Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Pentta-nimen taustaa

Sirkka Paikkala

Veikko Mähönen on kysynyt Sukuviestiltä Sonkajärven Vänninmäen Pentta-nimen (talo) taustaa: "Mistä nimi Pentta on muodostunut? Ja milloin? Tilan kohdalla Matkusjoessa on Pentankoski, ja vähän alempana Pentanjärvi ja Pentanlahti".

Äkkipäätään voisi luulla, että kyseiseen talonnimeen sisältyisi varhaisen isännän etunimi (esim. Bengt eli Pentt/a -i tai ortodoksinen Pantolemeon eli Pentta~Pänttä) tai asuinpaikkaa luonnehtiva murresana pentta. Talon mukaan olisi sitten muodostettu genetiivialkuinen järvennimi, josta koski ja lahti olisivat saaneet saman alkuosan nimeensä.

Totuus on kuitenkin toisenlainen. Kun järvi mainitaan ilmeisesti jo 1500-luvun asiakirjoissa, ei Pentan talon olemassa olosta ole vielä tietoa sennimisestä uudisasukkaasta, jonka mukaan järveä olisi voitu nimittää. lisalmen pitäjän Huttulan jakokunnan isojakoasiakirjoissa v:lta 1779-1788 (MHA D 9a 1/1-44) mainitaan nykyisen Pentanlahden (joka on sama kuin kysyjän tarkoittama Pentanjärvi) nimenä pelkkä Pentta. Nykyisen Pentan talon paikalla mainitaan samalla "Penta Krono hemman. Innehafwes af Jåseph Tuovin. Nytt ställe hwarest ännu intet är hvarken Hus eller åker." eli 'Pentta, kruunun tila. Omistaa Jooseppi Tuovinen. Uusi paikka, jossa ei ole taloa eikä peltoa’. Vuoden 1887 jakokirjassa (MHA D 11 6/15 ) nro 5 haltijana on jo talollinen Johan Mähönen. Eli Vänninmäen Pentan talo on nimetty järven tai lahden mukaan.

Pensa, Pentsa, vai Pentta?

Mistä sitten lahden- tai järvennimi on saanut alkunsa? 1500-luvulla alue kuului Tavinsalmen suurpitäjän Savilahden neljänneskuntaan. Vuoden 1561 verollepanomaakirjan mukaan sen 1. kymmenyskunta kuului Olli Häyrisen ja Olli Laurinpoika Liikaisen arviokuntaan, jonka tilusrajoina mainitaan mm. "Pensan pochias poli, Wenehen Jerfwen pochias pää" jne. eli Pensan pohjoispuoli ja Veneenjärven pohjoispää. Seudulla oli samaan aikaan kaksi taloa: toinen Hernejärvellä (Laurinlamminranta) ja toinen Ihotunniemessä. Ensimmäisen asukkaana oli 1541-46 Lauri Lukkarinen, sitten, vuodesta 1547 Olli Laurinpoika Lukkarinen, jälkimmäisessä vuodesta 1549 Olli Häyrinen. Savilahden 3. kymmenyskunnan (Lauri Ikoisen ja Pekka Parkattisen arviokunta) tilusrajoina mainitaan puolestaan mm. "Palossen Jerfwehen, Pensan lachten" eli Paloisenjärveen, Pensanlahteen. (Arvo M. Soininen 1981: Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uuden ajan vaihteessa, s. 336 ja 339.) Mainittu Petisanlahti tarkoittaa nykyistä Pentanlahtea.

Santeri Rissasen (1927) Iisalmen vanhan pitäjän historiaan sisältyy liitetaulukko (jota tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti), jossa on nimet "Pennusen pohjoispuoli, asunto; Pennuisen lahden niitty, Päntzen luoto". Nämä nimet ovat löytyneet vuoden 1561 maakirjan jäljennöksestä, ja ne tarkoittavat kyseessä olevia paikkoja.

Nimen tulkinnan ongelmallisuutta lisäävät mainituissa asiakirjoissa esiintyvät s:lliset ja ts:lliset kirjoitusmuodot. Kuvastavatko ne todellisesti ääntöasua, vai voisiko kyseessä olla virhetulkinta? Olisiko nimessä voinut tapahtua kehitys ts > tt? Kysymys voi olla vain kirjurin merkintätavasta. Jo keskiajanlähteissä tz oli yleinen kirjoitustapa, jonka taakse saattoi kätkeytyä monenlaista murteellista poikkeavuutta ss:stä tt:hen saakka. Ehkäpä Pentta/Pentanlahti myös äännettiin aiemmin niin, että merkintätapa vastasi hiukan ääntöasuakin. Esim. Savon tuomiokirjoissa mainitaan Juvalla mm. Henrik Hasson 1561 eli Hasszon 1563, sakkoluetteloissa Hatzoinen. Wegeliuksen postillassa (1747-1749) juhannusta tarkoittava mittumaari on Mitzumaria. Savon varhaisissa maakirjoissa mainittu Pensanlahtikin olisi voitu kirjoittaa z:lla, zs:llä jne. Vanhojen kirjallisten lähteiden oikeinkirjoitus on mm. erilaisten ts-sanojen kohdalla vaihdellut niin, että varhaisten merkintöjen perusteella on tavallisesti mahdoton jäljittää eri murrealueiden yksittäisten sanojen kehitystä nykypäivään.

Nimen tulkinta

Nimen synnyn ja sisällön selittäminen on siis vaikeaa. Ilman perusteellista Sonkajärven Penta-nimien tutkimista voi esittää vain varovaisia arveluja. Esim. Pentes- eli Pentäsjoki, -järvi, -koski ja -niemi sekä kylännimi Pentäjä Ruotsin Övertorneålla; Pentanperä, -salmi Haukivuorella; Päntelinkurkku Antreassa; Pänttäjä Alatorniolla ja Muoniossa; Pänttäjänkenttä Kemijärvellä; Pänttäkoskenlahti Hartolassa; Pänttärinmäki Kerimäellä, Pänttärintaipale (1778 Penterintaipale) Rautalammilla; Pänttäsaari Impilahdella; Pänttö Pihtiputaalla; Pänttötörmä Piippolassa; Päntäsaarekkeensuo Uukuniemellä; Pentala (saari; 1540 Bentsall, 1662 Pentari, 1750 Pentala) ja Pentalasundet Espoossa; Päntäsensuo Lammilla, Pentasuo Ahlaisissa; Penteri Vähässäkyrössä; Pänttäre/i Nuijamaalla, Päntänpellot Joroisissa. Asutusnimistöstämme löytyvät lisäksi nimet Penttala Harjavallasta, Kiimingistä (etunimestä Pentti), Lappeenrannasta (sukunimestä Penttanen), Nakkilasta, Peräseinäjoelta ja Ylistarosta; Pento Kihmalahdelta; Pänttälä Haapavedeltä ja Pänttä(lä) Tuupovaarasta. Ehkä tulisi ottaa huomioon seuraavatkin nimet: Pensar Oravaisissa; Pentinsaari eli Pänsärinsaari Hämeenkyrössä; Pentsalampi Jaakkimassa; Pentsinniityt Koivistolla; Pensala Angelniemellä, Jalasjärvellä, Munsalassa (1509) Penthesala), Paimiossa, Taivalkoskella, Tarvasjoella ja Uskelassa; Pensalo Särkisalossa; Pensaari, -joki Impilahdella; Pänsärinneva Pomarkussa.

Nykymuodon perusteella lähtökohtina voisi pohtia seuraavia sanoja:

a. pentta 'maa'. "Pahasti lakoontunut vilja on maanpenttana: se mänj ihan muanpentaks tuo otra" (Kangasniemi). Tällöin nimessä voisi kuvastua joku mennyt halmeeseen kohdistunut kato tai vaikkapa vesivirran aiheuttama luonnonympäristön muutos. Vrt.pentata ’turmella, tallata, sotkea’ (Kymi): ’tallata, sotkea (Esim. pelot Sakkola): ’sotkea, polkea jalkoihin' (Juva). Liian kaukauna lienee ajatus yhdistää sana rajariitoihin, vaikka muutamat mainituista nimistä, kuten Sonkajärven Penttakin, sijaitsevat1500-luvulla rajakiistojen alueella.

b. pentturi 'pitkän seinän keskikohdalla n. metrin pituisista hirsistä tehty salvos, joka tukee seinää' (Kontiolahti). Edellä olevassa nimiluettelossa huomio kiinnittyy monen nimen kytkeytymiseen kapeisiin vesistö- tai muihin luonnonkohteisiin (Koskia, kannaksia, peltokapeikkoja) Nimiin voisi kuvitella, vaikuttaneen jonkin nykyisen meille tuntemattoman sanan tai sanaryppään, joka kuvaisi jollain lailla ahtautumista, vrt. nykysuomen päntätä.

e. pentta 'purjeveneen keulasastimeen sidotussa rissassa kulkevan nuoran molempiin päihin kiinnitetyt rautakoukut, joilla, kun ne pistetään liikinuoraan sovitettuihin renkaisiin, luovattaessa tai muuten vastahankaan purjehdittaessa kiristetään rovaseiliä, jotta venie paremmin nousisi (Ruija); penttakoukku 'pentta' (Inari), pettanuora 'nuora, josta pentat eli penttakoukut ovat kiinni (Inari); pentka 'tervattuja takkuja, alusten täkkien lautojen väli' (Suursaari). Siis Sonkajärven Pentta ja kenties jotkin muutkin mainituista paikoista saattaisivat liittyä ehkäpä lapinlähtöisiin veneilytermeihin. Tällaiseen kulkemiseen viitannee itse joen nimi, Matkusjoki, joka laajentuma Pentanlahti on, ja jossa Pentankoski sijaitsee.

Viimeksi mainittuun tulkintaan houkuttaisi se, että lappalaisasutus väistyi Iisalmen seudulta lopullisesti vasta 1600-luvun puolivälissä.

Nimi kuulunee vanhaan, sisällöltään selvittämättömien vesistönimien kerrostumaan, jonka tutkiminen olisi arvokasta esihistoriallisten olojemme selvittämisen kannalta. On nimittäin mahdollista sekin, että nimi kuuluu johonkin toiseen kieleen tai kielemme varhaiseen muotoon, jota emme tunne. Suomen vesitönimien tulkinta oli vielä kesken.Samoin on Pentta-nimenkin laita. Ja vaikka edellä on annettu joitakin vaihtoehtoja, ei niiden pohjalta voi juuri tehdä johtopäätöksiä.

Lähde: Sukuviesti 1988:4-5, s. 33-35.

© Sirkka Paikkala

[ Artikkelin alku ]