Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Laitiset - savolaisia vai pohjalaisia?

Jarmo Paikkala

Selaillessani muutama vuosi takaperin Kiuruveden vanhojen kirkonkirjojen jäljennöksiä Valtionarkistossa Helsingissä, hämmästyin, kun niistä ei löytynyt Laitisia lainkaan. Siihen asti olin ollut siinä käsityksessä, että Laitiset ovat asuneet "lähes aina" Kiuruvedellä. Tämä ihmetytti sitäkin enemmän, kun tiesin Laitisia olleen Savossa ja Pohjois-Pohjanmaallakin runsaasti jo 1500-luvulla. Koska vaimoni on Rytkyn Laitisia, ryhdyin ottamaan selvää siitä, miten Laitiset sitten oikein Kiuruvedelle tulivat.

1500-luvulla asusti Laitisia jo useampi ruokakunta Pielavedelläkin, mm. Kärkkäisten kanssa Lampaanjärvellä. Myös Iisalmeen ovat Laitiset tulleet jo varhain. Lisäksi Laitisia asui Leppävirralla ja Rantasalmella, mistä monet Kiuruveden suvut ovat tulleet. Ihmeen pitkään Kiuruvesi Laitisilta säästyikin, mutta eipä pitäjässä juuri asunut Korhosia, Hämäläisiä, Heikkisiä tai Turusiakaan, jotka ainoina vanhoista itäisistä sukunimistä ovat nykyään maassamme Laitista runsaslukuisemmat.

Tarkempi asiakirjojen tarkastelu toi tosin esiin muutaman ennen 1800-1uvun puoltaväliä eläneen Laitisen. Ensimmäisenä kantoi Laitisen nimeä Kiuruvedellä hautajärveläisen Jonas Tapasen vaimo Maria Laitinen (v. 1799). Toukokuussa 1818 muutti Pyhäjärveltä Tobias Mattsson Laitinen perheineen. Heidän oleilunsa Kiuruvedellä jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi.

Laitisia Nälännölle...

Ensimmäiseksi vakinaiseksi Laitiseksi ilmaantui 21-kesäinen renki Zacharias Laitinen eli Laitila, joka muutti Kärsämäeltä marraskuussa 1846 Luupuveden Kivilehtoon, jossa avioitui joulun jälkeen Maria Juntusen kanssa. Sieltä pari siirtyi 1853 Nälännön Lahnamaalle Marian veljen Jaakobin luo, sitten Hingunsalmen torppariksi ja myöhemmin takaisin Nälännölle. Poikia heillä oli ainakin Gustaf (s. 1848), Zachris (s. 1851), Jakob (s. 1855) ja Matts (s. 1863). Ilmeisesti osa Kiuruveden nykyisistä Laitisista on näiden "Sakarin" ja Marian jälkeläisiä.

Kärsämäelle Zacharias oli tullut kesällä 1844 perheensä kanssa Haapavedeltä Laitilan l. Laitisen I. Alamaan talosta. Tämän talon nimeä hän sitten kantoi sukunimenään Kiuruvedelle tultuaan. Hänen syntymäkotinsa (25.3.1825) oli kuitenkin Toholammin Järvelän talo, jossa hänen isänsä Johan Persson oli kotivävynä.

... ja Hautakylään

Hautakylän ja Rytkyn Laitisten esi-isä Samuel Henrik tuli puolestaan n. vuonna 1853 Ol. Pyhäjärveltä rengiksi enolleen Joseph Kuonanojalle Hautakylän Tupaharjuun. Varsinaisesti hän asettui Kiuruvedelle v. 1859 viljelemään silloisen Nuikan l. Kauppalan maita lankonsa ja yhtiökumppaninsa Isak Kanasen kanssa Henrik Pöksyläisen hallitessa tilan toista osaa. Laitilan vanhan isännän Eljas Laitisen (s. 1907) muistaman mukaan Samuel Henrik rakensi nykyisen Laitilan talon jo 1860-luvulla (miltä ajalta on muuten peräisin talon uunikin). Eräs tieto vuodelta 1902 kertoo, että Samuel Henrikiä on kutsuttu oikeastaan nimellä Laitinen eli Iikkala. Rinnakkaiseksi sukunimekseen Samuel Henrik sai Iikkalan siitä hyvästä että isännöi v. 1858-59 isältään perimäänsä Iikkalan taloa Pyhäjärvellä. Iikkalan talo taas sai nimen ensimmäiseltä isännältään (1795-1800) Iisakki Iisakinpojalta.

Samuel Henrikin (s. 1831 isä Nils (Nicolaus) oli kotoisin Ruotoistenmäen talosta (nyk. Ruotanen) ja kantoi talon nimeä "sukunimenään". 1830-luvun alussa hän muutti isännäksi Pyhäsalmelle Laitisen taloon ja sai sieltä nimekseen Laitisen. Aiemmin mainittujen Maria Laitisen ja Tobias Laitisen nimi oli peräisin myös tästä samasta talosta, mutta he eivät olleet - ainakaan isän puolelta - sukua Nilsille ja Samuel Henrikille eivätkä myöskään keskenään.

Laitisen talon isännät vaihtelivat 1700- ja 1800-luvulla varsin tiheään, ja uudet isännät ja emännätkin kantoivat sitten aikansa talon nimeä sukujuuristaan riippumatta. Osalle nimi juurtui sitten pysyvästi sukunimeksi.

Parviaisia?

Näitä kahta kiuruvetistä Laitisen sukua voitaisiin siis pitää pohjalaisina tulokkaina, joiden sukunimet ovat peräisin pohjalaisista talonnimistä. Nämä talonnimet pohjautuvat puolestaan lähinnä savolaisperäiseen sukunimeen Laitinen. Hautakylän - Rytkyn Laitisten alkuperäiseksi "savolaiseksi sukunimeksi" näyttää sen sijaan paljastuvan Parviainen. He olisivat siten Pyhäjärvelle muuttaneen savolaisen kaskimiehen jälkeläisiä suoraan alenevasta polvesta. Haapaveden Laitisen talon nimen juuret ulottuivat 1540-luvulle, jolloin talon perusti Paavo Laitinen.

Pyhäjärvellä Laitisen talo on perustettu vasta 1760. Kiuruveden Laitisten esi-isät ovat siis saaneet vähintään pohjalaisia vaikutteita, jos ovatkin ne sitten savolaisuuteen sulattaneet. Tämä Savon ja Pohjanmaan läheinen yhteys ja vuorovaikutus näkyy muuten monissa muissakin Kiuruveden suvuissa.

Itse nimen Laitinen ovat nimistötutkijat ovat katsoneet pohjautuvan germaanisperäiseen miehennimeen, jonka yläsaksalaisina muotoina ensimmäisen vuosituhannen lopulta tunnetaan asut Laitha, Laitu, Lethu, Leda ja Ledi sekä ruotsalaisina Ledhe ja Lete, alasaksalaisena (siis pohjoissaksalaisena) Ladicke. Vakkasuomalaisen Laitilan pitäjän jo keskiajalla tunnettu (v. 1430) ruotsinkielinen nimi Letala tukee tätä selitystä. Kaarinassa on puolestaan kirjattu 1437 Mattis Leasson (= Matti Laitinpoika?).

Nimi ilmeisesti lainautui saksalaisten kauppiaiden mukana sekä Suomen- että Pohjanlahden perukoille asti, ja siitä tuli ehkä molemmilla tahoilla nykyisen sukunimistömme aineosa.

Lähde: Kiuruvesi 3.4.1985

© Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]