Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Parista kaakkoissuomalaisesta sukunimestä

Sirkka Paikkala

Sakkolan ja Liperin Tenkaset

Kuten monet vanhat sukunimemme on myös Tenkasen nimi askarruttanut sisällöltään niin nimen kantajia kuin sen kuulijoita. Suvussa kulkeneen, 1900-luvulla talletetun perimätiedon mukaan Sakkolan suvun kantaisä olisi tullut Sakkolaan Virosta ja toiminut pappilan renkinä. Itse nimeä on selitetty itämurteissa tunnetusta, venäläistä lainaa olevasta tenka-sanasta, jolla on tarkoitettu etenkin venäläistä rahaa. Sanasta on haettu suoraa yhteyttä nimenkantajiin: Tenkasten esi-isän on arveltu joutuneen käsittelemään rahaa tavallista enemmän, ehkäpä olleen kauppamiehiä. (Aulis Tenkanen: Tenkasen-Tengénin suvun yleishistoriallinen tausta s. 5-7. Tenkanen-Tengén suku 1700-1970. Toim. Yrjö Tenkanen. Hki 1979.)

Nimen levinneisyys, ikä ja muut tiedot esiintymäalueen henkilönnimistä viittaavat kuitenkin siihen, että tämäkin kuten suuri osa vanhoista sukunimistämme selittyy ristimänimestä: "Tenkaanpojasta" on vähitellen tullut Tenkanen.

Tenkanen-nimisiä on asunut vanhastaan lähinnä Sakkolassa ja Viipurin läänin Pyhäjärvellä eli Kannaksen itäosissa, minkä perusteella nimen jo voisi uumoilla olevan ortodoksista perua. Myös muita Tenka-nimiä lähinnä paikannimiä löytyy Itä-Suomesta. Kiteeltä ja Käkisalmesta on tavattu Tenganlahti, Kiteeltä myös Tenganniemi, Kurkijoelta talo nimeltä Tenkä jne.

Karjalainen miehennimi Tenka on venäläinen Dementij, Demka-nimen kansankielinen asu. Esim. Kurkijoella on kirjoihin pantu Dencka Mikiferoff 1618 ja Dencka Michaeloff eli Demka Machailoff 1640, Sortavalassa dementiko Cuissmin 1642 eli Tenncka Cuismin 1646 eli Temka Kuissmin 1648, Liperissä jo Pauilko Tenkain (=Tenkanen) 1631. Tenkasista tehdyn sukututkimuksen mukaan Sakkolan Karholasta juontuvien Tenkasten varhaisin tiedossa oleva esi-isä on 1688-1758 elänyt Jöran Tenganen. Sittemmin on Sakkolassa kirjoihin pantu mm. Mats Tenganen 1759, Sortavalassa mm. Anders Tenga 1805. Tenkasia ovat alkuaan olleet myös Tengénit. Haminan kappalaisena tunnetuksi tullut Johan Tengén oli syntynyt 16.3.1796 Sakkolassa. Hänen vanhempansa olivat talonpoika, sittemmin lukkari Thomas Tengain (= Tankainen l. Tenkanen) ja Maria Kituin (= Kituinen l. Kitunen) Sakkolan Karholasta. Jo tämä Tuomas Tenkanen (s. 1773) vaihtoi lukkariksi tultuaan säätyläisten tapaan nimensä muukalaismalliseksi asuun Tengén, millä nimellä hänet sitten haudattiinkin.

Sittemmin on Tengéniä palautettu alkuperäiseen asuunsa. Kalevalan riemuvuonna 1935 vaihtoivat maisteri Otto Tengénin jälkeläiset sukunimiään Tenkaseksi, koska "isämme pääaineena maisterintutkinossa oli suomen kieli, 2) koska Suomi nyt oli itsenäinen, ja 3) koska iso-isämme, kanttori Tenkasen jättämän maatilan turvin olimme saaneet kasvatuksemme" (Martta Tenkanen: Esitelmä Tengénien sukuhaaran vaiheista sukukokouksessa Helsingissä 8.8.1965, mts. 127).

Se, että Sakkolan Tenkasten esi-isä olisi joskus Virosta tullut, jäänee todisteita vaille. Sen sijaan olisi kiinnostavaa tietää, onko Liperissä 1600-luvulla mainitun "Tenkasen Paavalin" suku jatkunut ja onko tuon suvun vaiheita seurattavissa. Liperin mahdollisten Tenkasten selvittäminen voisi olla kiintoisaa paitsi Tenkasen nimen myös Tenkasten sukuhistorian kannalta.

Olivatko Mänttärit mänttäreitä?

Ruotsinkielisestä ammattinimityksestä mäntare 'parkitsija, nahanmuokkaaja' on meillä muovautunut mänttäri. Koska mänttärit huolehtivat työkseen turkisten laadusta ja kauppakunnosta, olisi luonnollista, että näin vaativan ja merkittävän ammatin nimi kulkisi tekijällään lisänimenä ja juurtuisi joillekin sukunimeksikin.

Näin onkin varmasti tapahtunut. Mänttäri-sukuisia on tiettävästi asunut Ikaalisissa, Tammelassa on kirjattu Simon Mänttäri 1697, Raudussa Thomas Mänder 1739 jne. Nykyisten Mänttäreiden nimen lähtösija on ennen muuta Sippolassa, josta heidän juuriaan on jäljitetty Säkkijärven Ihakselaan.

Suvun historiaa tutkineen Evert Mänttärin (Mänttärin suku. Sukututkimus 1540-luvulta 1960-luvulle. Myllykoski 1972) mukaan nimi esiintyy ensimmäisen kerran vasta Ihakselasta Sippolan Liikkalaan muuttaneella Tuomas Aabrahaminpojalla vuoden 1665 oikeudenkäyntipöytäkirjassa (Thomas Mentari). Veroluetteloon nimi ilmestyy vuonna 1705.

Säkkijärven Ihakselassa ei nimestä ole tietoa myöhemminkään, vaan vuodesta 1731 suku esiintyy nimellä Apo, joka juontuu suvun esi-isän Aabrahamin puhuttelunimestä. Nimi lienee juurtunut sukunimeksi Apon talossa asuville. Sen sijaan Sippolasta on Mänttäri-nimestä tietoja jo vuodelta 1629, jolloin siellä samassa kylässä mainitaan Per Mänther. Ilmeisesti mainitun Aabrahamin jälkeläiset muuttivat Sippolaan jo Mänttärin nimeä kantaneeseen taloon ja omaksuivat nimen siltä. Sippolan Mänttäreiden sukunimi olisikin näin peräisin aiemman isännän ammatin ilmaisevasta talonnimestä.

Lähde: Sukuviesti 1985:3, s. 25-26.

© Sirkka Paikkala

[ Artikkelin alku ]