Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Pietarista Pietikäisiin

Sirkka Paikkala

Kreikkalaisesta miehennimestä Petrós latinalaistettu Petrus on peräisin aramealaisesta lisänimestä Keefa 'kivi, kallio', jonka Jeesus antoi Simon Joonaanpojalle, apostoliensa johtajalle. Tämä Jeesuksen lähimpään piiriin kuulunut apostoli kärsi Paavalin kanssa marttyyrikuoleman v. 67 Neron vainoissa, ja jo vuodesta 258 on kristikunta viettänyt kesäkuun 29. päivää näiden marttyyrien muistoksi. Nykyisessä kalenterissamme päivä on Pietarin ja Pekan, Paavalilla on nimipäivänsä tammikuun 25:ntenä.

Petruksen eli Pietarin asema on katolisessa kirkossa huomattava siksikin, että hän on katolisen käsityksen mukaan "koko kirkon ruhtinas", sillä Jeesus sanoi antavansa hänelle "taivasten valtakunnan avaimet". Pietarin nimissä on myös paavin istuin. Keskiaikaisessa Turun hiippakunnan pyhimyskalenterissa Pietarin ja Paavalin, "kaikkien kansojen opettajan", erityisasema näkyi muistopäivän arvossa: silloin toimitettiin kalenterin mukaisesti korkein messupalvelus. Kalenteria seuranneet jumalanpalvelusmenot tekivät puolestaan ainakin pyhimysten nimet kansalle tutuiksi.

Vaikka läntinen kirkko teki nimeä tunnetuksi, levisi se varhain myös idän kirkon välittämänä. Nimi , sai eri tahoilla erilaisia muotoja, ja niinpä Petrukseen palautuvat niin pohjoismainen Per ja sitäkin, kansainvälisempi Peler, ranskan Pierre, italian Pietro, espanjan Pedro, unkarin Peter, venäjän Pjotr kuin kotoinen Pietarimmekin puhumattakaan näiden nimien lukuisista muunnoksista.

Myös meillä on Pietari yleisyytensä ja tuttuutensa vuoksi saanut varhain erilaisia muotoja, joiden runsaus näkyy edelleen sukunimissä. Etunimistämme ovat monet niistä saaneet ajan mittaan väistyä ja tehdä tilaa nuoremmille, jotkut ovat säilyneet halki vuosisatojen.

"Pietarin perillisiä" sukunimissämme edustavat mm. Pekkarinen, Pekurinen, Pellikka, Piipponen, Pekkanen, Pietarinen, Pettinen, Petrinen, Pietinen, Pätynen, Pätäri, Piekkari, Pesonen ja Pietikäinen.

Pietikäinen

Pietarin rinnalla käytössä ollut Pieti on tunnettu jo keskiajalla: Jämsässä on kirjattu Olef Pietin jo 1478. Vaikka Pieti ei olekaan päässyt almanakkaan, on sitä annettu pojille vielä tällä vuosisadalla. Hellittelymuodoissa yleisen kka/kkä-aineksen avulla Pieti-muodosta, johdettu Pietikkä näkyy sen sijaan enää vain suku- ja paikannimissä.

Kansa on edelleen muokannut Pietikäisen nimeä lyhemmäksi ja helpommin lausuttavaksi. Kansan käyttämistä muodoista Pietikäinen ja Pieksiäinen ei ainakaan jälkimmäinen ole vakiintunut sukunimeksi. Sen sijaan mm. Kiuruvedellä ja Pielavedellä tunnetaan Piekkäälä talonnimenä.

Pietikäinen on paikoin vaihtunut pysyvästi kokonaan uudeksikin nimeksi: Oulun kaupunkilaistuneet Pietikäiset ottivat 1790-luvulla ajan tavan mukaan vieraskielisen Brändström-nimen ilmeisesti Iisalmen aiemman nimismiehen mukaan. 1800-luvun puolimaissa sai Antti Pietikäinen sotilasnimekseen Närhi, joka sitten vakiintui ja on yhä hänen jälkeläistensä sukunimenä.

Kansallisuusaatteen innoittamina ottivat monet vieraskielisten, joskus talonpoikaistenkin nimien sijaan uusia romanttishenkisiä nimiä. Niinpä eräästä Pietikäisestä tuli Helsingissä vuoden 1906 Snellmannin päivänä Hurmevaara, toisesta v. 1915 Oulussa kotiseutuhenkisesti Merikoski.

Pohjanmaalla on sukunimi Pietikäinen saattanut vaihtua talonnimeksi. Amerikkaan menneet ottivat puolestaan lyhyitä, helposh lausuttavia sukunimiä: esim. eräs Pietikäinen sukunimen Laakso.

Koska Pietikäisten sukuseura on julkaissut v. 1979 Toivo Pietikäisen laatiman Pietikäisten sukuhistorian, joka kattaa suvun vaiheet 1500-luvulta lähes nykypäivään, ei tässä yhteydessä ole syytä kajota sukuhistoriallisiin seikkoihin. Muistin virkistykseksi vain sen verran, että Toivo Pietikäisen selvityksen mukaan suvun lähtösija on Juvan pitäjän Koikkalan neljänneskunnassa, josta Niilo tai Niko Pietikäinen oli viimeistään v. 1540 siirtynyt Kiuruvedelle, ehkä aluksi Kiuruniemeen ja sitten varsin pian Sulkavalle.

Lähde: Kiuruvesi 23.7.1986

© Sirkka Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]