Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Sotilasnimistä

Sirkka Paikkala

Ruotusotilailla tarkoitetaan sotamiehiä, jotka palvelivat valtakunnan armeijassa Ruotsin suurvaltakauden alusta 1800-luvun loppupuolelle saakka. Tavallisesti 2-4 taloa yhdistettiin ruoduksi, joka pestasi miehen, hankki tälle torpan ja vaatetuksen ja maksoi vuosipalkan. Sodan aikana muona, vaatteet ja aseet kustannettiin kruunun varoista. Jos valtakunta ei käynyt sotaa, sai sotamies viljellä rauhassa tilaansa kunhan vain muisti saapua vähäisiin harjoituksiin kutsun saatuaan. Nämä ruodut numeroitiin, ja kullekin ruotumiehelle annettiin oma, erityinen sotilasnimi.

Ensi hätään sotilaat saivat yleensä käyttää vanhoja suomalaisia lisänimiä, mutta pian 1700-luvun alusta he alkoivat saada lähes poikkeuksetta ruotsinkielisiä nimiä kun valtakuntaa muutenkin ruotsalaistettiin. Vasta 1850-luvulla, Venäjän vallan aikaan, alettiin sotilaille antaa suomalaisia nimiä.

Näitä suomenkielisiä nimiä olen Kiuruvedenkin kirkonkirjoista muutaman tavannut. Kiuruveden kylän Mattilan eli Honkaniemen tilan mailla asusti ruotumies Lassi (Lars) Kaikkonen (s. 1832), sotilasnimeltään Alku. Nimen hän sai siksi, että hän palveli ruodussa nro 1. Niemisjärvellä asusti puolestaan sotilas Paavo (Påhl) Karhu (s. 1835), joka oli syntyjään Luupuveden Honkasia.

Hautajärveläinen, v. 1830 syntynyt Jahvetti (Jafet) Laukkanen kulki sotilaana nimellä Miekka. Avioiduttuaan Apollonia Kokkosen kanssa hän asettui torppariksi Kalliokylään nroon 21 eli siis Toiviaisjärven itäpuolelle ja ryhtyi jälleen käyttämään alkuperäistä Laukkas-nimeään. Hautakylän Laitilan mailla sotilaan nimi ja muisto elää kuitenkin pellonniemessä Miekanraivio.

Seitsemää ruotumiestä kohden oli ruodussa yksi korpraali. Hautajärvellä toimi korpraalina 1860-luvun alussa Heikki (Henrik) Pitkä (s. 1838), mutta hän muutti vuonna 1865 Kuopioon. Puolisokseen hän nai v. 1863 Liisa (Elisabeth) Kämäräisen. Heikki sai sotilasnimekseen entisen nimensä suomennoksen, sillä hän oli Långin sukua (ruotsin lång = pitkä). Tuo Lång on tosin alkuaan sotilasnimi sekin. Esim. 1700-luvun alussa asui Niemiskylässä v. 1708 syntynyt Samuel Lång. Samaa perua on myös Lonkiloiden nimi.

Kärkkäisistä sai suomalaisen sotilasnimen muuan sittemmin Hautajärvellä asunut Jussi tai Juho (Johan), joka kantoi nimeä Saari. Kalliojärven Aittomäessä asuneen sotilas Antti Närhen (s. 1835) samannimisiä jälkeläisiä asuu Kiuruvedellä yhä. Vaikka Antti oli syntyjään Niemisjärven Pietikäisiä, jäi sotilasnimi hänelle pysyvästi ja on sitten periytynytkin.

Mainitut nimet ovat luonteeltaan tyypillisiä sotilasnimiä: lyhyitä ja siten hyvin komentokieleen sopivia sekä usein luonto- tai sotilasaiheita sisältäviä. Myös Kiuruveden ruotsinkielisissä sotilasnimissä esiintyy vastaavansisältöistä ainesta. Esim. Rytkyllä ja Hautajärvellä on asunut Först ja Förster (= ensimmäinen) -nimisiä ja myös Svärd (= miekka) kuuluu yhä Kiuruveden sukunimistöön. Nimeä Svärd ovat kantaneet niin Tikkaset kuin Iisalmen puolesta tulleet Sonnisetkin.

Lähde: Kiuruvesi 17.4.1985

© Sirkka Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]