Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Vähän suomalaisista suku-nimistä

W. Kilpinen

Muinoisina aikoina oli kaikilla Suomalaisilla suku-nimensä. Vähitellen he rupesivat niitä heittämään Ruotsin aikana. Näetsen kun Ruotsalaiset ei käyttäneet semmosia nimiä, niin tottahan ne eli virkamiehet rupesivat niitä hävittämään mikä missäkin paikkakunnassa. Varsinni oli papit ja sotaherrat kiivaat niitä sortamaan. Esim. Laukaan pitäjässä keski-Suomessa oli vielä ison-vihan aikana kaikilla pitäjäläisillä omat suomalaiset sukunimensä, niinkuin eräästä vanhasta kirkonkirjasta sen olemme nähneet. Vaan kun Tuderus niminen mies pääsi kirkherraksi sinne, kas silloin rupesi hän heti noita nimiä hätyyttämään niinkuin ainakin vihollisiansa. Ja siitä alkain ne häviävät Laukaan kirkon-kirjoista. Ja mitä sotaherroihin tulee, niin sen tietää jokainen kuinka sotamiesten usein kauniit suku-nimet: Heinonen, Hienonen, Heimonen y. m. muutettiin ja muutetaan näin rumiksi: Grå, Spräng, Sprut, Stork, Spjut y. m., joita sotamies parka ei itsekään voi ulos-puhua väristelemättä. Mutta jos miehellä sattuu olemaan ruotsalainen nimi, jos kuinka karkee ja sopimaton, esim. Vejander, Brunström eli muita, ei suinkaan sitä sitte muuteta. - Ennen vanhaan lienee muutama pappi mainittu hävitystä tehnyt senkin vuoksi, että niissä nimissä luulivat ehkä säilyvän jotakin pakanallisuutta. Nyky-aikoina ovat papit ja muut virkamiehet valistuneesti ruvenneet näitä alku-peräisiä Suomen suku-nimiä säilyttämään, vieläpä etsimään ja puolustelemaankin. Vaan vielä sotii ja sortaa niitä moni sotaherra, luultavasti vanhasta piityneestä tavastansa.

Niinkuin kieli, tavat ja la'it ynnä muuta, niin ovat myös kansan omat nimetkin kalliita kansallisuuden kannattajia tahi kumminni sen osottajia. Mutta onpa niillä toinenkin historiallinen arvonsa. Näistä nimistä voisi jotenkuten tutkia mitenkä Suomen kansa on levinnyt maahan, mitkä suvut minnekin maakuntaan ovat siirtyneet. Nämä vanhat sukunimet ovat siis kokoeltavat ja yleisölle julistettavat, mitkä niistä vielä tavataan eripitäjissä. Tietysti on paljo vanhoja nimiä hävinnyt ja uusia ilmistynyt ajan kuluessa; vaan pitää niin uusia kuin vanhojakin alku-suomalaisia suku-nimityksiä ilmottaman.

Toivottavasti meidän kunnioitettava papistomme, joka kirkon-kirjoista ja muuten paraiten saa asiata selvälleen, myöskin muut sivistyneet meidän kansalaisemme lähettävät Helsingin kaupuntiin Suomen Kirjallisuuden Seuralle täydelliset luettelut seurakuntansa jäsenten sukunimistä. Luultavasti Seura näitä on julkaseva.

Peri-suomalaisia suku-nimiä Liissilän pitäjässä Inkerin maalla vuonna 1844. *)
Hiekkanen
Hirvonen
Ikonen
Karvanen
Kekäle
Kipinäinen
Kirppu
Kiskonen
Kiuru
Kivonen
Kupri
Kylmänen
Lorvi
Malkki
Martikainen
Närvänen
Paajanen
Peipponen
Pukki
Putrolainen
Pokkonen
Rautiainen
Repo
Ruoskanen
Seppäläinen
Susi
Tarassu
Talse
Törö
Virkkunen
Virolainen
Visulainen
Väisänen
Väärä

Peri-suomalaisia sukunimiä Pihtiputaan kappelissa Wiitasaaren pitäjässä v. 1856.
Hakkarainen
Hakonen
Hakulinen
Hassinen
Heinonen
Herneinen
Herranen
Honkonen
Huuskonen
Hytönen
Häkkinen
Hämäläinen
Ikä-Heimonen
Jauhiainen
Jäntti
Jääskeläinen
Kananen
Kahilainen
Kauppinen
Kautiainen
Kekkonen
Kemppainen
Kesänen
Kinniäinen
Kinnunen
Kokkonen
Kolehmainen
Koljonen
Kumpulainen
Laakkanen
Leppänen
Liimattainen
Linna
Manninen
Matilainen
Mikkonen
Muhonen
Myllynen
Niemonen
Niskanen
Närhi
Pakkanen
Paananen
Parkkonen
Pasanen
Pekkarinen
Pennanen
Pietikäinen
Pulkkinen
Puranen
Puurunen
Raatikkainen
Rautikkainen
Riuttanen
Ruotonen
Ruotsalainen
Ruuska
Räisänen
Saastamoinen
Savolainen
Siekkinen
Simonen
Sorri
Tenhonen
Tenhunen
Tiainen
Tiitinen
Tikkanen
Tissarinen
Toikkanen
Toivonen
Tossavainen
Turpeinen
Utriainen
Vainikkainen
Valkonen
Varis
Ventonen
Vironen
Vitri
Väisänen

Muistutus. Näistä Liissilän ja Putaan nimistä ei muita ole näille seurakunnille yhteiset kuin Väisänen.

*) Nämä nimiluettelot on kirkherra R. I. Wallenius hyvän-tahtoisesti antanut.

Lähde: Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen 1857 (1858, s. 15-17).

[
Artikkelin alku ]