Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Remekset rahvaanrunoilijoina

Jarmo Paikkala

Tällä palstalla oli viime vuonna puhetta mm. muutamista kiuruvetisistä 1800-luvulla eläneistä kansanrunon taitajista (Antti Vartiainen, Paavo Hukkanen ja Juhana Korpelainen). Tuolloin tuli todetuksi, ettei kukaan heistä ollut syntyperäinen kiurukas. Sittemmin Juhani Korhonen kirjoitti isoisänsä isästä Antti Korhosesta, joka myös rustasi runoja. Antti oli maaninkalaista syntyperää.

Mutts löytyypä rahvaanrunoilijoiden parista aitoja kiuruvetisiäkin ja vielä edellä mainittuja maineikkaampia. Jo 1700-luvun puolimaissa julkaistiin painettuina arkkeina Remeskylän Mattilan veljesten Matti (1708-1765) ja Paavo (1723-1800) Remeksen runoja, vaikka noihin aikoihin painettiin yleensä vain pappien kirjoittamia muistorunoja. Vielä vuosikymmenten perästä julkaisi Elias Lönnrot Mehiläisessään (v. 1837) Paavo Remeksen muistorunon edesmenneestä veljestään (Walitusruno Mathias Remexestä). Runo sai Lönnrotilta varsin hyvän arvostelun:

"Tätä runoa on meidän ikimuistettawa Porthaani hywästi kiittänyt. Onki siinä mielenjuoksu selwä ja ylewä sanat walitut, kauniit, paitsi juuri muutamissa wärssyissä. Kokekaatpa, jotka tämän runon Remeksestä luetta, muutki tulla samalla tawalla jälkisiltänne muistettawaksi ja kokekaatpa yhtä selwästi, kauniisti ja jumalisesti saada muutki rahwaasta ajatuksianne runoissa eli muussa puheessa juoksemaan, kun wainajan Remeksen weli Paawali Remes tässä on saanut."

Henric Gabriel Porthan (teoksessa De poési Fennica) (1766-78) käytti Paavon erästä toista runoa malliesimerkkinä kuvatessaan kertovien runojen esitystapaa. Ja tuleva arkkipiispa Jacob Tengström julkaisi nuorena tutkijana samoilla säkeillä kansanrunon sävelmän.

Vaaraslahden Pieksiäinen

Lönnrot julkaisi Mehiläisessään runoja myös Pielaveden Vaaraslahdessa asuneelta nuorelta Iisakki Pietikäiseltä (1810-1863), jota myös Pieksiäiseksi kutsuttiin. Hänen tunnetuimmat runonsa olivat Kiitos keisarille ja Waaraslahden Kaisa. Lönnrot poikkesi Iisakkia laulattamassa runonkeruumatkallaan v. 1832.

Iisakki Pieksiäinen osallistui Mehiläisessä pieneen heimohenkiseen runokiistaankin, jossa vastapuolena oli mm. hämäläisrunoilija Kustaa Paturi - muuten allekirjoittaneen pitkäaikaisesta kotikylästä Janakkalan Turengista.

Kirkkoa ja kappelia perustamassa

Paavo Remeksen runo veljestään on julkaisemisen arvoinen siksikin, että siinä on historiallisten seikkojen lisäksi paljon tietoa tuon ajan kiuruvetisten elämänarvoista.

Matti Remes oli aikanaan pitäjän puuhamiehiä ja oli Koskenkylän Antti Hyvärisen kanssa etunenässä ajamassa Kiuruveden kirkon rakentamista ja kappelin perustamista. Päätös asioista saatiin 1763, mutta valmista kirkkoa ja ensimmäistä kappalaista Henrik Lyraa ei Matti Remes ehtinyt nähdä. Myös Henrik Lyra tunnettiin rahvaantyylisten runojen kirjoittajana.

Muutama selvennys runossa mainituista henkilöistä lienee paikallaan: "Amino" tarkoittaa silloista kapteeni, sittemmin everstiluutnantti Gregori Aminoffia, joka aikanaan majuri Fredrik Wilhelm Ladaun tapaan asui Partalan virkatalossa Iisalmessa. Henrik Gummerus oli Iisalmen nimismiehenä ja Henrik Johan Rehbinder Savossa kihlakunnantuomarina. "Kosken Rautio" eli seppä lienee ollut Hyvärisiä, sillä Koskenkylässä ei tuolloin asunut muunsukuisia.

Runomiesten sukua

Matti ja Paavo Remeksen jälkeläisiä on nykyisissäkin Kiuruveden Remeksissä. Matin ainoa aikuisikään ehtinyt polka Job (s. 1748) perusti Remesten sukualueen laidalle lähemmäksi uutta kirkonkylää uudistilan Jobbilan eli Murennoksen. Jobin sisko Anna nai Paavo Kärkkäisen (1752-1821), Rytkyn Kärkkäisten kantaisän.

Paavo Remeksen jälkeläisten suku jäi Mattilaan, joka lienee jo satakunta vuotta sitten siirtynyt muiden omistukseen. Paavon tyttäristä mainittakoon Liisa, joka avioitui Paaran Paavo Remeksen kanssa. Heidän. Liisa-tyttärestään tuli puolestaan Hingunniemen "prokuraattorin" Antti Tikkasen (1785-1858) toinen vaimo ja kuulun Paavo Tikkasen äiti. "Viisaustieteen tohtori" Paavo Tikkasen puoliso oli taas edellä mainitun arkkipiispa Jacob Tengströmin veljenpojan tytär Helena Maria, jonka serkku Fredrika o.s. Tengström oli puolestaan kansallisrunoilija J. L. Runebergin vaimo.

Lähde: Kiuruvesi 30.7.1986

© Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]