Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Ovatko Erholtzit vierasta verta?

Jarmo Paikkala

Varsin jännittäväksi osoittautui kiuruvetisten Erholtzien kantaisän Henrikin (1768-1836) elämä. Hänen vaiheensa olivat niin kirjavat, että minulle kertyneet hajanaiset tiedot herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia, varsinkin kun seurasin vain niitä johtolankoja, jotka valaisivat Erholtzien nimeä.

Mainittu Henrik kuoli 6.7.1837 Kalliokylässä. Hän oli avioitunut 21.12.1817, siis jo yli 49-vuotiaana, Maria Pennasen kanssa, joka oli tosin synnyttänyt hänelle lapsen jo kolme vuotta aiemmin. Kiuruvedellä Henrik eleli renkinä monissa taloissa, mm. Hautakylän Pennalassa, Juurikassa sekä KalliokyIän Savikaarteessa.

Hänen nimensä kirjoitettiin vuoroon Erholdt tai Erholt, vain vuonna 1827 Erholtz. Vasta hänen lapsilleen nimi alkoi vakiintua z:lliseen muotoon Erholtz vuoden 1843 jälkeen. Ovatko he itse halunneet nimeensä tuon vieraan kirjaimen lisätä, on tietymätöntä. Jos niin on, he ovat saaneet tahtonsa läpi vasta Mårten Johan Lyran kappalaiskauden loppupuolella. Ehkäpä joku perimätietona muistaakin, miksi ja kuka halusi z:n Erholtzien nimeen? Tuo kirjainhan saa tuntemattoman luulemaan nimeä vaikkapa saksalaiseksi (saksan holz = puu).

Venäläisten vankeudesta Kiuruvedelle

Suomen sodassa Henrik joutui venäläisten vangiksi. Vapauduttuaan hän jostakin syystä saapui Kiuruvedelle eikä palannut. entiselle kotiseudulleen Teuvalle, jossa hänellä oli ainakin vielä 1800-1uvun vaihteen tienoilla vaimo Anna Gretha, sukujaan Korsbeck. Annan kanssa hänellä oli useita lapsiakin. Mikä lienee ollut sitten Henrikin entisen perheen kohtalo, mene tiedä. Mahdollisesti Henrikin vaimo palasi Teuvalta kotipitäjäänsä Lapväärttiin vuonna 1804.

Avioituessaan v. 1791 oli Henrik Närpiön komppanian sotilas ja majuri Thesleffin palveluksessa. Hän oli astunut Komsin ruodun nro 39 palvelukseen 28.6.1790 nimellä Henric Härholdt. Ehkäpä hän ehti osallistumaan vielä "Kustaan sodankin" loppuvaiheisiin ja oli Kiuruvedelle tullessaan kahden sodan veteraani.

Vaasassa kesällä 1795 pidetyn katselmuksen asiakirjat kertovat ruodusta 39, että edellinen mies (H)Ärholdt (syntyisin Ruotsin Uplannista) oli haavoittunut vaikeasti oikeaan polveensa Parkunmäen taistelussa 1789 ja saanut sitten eron. Uudesta, tilalle tulleesta miehestä todetaan paitsi pituus ja palveluikä myös se, että hän oli ollut tekemisissä oikeuslaitoksen kanssa. Lisäksi hänen ilmaistaan syntyneen vuonna 1768 Turun läänissä. Tarkempaa syntymäpaikkaa ei tiedossani ole eikä sen selville saaminen ehkä olisi helppoakaan, koska Henrikin isän etunimikin on tuntematon. Tosin mainitun oikeusjutun asiakirjoista saattaisi lisätietoja löytyä. Näin tuo ikävä tapaus voisi nykyihmisen kannalta ehkä kääntyä hyvinkin onnekkaaksi, sillä muutoin jäänee ikuiseksi arvoitukseksi, mikä oli Henrikin syntytausta, mahdollinen entinen liika- tai sukunimi ja ketkä olivat hänen lähisukulaisiaan.

Nimen Härholdt, joka sitten Kiuruvedellä kirjoitettiin muotoon Erholdt ja viimein Erholtz, oli Henrik saanut ruodun edelliseltä sotilaalta ja tämä taas häntä edeltävältä. Ruotujakolaitoksessa olikin yleinen tapa antaa uudelle sotilaalle sama nimi kuin samassa - joskus jopa naapuriruodussa - aikaisemmin palvelleella sotilaalla oli ollut, joko sellaisenaan tai hieman muutettuna. Etelä-Pohjanmaalla ei Härholdt -nimi ole meidän päiviimme säilynyt, joten Erholtz näyttää olevan ainoa jäänne tuon ruodun sotilaiden nimistä.

Perälän Härholdtit

Ruodussaan Härholdtin nimeä kantaneita sotilaita on Teuvalla ollut useita, ja he asuivat sotilastorpassa Perälän kylässä. Varhaisin tietämäni tämän ruodun sotilas oli Thomas Härholdt (1720-1797). Koska ruotujakolaitos järjestettiin Pohjanmaalla vasta 1733, on mahdollista, että hän oli ensimmäinen tämän ruodun sotilas. Hänenkään syntymäpaikkansa ei ole tiedossa, jotta voisi päätellä, onko nimi muodostettu sotilaan kotipaikan mukaan vai ehkä sen talon mukaan, joka ensimmäisen ruotumiehen kustansi.

On mahdollista, että nimi on muodostettu Närpiön Härtsbölen kylän tai saman pitäjän Bölen kylän Härts-nimisen talon tai Näsbyn kylän Härsas-nimisen talon mukaan. Jos kysymys olisi ruotua ylläpitäneestä talosta, voitaisiin nimi Härholdt suomentaa esim. 'Härsaksen ylläpitämä'. Mainittujen asutusnimien ovat nimistöntutkijat puolestaan arvelleet sisältävän muinaisruotsalaisen miehennimen Härse.

Vaikka Erholtzien nimi juontuukin mahdollisesti ruotsinkielisestä talonnimestä, on ilmeistä, että Henrik Härholdt-Erholtz oli suomenkielinen, Satakunnassa tai Varsinais-Suomessa syntynyt.

Lähde: Kiuruvesi 10.4.1985

© Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]