Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Niskasia

Sirkka ja Jarmo Paikkala

Niskaset kuuluvat niihin pohjoissavolaisiin sukuihin, joiden alkuperä ei liene Etelä- tai Keski-Savossa eikä mahdollisesti myöskään Karjalassa, vaan mitä ilmeisimmin Hämeessä. Jämsän Juokslahden kylässä on nimittäin Niskalan talo, josta pohjoissavolais-pohjoispohjalaisen suvun on arveltu alun perin olevan kotoisin. Jämsää voi yleisten eräasutussyidenkin takia pitää suvun todennäköisimpänä lähtösijana siitäkin huolimatta, että Niska(nen)-nimi on ollut 1500-luvulla tuttu myös kannakselaispitäjässä Muolaassa. Pohjois-Karjalassakin Niskasia on asunut heti Stolbovan rauhan (1617) solmimisen jälkeen.

Pielaveden Niskaset

Pohjois-Savon ensimmäinen Niskanen ja lähes kaikkien nyky-Niskasten esi-isä, Juhani-nimeltään, asusti 1540-luvulla Maaningan Käärmelahdessa, mutta muutti pian Siilinjärven puolelle Jännevirralle. Maaningalla olleita kaskimaita jäi viljelemään vanhin poika Paavo, joka sittemmin perusti Pielaveden sukuhaaran. Pielaveden kantakoti sijaitsi Lammassalossa. Ilmeisesti valtaosa Kiuruvedenkin Niskasista juureutuu sieltä. Vielä 1500-luvulla suku levisi myös Pihtiputaalle ja seuraavalla vuosisadalla Iisalmeen, Kainuuseen ja Pyhäjärvelle.

Kiuruvedelle Niskasia on tullut ilmeisesti lähes kaikista ilmansuunnista. Ensimmäiset Niskaset asettuivat asumaan Niemiskylään suurin piirtein nykyisen Lonkilan tienoille jo 1600-luvun lopulla. 1790-luvulla heitä asui edelleen mm. Niemiskylän Niskalassa ja Vaaksjärvellä, Luupuvedellä, Koivujärvellä, Sulkavalla ja Kiuruveden kylän Tikkalan torpparina. Seuraavalla vuosisadalla Niskasten lukumäärä yhä lisääntyi. Nykyisellään nimi on Kiuruveden kymmenen yleisimmän sukunimen joukossa. Varhempien aikojen Niskasista monet asuivat Kiuruvedellä vain lyhyitä aikoja, eivätkä Niskaset täällä ole koskaan muodostaneet yhtenäistä sukukuntaa. Täkäläisten Niskasten keskinäiset sukusuhteet ovat usein varsin etäiset, eivätkä kaikki ole toisilleen mitään sukua, sillä ainakin Pyhäjärven Niskasen talosta nimi on tarttunut mukaan muihinkin sukuihin kuuluville.

Nimen sisältö

Mikäli nimi on lähtöisin Jämsästä, sisältää se luontosanan niska "alkupää", jota on käytetty mm. ilmauksissa joenniska, koskenniska, ja joka olisi kiinnittynyt ensisijaisesti talon nimeen. Talonnimestä (Niskala) se olisi savolaisen käytännön mukaan siirtynyt sukunimen aineosaksi ja saanut nen-lopun. Karjalaisena nimenä Niskanen olisi ilmeisesti kehittynyt henkilökohtaisesta liikanimestä, jollaiseksi saattaisi arvella vaikkapa Puraniskaa, Uppiniskaa tai Paksuniskaa.

Lähde: Kiuruvesi 24.9.1986

© Sirkka ja Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]