissa on erään kivennapalaisen nimenä Juhana Huuhtanen. Tavallisimmin häntä kuitenkin sanotaan joko Mellon Jussiksi tai Puhalais-Jussiksi, koska hänen isintimänsa oli ollut Melto ja appensa Puhalainen. Pekko Kouhia hankki itselleen maatilan siten, että otti sen vanhan Lempis-nimisen isännän elätettäväkseen. Lempistä oli nimitetty jostakin syystä Tapon ukoksi eli Tapos-ukoksi, ja Kouhiasta tuli myös Tapon eli Tapos-Pekko.

Joissakin harvoissa tapauksissa voi asuinpaikan tai sen entisen omistajan tai asutusryhmän nimi olla vaikuttamassa henkilön nimeen. Hartosessa on kaksi Matti Puhalaista. Toinen on Haavikon Matti, toinen Karvos-Puhalais Matti. Antti Pirinen osti Huuhtaselta tilan, ja nyt häntä nimitetään joko vanhaksi Antiksi tai Huuhtas-Piris-Antiksi erotukseksi nuoremmasta Pirisen Antista eli Massan Antista. Edelleen on kahdesta Hippeläis-veljeksestä toinen Hippeläis-Antti ja toinen Haapalan Pekko (Haapala = kylän osan epävirallinen nimi). Pari Hartosen Suokasta kulkee Hartsen Sakun ja Hartsen Antin nimillä.Suokas on muuten sukunimi, joka ei tahdo pysyä omistajallaan, mutta liittyy toisaalta vallan vieraisiinkin. Erästä Taposen Ierikkaa sanotaan Suokkaan Ierikaksi; samoin myös Suutareja nimitetään Suokkaiksi. Syynä saattavat ehkä olla jotkin vanhat tuntemattomat sukulaissuhteet, jotka aiheuttavat senkin, että osasta oikeita Suokkaita käytetään itsepintaisesti Höltän nimeä ja että osaa Hippeläisistä sanotaan Nuutisiksi.

Haluttu erotus samannimisten henkilöiden kesken on väliin saatu aikaan liittämällä joko suku- tai ristimänimeen lisänimiä. Kolme Juho Kopraa on erotettu Kopran Junaksi, Suur Kopraksi - koon mukaan - ja vanhaksi Kopraksi, ikä määräävänä. Kahdesta Hippeläis-Antista on toinen Kähäräpää-Antti ja toinen Hippeläis-Antti eli ammattinsa mukaan Lihamies-Antti. Eräs Iivonen on isänsä ammatin mukaisesti parisniekan Juos1. Lihamies-Antin pojista on yksi kiinteästi Humu-Jussi, kuten asianomainen itse sattui kerran vahingossa humalaispäissään kehaisemaan. Kaikenlaiset pilkkanimet, vallankin sattuvat, osoittavat muuten suurta taipuvaisuutta jäädä pysyviksi yksin sukunimien vastikkeinakin. Tätä tietä on luultavasti Paavilaisista tullut arkikielessä Vänniläisiä ja Ilosista Känkäläisiä. - Kansan sielunelämän tutkijoille saattaisi nimien synty- ja muuttumisprosessi tarjota koko joukon mielenkiintoista havaintoainesta.

1 Jooseppi-nimen muunnos.

Lähde: Virittäjä 34(1930), 450-451.

[ Artikkelin alku ]