[ Artikkelin loppu ]
Suomessa vuodelta 1857 julkasin væhæisen ehdotuksen ettæ suomalaiset suku-nimet seurakunnissa koottaisîn ja julastaisîn, jotta Suomen Tosineilija jotenkuten voisi næhdæ ja arvostella mitkæ Suomen suvut ovat mistækin tullêt ja mitkæ minnekkin levinnêt. Jos kohta ehkæ væhæ-pætøinen, olisi se tieto kuitenni væhæisenæ lisænæ Suomen kansan Tosinêlle, jonka tulê tarkata væhiminætkin tietoset. Mutta senkaltainen luettelu tulê varmân hyøtysæmmæksi Tosinêlle, jos sekæ suku-nimet ettæ myøskin mies-puolisten luku kullakin sukunimellæ ilmoitetân. Sîtæ sâttâ Tosinên tutkija jo melkên arvata, joskus pætellækkin, mitkæ suvut ovat aikaisemmin tullêt mâhan tahi johonni seurakuntân, ja mitkæ myøhemmin. Tietysti mies-henkiløiden luku jollakulla sukunimellæ ei kuitenkân voi yksinæn olla rittævæ perustus sihen pætøksên; sillæ nimissæ ja suvuissa tapahtû monta mûtosta aikain kuluessa.
Næyttækseni miten nimi-luettelu tehtæisîn mainitun perustên mukân, lîtetæn tæhæn luettelu osottava tætæ seikkâ Wîtasâren emæ-pitæssæ Keski-Suomen mâkunnassa vuonna 18341. Puhtât suomalaiset suku-nimet ainuastân tulevat tæssæ lukûn, myøskin luetellân tæssæ ainuastân miehisten yksiløiden luku-mæræ, sîtæ systæ ettæ miesten suku-nimet menevæt lapsille, vân ei naisten.
Miehisiæ yksilöitæ |
|
Eskelinen | 2. |
Hakkarainen | 34. |
Hakulinen | 5. |
Hakonen | 10. |
Halttunen | 2. |
Hassinen | 8. |
Heinonen | 1. |
Hintikka (Hintikainen ?) | 11. |
Hirvonen | 5. |
Hokkanen | 12. |
Huikari | 7. |
Huttunen | 4. |
Hûskonen | 25. |
Hytønen | 5. |
Hyværinen | 4. |
Hyvønen | 5. |
Hæivønen | 2. |
Hækkinen | 2. |
Hæmælæinen | 106. |
Hænninen | 17. |
Hæyrynen | 1. |
Ikæ-heimonen | 10. |
Jauhiainen | 4. |
Junikka | 11. |
Junttinen | 1. |
Jæmsælæinen | 10. |
Jæntti | 3. |
Jæskelæinen | 6. |
Jærvelæinen | 4. |
Kahilainen | 10. |
Kaikkonen | 1. |
Kainulainen | 21. |
Kananen | 7. |
Karhunen | 3. |
Karisâri(nen) | 1. |
Kauppinen | 52. |
Kautiainen | 2. |
Kautto | 4. |
Kemppainen | 18. |
Keurulainen | 3. |
Kinniæinen | 2. |
Kinnunen | 96. |
Kokkinen | 28. |
Kokkonen | 11. |
Kolehmainen | 12. |
Koljonen | 21. |
Korhonen | 11. |
Kotilainen | 2. |
Kovanen | 2. |
Kumpulainen | 66. |
Kûsiranta(nen) | 3. |
Kyrølæinen | 4. |
Kytøkangas | 1. |
Kæhæræ | 15. |
Kælviæ(inen) | 1. |
Lâhanen | 5. |
Lâmanen | 1. |
Leikanen | 4. |
Leppænen | 3. |
Leivonen | 4. |
Lîmatainen | 63. |
Liukkonen | 3. |
Lytinen | 5. |
Mieskonen | 1. |
Minkkinen | 14. |
Moisio | 10. |
Muhonen | 13. |
Myllynen | 6. |
Møttønen | 4. |
Niemonen | 4. |
Niskanen | 51. |
Nærhi | 57. |
Ohmero | 3. |
Pânanen | 169. |
Pâtelainen | 10. |
Pahinki | 1. |
Parkkonen | 5. |
Pasanen | 42. |
Pekkarinen | 11. |
Pekkonen | 1. |
Pennanen | 10. |
Penttinen | 3. |
Perænen | 3. |
Pietilæinen | 20. |
Pokela(inen) | 1. |
Pulkkinen | 7. |
Puranen | 29. |
Puttonen | 7. |
Pøntiø(inen) | 2. |
Pøyhønen | 12. |
Râtikainen | 50. |
Rautiainen | 11. |
Reinikainen | 1. |
Rekonen | 2. |
Rossi | 3. |
Rutanen | 6. |
Rûska(nen) | 46. |
Rytkønen | 1. |
Ryttæri | 1. |
Ræihæ | 4. |
Sâstamoinen | 13. |
Savolainen | 2. |
Savelainen | 2. |
Siekkinen | 6. |
Simonen | 3. |
Sirkka | 4. |
Summanen | 2. |
Sællinen | 3. |
Tarvainen | 20. |
Tenhunen | 20. |
Tianen | 7. |
Tîlikainen | 1. |
Tîtinen | 1. |
Tikkanen | 1. |
Toikkanen | 18. |
Toivanen | 4. |
Tolmunen | 3. |
Touhunen | 2. |
Tuikkanen | 1. |
Tuorila(inen) | 2. |
Turpeinen | 24. |
Tyøsæ | 1. |
Urpelainen | 3. |
Wainikainen | 4. |
Waris | 36. |
Westerinen | 5. |
Wetelæinen | 1. |
Wæisænen | 5. |
Wæntænen | 3. |
Wøttønen | 5. |
Ænækæinen | 2. |
Luetelma osoittâ ettæ seurâvaiset suvut ovat rikkaimmat miehisistæ yksiløistæ ja sîs lûltavasti seurakunnan vanhimmat sukukunnat, jotka ensin ovat sînæ ruvennêt mâta viljelemæn ja astumân sivistyksen tietæ, nimittæin: Hakkarinen 34; Hûskonen 25; Hæmælæinen 106; Hænninen17; Kainulainen 21; Kauppinen 52; Kemppinen 18; Kinnunen 96; Kokkinen 28; Koljonen 21; Nærhi 57; Pânanen 169; Pasanen 42; Pietilæinen 20; Puranen 29; Râtikainen 50; Rûskanen 46; Tarvainen 20; Tenhunen 20; Toikkanen 18; Turpeinen 24 ja Waris 36. Pânasen suku on rikkain mies henkiløistæ.
Ettæ Wîtasâren useimmat alku-asukkât ja mûttolaiset ovat tullêt Savosta, eli idæestæ ja kâkosta pæin, on eittæmætøn totûs.
[1] Witasâren kirkon-kirjain mukân.
Lähde:
Suomi.Tidskrift i fosterländska ämnen 19(1859), s. 43-46[ Artikkelin alku ]