Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Rytkyn, Salmijärven ja Savikaarteen Laukkaset

Jarmo Paikkala

Vaikka Laukkasten suku 1500-luvulla ei ollutkaan Savon yleisimpiä, oli Laukkasia asettunut asumaan kaikkiin Savon silloisiin pitäjiin sekä yli koko Karjalan Kannaksen, muutamat uskalikot olivat hakeneet asuinpaikkansa jo Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta, ehkä myös Etelä-Pohjanmaalta. Seuraavalla vuosisadalla valtakunnan rajan siirryttyä Laukkaset asettuivat myös Pohjois-Karjalaan. 1560-70-luvuilla oli pari Laukkasta vallannut asuttavakseen hämäläisten erämaita: Hankaveden ja Pielaveden rannoilta (tosin Sysmässä asui jo 1465 Lars Laukanen). Pielavedelle tulleen Laukkas-Heikin alkuperäistä kotiseutua ja uutta asuinpäikkaa ei varmuudella ja tarkasti tunneta, mutta viimeistään hänen poikansa (Paavo?) perusti Laukkalan kantatalon, jonka ympärille kehittyi sitten samanniminen kylä.

Pielavedeltä Kiuruvedelle

1720-30-luvuilla Laukkalasta lähti Kiuruveden puolelle neljä suurin piirtein samanikäistä Laukkasta: Rytkylle tuli Niilo, taloon joka yhäkin kulkee Laukkalan nimellä, sekä Lauri vävyksi naapuritaloon Tenhulaan. Samuli asettui Salmijärvelle; myös tämä talo sai myöhemmin nimekseen Laukkalan. Kalliojärven kylän Savikaarteelle, Toiviaisjärven itärannalle saapui Taneli. Sitä minkälaiset sukusuhteet näiden kolmen haaran välillä vallitsevat, en ole selvittänyt.

Salmijärvellä oli ennen Laukkasia asunut muutaman vuosikymmenen ajan Launosia, jotka sittemmin katosivat kokonaan Kiuruvedeltä kuten ilmeisesti koko Savostakin. Salmijärveltä Laukkasia muutti Kiurujärven rantamille, mm. Lassilaan ja Honkaniemeen.

Rytkylle tulleista Laukkasista Niilon suku on jatkunut, tosin ei kovin laajana. He ovat pysytelleet lähinnä Rytkyn seudulla. Salmijärveläisten tapaan he ovat joutuneet antamaan asuinsijojaan (mm. Lammintauksen) Kärkkäisille ja sittemmin myös niinikään Pielavedeltä tulleille Mehtosille.

Nopeimmin levisi kalliokyläläinen haara. Tanelin samanniminen poika ryhtyi viljelemään (Suo)karangan taloa. Veljensä Paavo Tanelinpoika viljeli Savikaarretta. Hänellä oli peräti 11 poikaa; joista täysi-ikäisiksi kasvoi 10 vanhinta. Heidän jälkeläisiään sitten siirtyi keski- ja pohjoispitäjälle (Hautakylään, Niemiskylään, Remeskylään ja Lappalaan). Näiden kolmen alkuperäisen Laukkas-haaran ohella tuli Kiuruvedelle jo 1800-luvulla joitakin muita Laukkasia Pyhäjärveltä, Iisalmesta ja Pielavedeltä. Kiuruvesi lieneekin tätä nykyä maalaispitäjistä se, jossa Laukkasia asuu eniten, seuraavina tulevat Keitele ja Pielavesi. Muutoin Laukkasia asuu runsaasti Kemijokilaaksossa, Kuopiossa, Outokummun-Joensuun seudulla sekä Itä-Savossa, jossa vanhana kantasijana on ollut Laukansaari Punkaharjun harjujonossa.

Laukan jälkeläisiä

Laukkasten nimi pohjautuu savun (tai sukujen) vanhaan kantaisään Lauriin. Asemansa etunimistössä nimi on saanut Pyhän Laurentiuksen eli Laurin ansiosta: monet keskiaikaiset kirkkomme on pyhitetty Pyhälle Laurille ja nimi oli keskiaikaisissa pyhimyskalentereissamme, josta kansan nimiä valittiin. Pyhää Laurentiusta, joka poltettiin v. 258 Roomassa marttyyrina, oli pidetty leipurien, kokkien, palokuntalaisten, miilunpolttajien ja muiden tulen kanssa tekemisiin joutuvien ammattikuntien suojeluspyhimyksenä. Miten hyvin kansa täällä Pohjolassa legendat marttyyrista tunsi, ei ole selvitettävissä, mutta mikäpä muukaan nimi kaskenpolttajille olisi paremmin sopinut kuin Lauri. Nimi olikin 1500-luvulla kolmanneksi yleisin savolaismiehillä. Laurin monista kansanomaisista muunnoksista vanhimpia lienee Laukka (samaan tapaan kuin Petterista Pekka). Vielä 1600-luvulla Laukka oli käytössä ainakin Pohjois-Karjalassa, mutta on sen jälkeen hävinnyt etunimistöstämme, vaikka olisikin vielä käyttökelpoinen.

Suhteet Kärkkäisiin

Mainittakoon vielä, että vaikka Laukkasten suku ei Kiuruvedellä aivan suurimpia olekaan, virtaa muidenkin kiuruvetisten suonissa runsaasti Laukkasten verta. Kärkkäisten vaimoista 1500-1800-1uvuilla kolmanneksi yleisimpiä olivat näet Laukkaset, itse Kärkkäisten ja Tikkasten jälkeen. Ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa jopa Tikkasiakin useammin. Edellähän jo ilmeni, että nämä aviot ovat laajentaneet Kärkkäisten elinpiiriä.

Lähde: Kiuruvesi 30.4.1986

© Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]