Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Kastaristen kantaisän Olof Kastarin tausta

Sirkka Paikkala

Kastari - Kastarinen -suvun keskuudessa on liikkunut mm. sellaisia arveluja, että suvun esi-isä olisi aikoinaan saapunut Kiuruvedelle Hämeestä.

Kiuruveden kirkonkirjoihin Kastari-nimi ilmestyy ensi kerran 21.1.1781, kun kalliokyläläiset renki Olof Kastari ja torpantytär Susanna Kärkkäinen vihitään. Susannan isä oli Aaron Pålsson Kärkkäinen ja äiti Sophia Forssberg. Kastarisilla jo parin vuosisadan käytössä ollut etunimi Aaron (Aaro) näyttääkin olevan peräisin suvun kantaisän appiukolta. Vuonna 1784 mainitaan Olof Kastari jo torpparina ja 1800-luvun vaihteessa talollisena.

Mistä hän sitten paikkakunnalle ilmestyi? Kastari tunnetaan kyllä talonnimenä siellä täällä muualla Suomessa, Huittisissa, Kurussa, Vilppulassa, Pirkkalassa, Merijärvellä ja Oulaisissa, ja Hollolassa sitä on merkitty kylännimeksi jo 1400-luvulta. Paikoin Kastari esiintyy näistä taloista lähteneiden sukujenkin nimenä. Kiuruveden Kastareiden ja Kastaristen nimillä ei kuitenkaan näyttäisi olevan yhteyttä näihin nimiin ja sukuihin.

Kuka oli Olof Kastarin isä?

Vastaus tähän kysymykseen on ehkä yllättävä, sillä Olofin l. Ollin vanhemmat olivat molemmat Toiviaiskylän Kärkkäisiä, isä nimeltään Matts Henriksson ja äiti Anna. Miksi Olof Kärkkäisestä (s. 6.8.1746) sitten tuli Kastari? Yksi selitys tähän arvoitukseen olisi, että Olof oli jossakin vaiheessa ruotusotilaana tai ruodun varamiehenä. Suoraa todistetta tähän ei ole löytynyt, osin kirkonkirjojen, osin ruotujakolaitoksen asiakirjojen puutteiden vuoksi. Sen enempää avioituessaan kuin sen jälkeenkään ei Olofia mainita sotilaaksi, entiseksi tai eronneeksi sotilaaksi, reserviläiseksi tai varamieheksi. Ruotusotilaathan saivat .palveluksessa uuden, erityisen sotilasnimen, joka oli usein vielä ruotsinkielinen.

Sotilasnimenä Kastaria voisi pitää esim. rakenteensa perusteella. Jos Kiuruvedellä tuohon aikaan olisi syntynyt uusi sukunimi (kuten on laita esim. Pöksyläisen ja Rantosen suhteen), olisi nimestä tullut heti nen-loppuinen. Nyt nimi jäi sotilasnimien tapaan lyhyeksi, kunnes papit myöhemmin lisäsivät siihen tuon "savolaista aatelia" osoittavan tunnuksen. Olofin ja hänen jälkeläistensä nimi kirjoitettiin usein myös muodossa Kaster.

Ruotu nro 44:n sekavat vaiheet

Ruotu, jossa Olof ilmeisesti palveli, oli Iisalmen komppanian ruotu nro 44, jota ylläpiti Påhl Kärkkäinen (Susannan isoisä?). Vuosina 1770 - 72 ei ruodussa ilmeisesti ollut sotamiestä lainkaan. Seuraavina vuosina palveluksessa ollut mies vaihtui: 1770-1uvulla ehtivät ruodussa olla Jöran Stålt, vapaaehtoinen Jac. Fredrik Weber, Samuel Krats ja Matts Leijon.1760-luvusta ei tietoja ole saatavissa.

On todennäköistä, että Olof oli joko ruotumiehenä lyhyen aikaa 1760-luvun loppupuolella tai varamiehenä jossakin vaiheessa 1770-luvulla ja sai näin sotilasnimensä, joka sitten paikallisen tavan mukaan jäi hänen sukunimekseen siviilissäkin. Miksi Olofin sotilasura sitten jäi niin lyhyeksi, miksi ruotu nro 44:n miehet vaihtuivat niin usein, miksi sotilasta ei ruodussa aina edes ollut? Siinä kysymyksiä, joiden oikeat vastaukset saattaisivat valaista Kastari(nen)-nimisten kantaisän ja hänen nimensä vaiheita.

Miksi sotilaalle nimi Kastari (Kaster)?

Nykykielessämme, tosin harvinainen, kastari merkitsee mm. 'kellotornia, tapulia'. Sotilaalle tämänsisältöistä nimeä olisi tuskin kuitenkaan annettu. Sen sijaan heidän nimensä kertoivat usein mm. sotamiesten varusteista ja muusta sotilastermistöstä. Esim. kiuruvetiset sotilaat ovat kantaneet sellaisia nimiä kuin Bastion 'linnoitus', Borg 'linna', Kula 'kuula', Malm 'harjoituskenttä' ja Patron 'patruuna'. Muinaisruotsista lainautunut kastari (kasteri) on merkinnyt myös (tornillista) 'linnaa, linnoitusta'. Samaa perua on nykyruotsin kastell 'pieni varustus'. Sisällöltään sukunimi vastaisi tällöin sivistyneistösuku Castrenin nimeä, jonka pohjana on latinan sans castrum 'linna, linnoitus, linnake'. Toisaalta nimi saattaisi selittyä myös ruotsinkielisestä tekijänimityksestä kastare 'heittäjä' samaan tapaan kuin sotilasnimi Löpare 'juoksija'. - Myös Kiuruveden Nikkaristen sukunimi .palautunee 1700-luvun alkupuolella syntyneeseen sotilasnimeen Snickare 'puuseppä'. Koskenkylässä palveli 1750-luvulle asti sotilas nimeltä Carl Snickare.

Entä Kastariset?

Kuten sanottu, nimi vaihteli muodoissa Kastar, Kastari ja Kaster. Vain kerran 1800-1uvun vaihteen tienoilla se esiintyy muodossa Kastarinen. Vuoden 1835 jälkeen alkaa nen-loppuinen muoto kirkonkirjoissa yleistyä, joskin vielä 1920-luvulla Rytkyn Lammin tilaa koskevissa jakoasiakirjoissa esiintyvät rinnan nimiasut Kastar ja Kastarinen. Kastarisen vakiinnuttua on osa suvusta ottanut kuitenkin 1900-luvun puolimaissa uudestaan käyttöön lyhyemmän Kastari-nimen.

Kiuruveden Kastareilla ja Kastarisilla näyttäisi siis olevan mahdollisuus tuntea ylpeyttä nimensä kiuruvetisyydestä siinä mielessä, että nimi ei ole kulkeutunut seudulle asutuksen mukana vaan on syntynyt itse paikkakunnalla, mikä on Kiuruvedellä varsin harvinaista.

Lähde: Kiuruvesi 27.3.1985

© Sirkka Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]