Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Suonolan Jooset ja Juhat : Puhuttelunimiä Vesilahdesta

Mikko Kylliäinen

Tämän vuoden Sukutieto-lehden ensimmäisessä numerossa oli Sirkka Paikkalan artikkeli Etunimet sukututkimuksessa.[1] Kannanotto etunimien normaalistamiseen on tervetullut, sillä samojen henkilöiden nimistä näkee eri tutkijoiden käyttävän erilaisia muotoja. Niin kuin Sirkka Paikkala toteaa, nimien puhuttelumuotoja on ollut käytössä runsaasti. Esimerkiksi Vesilahden Suonolan kylässä on käytetty puhuttelumuotoja Juha ja Joose nimistä, joiden kirjoitusasut ruotsinkielisissä asiakirjoissa ovat Johan ja Josef tai Joseph.[2]

Nimet Josef ja Johan olivat suosiossa Vesilahden Suonolan kylässä viime vuosisadalla. 1860-luvulla eri ikäisiä Joose- ja Juha-nimisiä miehiä oli kaikissa kylän neljässä talossa: Ahdilla, Mattilassa, Setälässä ja Kukkolassa. Nälkävuodet 1867-1868 koettelivat kovasti varsinkin Ahtia, ja perukirjoituksia pidettiin usein. Ylä-Satakunnan ylisen tuomiokunnan arkistoon oli alkanut tulla suomeksi kirjoitettuja perukirjoja vuoden 1863 kieliasetuksen jälkeen. Nälkävuosina niitä kirjoittivat tiheästi mm. Adolf Tanni ja maanviljelijä Erland Alanen, joka oli kunnallislautakunnan esimiehenävuonna 1869.[3]

Adolf Tannin ja Erland Alasen käyttämät muodot samojen henkilöiden nimistä ovat samanlaisia, kun otetaan huomioon heidän kirjoitustapojensa yksilölliset piirteet (taulukko 1). Alasen kirjoittamat perukirjat tuntuvat kielellisesti sujuvammilta ja nykyaikaisemmilta kuin Tannin. Alanen kirjoitti pitkät vokaalit pitkinä, kuten nimessä Joose. Tannilla sama nimi on yleensä Jose. Kun Alanen kutsui jotakuta Suonolan miestä Juhaksi, Tanni kirjoitti Joha.

Taulukko 1. Nimien Josef ja Johan suomenkielisten muotojen kirjoitusasut Vesilahden Suonolassa 1867-1877 tehdyissä perukirjoissa. Taulukossa on sekä etunimet että patronyymeistä saadut nimet
Nimen kirjoitusasu
Lukumäärä
Kirjoittaja
Juha
5
Erland Alanen
Joha, joha
3
Adolf Tanni
Juho
1
Erland Alanen
Joose, joose
10
Erland Alanen, Adolf Tanni
Jose
6
Adolf Tanni
Joseppi
3
Adolf Tanni
Josep
1
Adolf Tanni
Josef
1
Adolf Tanni

Pisimmältä ajalta perukirjoissa on tietoja Ahdin pojasta Joose Joosenpojasta (1850-1935), joka vanhempiensa kuoltua nälkävuosina ryhtyi viljelemään Siltalan torppaa Vesilahden Rämsöössä.

Kirjoittaessaan hänen isänsä perukirjaa 6.11.1867 Erland Alanen kutsui häntä Jooseksi. Adolf Tanni merkitsi hänet Joseksi hänen äitinsä Maija Joosentyttären perukirjaan 30.3.1868 ja jooseksi hänen vaarinsa Juha Jaakonpoika Ahdin perukirjaan 19.2.1877. Joose Siltalana hän on appensa Ville Juhanpoika Vittamon perukirjassa, joka on tehty 4.10.1897. Siltalan Joosena hänet vieläkin Rämsöössä muistetaan.

Esimerkkini vesilahtelaisista puhuttelunimistä perustuu suppeaan otokseen yhdestä kylästä. On mahdollista, että Vesilahden muissa kylissä on käytetty erilaisia nimimuotoja. Juha-nimeä on käytetty kuitenkin esimerkiksi Suonolan naapurikylissä Pöyhölässä ja Kuralassa.[4] Joka tapauksessa Suonolassa on elänyt 1800-luvulla monta Joosea ja Juhaa - lienee perusteltua käyttää heistä näitä nimiä sukuselvityksissäkin.

Viitteet

[1] Sirkka Paikkala, Etunimet sukututkimuksessa. Sukutieto 1:1997, s. 19-24.
[2] Nimien puhuttelumuodot ovat peräisin seuraavien henkilöiden perukirjoista: Ulla Kristianintytär Ahti (kirjoitettu 5.11.1867), Joose Juhanpoika Ahti (6.11.1867), Maija Joosentytär Ahti (30.3.1868), Juha Jaakonpoika Ahti (19.2.1877). Ylä-Satakunnan ylinen tuomiokunta, perukirjat 1868, Ec:12; Pirkkalan tuomiokunta, perukirjat 1877, Ecl:1. Hämeenlinnan maakunta-arkisto.
[3] Kirsti Arajärvi, Vesilahden historia (2.p.). Hämeenlinna 1985, s. 581.
[4] Ks. Matti Jaakonpoika Ali-Penttilän perukirja (13.5.1867), Anna Juhantytär Karjaskallion perukirja (6.11.1867), Eevastiina Jaakontyttären perukirja (13.9.1882). Ylä-Satakunnan ylinen tuomiokunta, perukirjat 1868, Ec:12; Pirkkalan tuomiokunta, perukirjat 1882, Ec1:3. Hämeenlinnan maakunta-arkisto.

Lähde: Sukutieto 1997:2, s. 21

© Mikko Kylliäinen ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]